http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015121820854654_ul.shtml
Ainakin korjaushommia tarjolla... Sekundäärihöyryvuoto.
Ainakin korjaushommia tarjolla... Sekundäärihöyryvuoto.
Minuteman
Eversti
Pysäyttäviä ennusteita öljystä: ”Voi lähestyä Vladimir Putinin kauhulukua”
http://www.uusisuomi.fi/raha/153683...ysta-voi-lahestya-vladimir-putinin-kauhulukua
Raha
|
Raakaöljyn hinta
Ekonomistit ennakoivat raakaöljyn hinnan laskevan ensi vuoden alkupuoliskolla jopa alle 30 dollariin tynnyriltä. Niin alhainen hinta olisi erittäin huono uutinen Venäjälle, jonka talous on hyvin riippuvainen raakaöljystä.
-Öljyn hinta voi ennusteiden mukaan lähestyä Putinin kauhulukua, ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kirjoittaa.
Venäjän keskuspankki on arvioinut raakaöljyn hinnan pysyttelevän ensi vuonna keskimäärin 50 dollarissa tynnyriltä. Tällaisella öljyn hinnalla Venäjä saisi keskuspankin mukaan taloutensa plussalle vuonna 2017. Venäjän keskuspankin ”kauhuskenaariossa” on laskettu öljyn hinnan olevan 35 dollarissa tynnyriltä. Silloin talous supistuisi keskuspankin ennusteen mukaan edelleen 2-3 prosentin vauhtia.
Handelsbanken ennusti perjantaina markkinakatsauksessaan, että Pohjanmeren öljylaadun Brentin tynnyrihinta putoaa 30 dollariin. Amerikkalaiset Goldman Sachs ja Citigroup ennakoivat hinnan voivan pudota lähelle 20 dollarin tasoa. Perjantaina Brent-öljyn hinta oli hieman yli 37 dollaria tynnyriltä.
Raakaöljyn hinta on pudonnut lähes 70 prosenttia vuoden 2014 kesäkuun jälkeen. Joulukuun alusta hinta on laskenut 15 prosenttia.
http://www.uusisuomi.fi/raha/153683...ysta-voi-lahestya-vladimir-putinin-kauhulukua
Raha
|
Raakaöljyn hinta
Ekonomistit ennakoivat raakaöljyn hinnan laskevan ensi vuoden alkupuoliskolla jopa alle 30 dollariin tynnyriltä. Niin alhainen hinta olisi erittäin huono uutinen Venäjälle, jonka talous on hyvin riippuvainen raakaöljystä.
-Öljyn hinta voi ennusteiden mukaan lähestyä Putinin kauhulukua, ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kirjoittaa.
Venäjän keskuspankki on arvioinut raakaöljyn hinnan pysyttelevän ensi vuonna keskimäärin 50 dollarissa tynnyriltä. Tällaisella öljyn hinnalla Venäjä saisi keskuspankin mukaan taloutensa plussalle vuonna 2017. Venäjän keskuspankin ”kauhuskenaariossa” on laskettu öljyn hinnan olevan 35 dollarissa tynnyriltä. Silloin talous supistuisi keskuspankin ennusteen mukaan edelleen 2-3 prosentin vauhtia.
Handelsbanken ennusti perjantaina markkinakatsauksessaan, että Pohjanmeren öljylaadun Brentin tynnyrihinta putoaa 30 dollariin. Amerikkalaiset Goldman Sachs ja Citigroup ennakoivat hinnan voivan pudota lähelle 20 dollarin tasoa. Perjantaina Brent-öljyn hinta oli hieman yli 37 dollaria tynnyriltä.
Raakaöljyn hinta on pudonnut lähes 70 prosenttia vuoden 2014 kesäkuun jälkeen. Joulukuun alusta hinta on laskenut 15 prosenttia.
Minuteman
Eversti
Pääkirjoitus
Kuka sanoi ensiksi ei?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1450498605127?jako=b0996b435ddf7697f792de247a668571
Turkin ja Venäjän välinen vihoittelu iski isoon yhteiseen talousprojektiin, Turkish Stream -kaasuputkeen. Mutta isku tuli lopulta toisin päin kuin Moskovassa laskeskeltiin.
Kun Turkki pudotti venäläishävittäjän Syyrian ja Turkin välisellä rajalla, Venäjä kertoi, että asialla on taloudellisia seurauksia. Taloudellisen kehityksen ministeri Aleksei Uljukajev kertoi, että Turkkiin Venäjältä maakaasua johtamaan suunniteltu kaasuputki on mahdollinen Turkin-vastaisten pakotteiden kohde.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan laski, että nimenomaan Venäjä tarvitsee kaasuputkea alentuvien energian hintojen ja heikentyvän kysynnän aikana. Presidentti kertoi, että Turkki panee hankkeen jäihin.
Tämän jälkeen alkoi väittely siitä, kumpi osapuoli ehti ensiksi panna stopin.
Luultavasti oikea vastaus on, että projekti ei alunperinkään ollut toteuttamiskelpoinen. Sen vetäisi presidentti Vladimir Putin hatustaan ”kostona” EU:lle. Unioni harasi vastaan, kun Venäjä halusi vetää Ukrainan ohi Eurooppaan South Stream -kaasuputken. Veto oli siis samankaltainen manööveri, jota Putin käytti kertoessaan, että jos kaasu ei Euroopalle maistu, se viedään Kiinaan. Tämäkään projekti ei oikein etene.
Kuka sanoi ensiksi ei?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1450498605127?jako=b0996b435ddf7697f792de247a668571
Turkin ja Venäjän välinen vihoittelu iski isoon yhteiseen talousprojektiin, Turkish Stream -kaasuputkeen. Mutta isku tuli lopulta toisin päin kuin Moskovassa laskeskeltiin.
Kun Turkki pudotti venäläishävittäjän Syyrian ja Turkin välisellä rajalla, Venäjä kertoi, että asialla on taloudellisia seurauksia. Taloudellisen kehityksen ministeri Aleksei Uljukajev kertoi, että Turkkiin Venäjältä maakaasua johtamaan suunniteltu kaasuputki on mahdollinen Turkin-vastaisten pakotteiden kohde.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan laski, että nimenomaan Venäjä tarvitsee kaasuputkea alentuvien energian hintojen ja heikentyvän kysynnän aikana. Presidentti kertoi, että Turkki panee hankkeen jäihin.
Tämän jälkeen alkoi väittely siitä, kumpi osapuoli ehti ensiksi panna stopin.
Luultavasti oikea vastaus on, että projekti ei alunperinkään ollut toteuttamiskelpoinen. Sen vetäisi presidentti Vladimir Putin hatustaan ”kostona” EU:lle. Unioni harasi vastaan, kun Venäjä halusi vetää Ukrainan ohi Eurooppaan South Stream -kaasuputken. Veto oli siis samankaltainen manööveri, jota Putin käytti kertoessaan, että jos kaasu ei Euroopalle maistu, se viedään Kiinaan. Tämäkään projekti ei oikein etene.
Pakko kysyä: Kuinka ne meinasi tuon tehdä? Siis toki ne leikkauksia tekisi, mutta mistä ne leikkaa? Sotilas ja turvallisuusmenoista ne tuskin leikkaa ja ne rahastot ovat käytännössä kertakäyttöisiä.
jurppi
Ylipäällikkö
Näihin arvioihin ei ole mitään luottamista. Eikä Venäjän taloudellinen selviytyminen ole oikeastaan enää kiinni öljyn hinnastakaan. Venäjän tuotantokustannukset eivät ole kilpailukykyisiä muihin tuottajiin verrattuna. Hintataso on pudonnut todennäköisesti pysyvästi tasolle joka ei käytännössä ole enää kannattavaa Venäjälle. Tilannetta ei juurikaan voida korjata ruplaa devalvoimalla. Putinin johtama Venäjä on ajanut itsensä muun maailman taloudellisten järjestelmien ulkopuolelle. Nykyisestä tilanteesta ei ole poispääsyä ilman että valta vaihtuu oikeasti demokraattiselle ja kansainvälisiä lakeja sekä sopimuksia kunnioittavalle hallinnolle.
Tottakai Putin ja Venäjä voi jatkaa nykyiselläänkin. Valta säilyy pienellä eliitillä. Korkeimmille virkamiehille sekä valtion väkivaltakoneistolle kyetään ylläpitämään etuoikeutettu asema. Näin se oli Neuvostoliitonkin aikana ja nykyäänkin esim. Pohjois-Koreassa.
Mutta odotellaan kaikessa rauhassa. Mitään kiirettä ei ole missään suhteessa. Asiat saavat Venäjällä ratkaisunsa, täysin heidän omien toimiensa myötä.
Tiiviimpi kumartaminen Kiinan suuntaan voisi antaa putinin koplalle peliaikaa. Nykyhallintoon ymmärtäväisesti suhtautuvaa rahaa tarvitsevan neuvotteluasema ei ole hyvä, joten venäjän kansan edun mukaisia ratkaisuja ei liene luvassa.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/venaja-paikkaa-budjettivajetta-myymalla-osan-rosneftista/pUCTWQQM
Jos ongelmana on vaihtaa öljy/kaasu kovaan valuuttaan, voisihan sen tehdä muullakin tavalla kuin nykymallilla. Esimerkiksi antamalla kiinalaisille jollekin kentälle täysi volyymikontrolli "vuosikymmeniksi" ja oikeus hoitaa aivan kaikki tekeminen itse, jolloin kustannustasokin voisi olla erilainen. Olisi mielenkiintoista ymmärtää paljonko kokonaiskustannukset asiakkaalle toimitettuna putoaisivat, jos venäläisen korruption kaikki tasot eliminoitaisiin pois. Tällaisen muuvin tavoitteena ei siis olisi ystävien vaurastuttaminen vaan ajan ostaminen.
Suomalaisten pitää tällaisessa skenaariossa toivoa, että rajanylitystä kyetään kontrolloimaan venäläisten toimesta. Koemaistiainen 30 000 turvapaikanhakijaa on edelleen about 0,5% Pietarin populaatiosta. Tässä suhteessa ei kuitenkaan aivan ruususen unessa olla.
Viimeksi muokattu:
StepanRudanskij
Respected Leader
Kovin rauhassa ei pidä odotella. Monenlaiseen kuvioon pitää valmistautua, myös niihin epätodennäköisempiin. Ratkaisut voivat olla ympäristön kannalta huonoja tai huonompia.
krd
Ylipäällikkö
Pakotejatko.
"EU on pidentänyt Venäjän vastaisia pakotteitaan puolella vuodella, kertoo EU-lähde uutistoimisto AFP:lle.
EU määräsi talouspakotteet Venäjälle viime vuoden kesäkuussa, kun Venäjä ryhtyi tukemaan Itä-Ukrainan separatisteja. Pakotteet olivat raukeamassa tämän vuoden lopussa.
Aiemmin tässä kuussa päätös pakotteiden jatkamisesta jäi yllättäen pöydälle, koska Italia ei halunnut vielä tehdä asiasta päätöstä."
http://www.ess.fi/uutiset/talous/2015/12/21/lahde-eu-pidensi-venajan-vastaisia-pakotteitaan
"EU on pidentänyt Venäjän vastaisia pakotteitaan puolella vuodella, kertoo EU-lähde uutistoimisto AFP:lle.
EU määräsi talouspakotteet Venäjälle viime vuoden kesäkuussa, kun Venäjä ryhtyi tukemaan Itä-Ukrainan separatisteja. Pakotteet olivat raukeamassa tämän vuoden lopussa.
Aiemmin tässä kuussa päätös pakotteiden jatkamisesta jäi yllättäen pöydälle, koska Italia ei halunnut vielä tehdä asiasta päätöstä."
http://www.ess.fi/uutiset/talous/2015/12/21/lahde-eu-pidensi-venajan-vastaisia-pakotteitaan
jurppi
Ylipäällikkö
Suomi on ikävä kyllä jättäytynyt NATO-option varaan..ilmeisesti jäseneksi liitytään vasta sitten kun vihollinen on jo rajojen sisällä. Pakolaistenkaan osalta Suomella ei ole minkäänlaisia vaihtoehtoja..eikä hallituksen poliitikot edes halua varautua mihinkään. Ilmeisesti Venäjältä on tullut sen verran tiukkaa käskytystä.
Olen myös erittäin skeptinen sotilaallisesta yhteistyöstä (liittosopimuksesta nyt puhumattakaan) Ruotsin kanssa. Venäjällä ei katsota hyvällä Suomen hankkeita vahvistaa puolustuskykyään. Pienen ja tyhmän kohtalona on pysyä nöyränä..ja totella.
Minuteman
Eversti
Näin naapurissa:
Venäjällä irtisanotaan joka kymmenes virkamies
Maanantai 21.12.2015
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti asetuksen, jonka mukaan virkamiesten määrää on vähennettävä kymmenen prosenttia.
Virkamiesten määrää vähennetään kymmenen prosenttia ensi vuoden alusta, ilmoitti Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev.
- Allekirjoitin asetuksen, jossa säädetään virkamiesten vähenemisestä kymmenellä prosentilla. Luonnollisesti tämän päätöksen ei pitäisi vaikuttaa työn laatuun. Asetus astuu voimaan 1. tammikuuta 2016, Medvedev kommentoi tänään ministereiden kokouksessa.
Pääministeri totesi, että asetuksen allekirjoittamisella pyritään parantamaan valtiokoneiston tehokkuutta. Medvedevin mukaan kovassa maailmanlaajuisessa markkinatilanteessa ja vaikeassa julkisen talouden jamassa on välttämätöntä toimia tehokkaasti keskittyen kansalaisten sekä yritysten tarpeisiin.
Tilastojen mukaan syyskuun lopussa Venäjän julkishallinnossa työskenteli yli 710 000 virkamiestä.
_____________________________________________________________
Vertailun vuoksi Suomessa valtion palkoilla on vajaa 79 000 työntekijää. Eli Suomessa on yksi valtion palkkarenki alle 70 kansalaista kohti. Venäläisiä on 144 miljoonaa ja heidän vertailulukunsa on yli 200.
Tällä vähennyksellä voi olla mielenkiintoisia seurauksia; Pienipalkkaiset valtion virkamiehet kun ovat eläkelläisten ohella Putinin kannattajakunnan ydinjoukko.
Venäjällä irtisanotaan joka kymmenes virkamies
Maanantai 21.12.2015
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti asetuksen, jonka mukaan virkamiesten määrää on vähennettävä kymmenen prosenttia.
Virkamiesten määrää vähennetään kymmenen prosenttia ensi vuoden alusta, ilmoitti Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev.
- Allekirjoitin asetuksen, jossa säädetään virkamiesten vähenemisestä kymmenellä prosentilla. Luonnollisesti tämän päätöksen ei pitäisi vaikuttaa työn laatuun. Asetus astuu voimaan 1. tammikuuta 2016, Medvedev kommentoi tänään ministereiden kokouksessa.
Pääministeri totesi, että asetuksen allekirjoittamisella pyritään parantamaan valtiokoneiston tehokkuutta. Medvedevin mukaan kovassa maailmanlaajuisessa markkinatilanteessa ja vaikeassa julkisen talouden jamassa on välttämätöntä toimia tehokkaasti keskittyen kansalaisten sekä yritysten tarpeisiin.
Tilastojen mukaan syyskuun lopussa Venäjän julkishallinnossa työskenteli yli 710 000 virkamiestä.
_____________________________________________________________
Vertailun vuoksi Suomessa valtion palkoilla on vajaa 79 000 työntekijää. Eli Suomessa on yksi valtion palkkarenki alle 70 kansalaista kohti. Venäläisiä on 144 miljoonaa ja heidän vertailulukunsa on yli 200.
Tällä vähennyksellä voi olla mielenkiintoisia seurauksia; Pienipalkkaiset valtion virkamiehet kun ovat eläkelläisten ohella Putinin kannattajakunnan ydinjoukko.
JR49
Respected Leader
Aikamoinen kierre, pakko pumpata enemmän, jotta saa myyntituloja ja pidettyä markkina-asemat, mutta samalla pahennetaan ylitarjontaa.
Kyllä on Putinin taivaalla muuten sysimustia pilviä. Saas nähdä, missä ollaan vuodenkin päästä...
Venäjä yllätti: Öljyntuotanto kovimmillaan sitten Neuvostoliiton romahduksen
© Ilya Naymushin / Reuters
Maailman öljyntuottajamaat kiihdyttävät tuotantoaan. Myös matalan öljyn hinnan kanssa painiva Venäjä on kasvattanut tuotantoaan kovimmilleen sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Brent-viitelaatu saavutti tänään alimman hintatasonsa sitten vuoden 2004 puolivälin.
Maailman öljymarkkinoilla nähtiin tänään Brent-viitelaadun hinnan painuminen alimmilleen sitten vuoden 2004.
Venäjän öljyntuotanto taas hakee vertaistaan kauempaa menneestä: tuotantoaan tänä vuonna kiihdyttänyt maa pumppaa nyt öljyä kovinta tahtia sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Öljyntuottajat puolustavat nyt lujaa markkinaosuuksiaan, ja suuret tuottajamaat ovat kasvattaneet tuotantoaan – pahentaen samalla ylitarjontaa.
Yhdysvallat kasvatti tuotantoaan tammi–syyskuussa 1,3 prosenttia ja Saudi-Arabia 5,8 prosenttia, Citigroup arvioi.
Talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Venäjäkin on kyennyt kiihdyttämään tuotantoaan samassa ajassa 0,5 prosenttia. Tehoa on saatu pienillä parannuksilla ympäri öljysektoria.
– En tiedä ketään, joka olisi ennustanut, että Venäjän tuotanto vahvistuisi vuonna 2015, siitä puhumattakaan, että se nousisi uusiin ennätyskorkeuksiin, arvioi raaka-ainetutkimusta Citigroupissa johtava Edward Morse uutistoimisto Bloombergille.
Alan asiantuntijoista harva uskoo, että Venäjä kykenisi pitämään yllä nykyistä tuotantotasoaan muutamaa vuotta pidempään. Verojen korotukset ja rahoitusvaje ovat leikanneet öljyn etsintää ja hankaloittaneet uusien projektien edistämistä.
Öljyn tarjontahuolet ovat lisääntyneet sen jälkeen kun öljynviejämaiden järjestö Opec luopui käytännössä tuotantorajoituksistaan joulukuun alussa. Lisäksi Yhdysvallat poisti neljä vuosikymmentä voimassa olleen raakaöljyn vientikieltonsa.
Brent-laadun hinta kävi alimmillaan maanantaina 36,04 dollarissa barrelilta.
http://www.taloussanomat.fi/energia....fi&utm_content=kotimaa&utm_campaign=tf-talsa
Kyllä on Putinin taivaalla muuten sysimustia pilviä. Saas nähdä, missä ollaan vuodenkin päästä...
Venäjä yllätti: Öljyntuotanto kovimmillaan sitten Neuvostoliiton romahduksen
© Ilya Naymushin / Reuters
Maailman öljyntuottajamaat kiihdyttävät tuotantoaan. Myös matalan öljyn hinnan kanssa painiva Venäjä on kasvattanut tuotantoaan kovimmilleen sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Brent-viitelaatu saavutti tänään alimman hintatasonsa sitten vuoden 2004 puolivälin.
Maailman öljymarkkinoilla nähtiin tänään Brent-viitelaadun hinnan painuminen alimmilleen sitten vuoden 2004.
Venäjän öljyntuotanto taas hakee vertaistaan kauempaa menneestä: tuotantoaan tänä vuonna kiihdyttänyt maa pumppaa nyt öljyä kovinta tahtia sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Öljyntuottajat puolustavat nyt lujaa markkinaosuuksiaan, ja suuret tuottajamaat ovat kasvattaneet tuotantoaan – pahentaen samalla ylitarjontaa.
Yhdysvallat kasvatti tuotantoaan tammi–syyskuussa 1,3 prosenttia ja Saudi-Arabia 5,8 prosenttia, Citigroup arvioi.
Talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Venäjäkin on kyennyt kiihdyttämään tuotantoaan samassa ajassa 0,5 prosenttia. Tehoa on saatu pienillä parannuksilla ympäri öljysektoria.
– En tiedä ketään, joka olisi ennustanut, että Venäjän tuotanto vahvistuisi vuonna 2015, siitä puhumattakaan, että se nousisi uusiin ennätyskorkeuksiin, arvioi raaka-ainetutkimusta Citigroupissa johtava Edward Morse uutistoimisto Bloombergille.
Alan asiantuntijoista harva uskoo, että Venäjä kykenisi pitämään yllä nykyistä tuotantotasoaan muutamaa vuotta pidempään. Verojen korotukset ja rahoitusvaje ovat leikanneet öljyn etsintää ja hankaloittaneet uusien projektien edistämistä.
Öljyn tarjontahuolet ovat lisääntyneet sen jälkeen kun öljynviejämaiden järjestö Opec luopui käytännössä tuotantorajoituksistaan joulukuun alussa. Lisäksi Yhdysvallat poisti neljä vuosikymmentä voimassa olleen raakaöljyn vientikieltonsa.
Brent-laadun hinta kävi alimmillaan maanantaina 36,04 dollarissa barrelilta.
http://www.taloussanomat.fi/energia....fi&utm_content=kotimaa&utm_campaign=tf-talsa
vlad
Respected Leader
Ilmaisin itseni huonosti - sotapolitiikka ja öljyn hinnan kehitys eivät liity toisiinsa mutta Putinin harjoittama sotapolitiikka on olennaisella tapaa heikentänyt tilannetta Venäjällä kun alkuasetelma jo muutenkin on ollut hiukan epävarma. Laskelmat on laadittu siltä poljalta, että öljyn hinta pysyttelee yli sadassa dollarissa barrelilta eli tällöin Venäjä kykenisi viemään läpi varusteluohjelmansa. Öljyn hinta on laskenut huimasti ja tähän kun yhdistetään Putinin harjoittaman politiikan seuraukset, Venäjän talous on olennaisesti huonommassa jamassa ja harjoitetusta politiikasta johtuen leikkauksia ei oikein haluta tehdä sieltä mistä pitäisi eli turvallisuusbudjeteista (asevoimat + FSB + MVD tms.) jolloin leikkauksia kohdistetaan muille sektoreille entistä enemmän - josta seuraa se, että ne ovat jatkossa entistä huonommassa asemassa ja tämä kohdistuu sitten suoraan ja välillisesti kansaan.
Putin pystyisi kuitenkin jossain määrin parantamaan Venäjän asemaa jos se peräytyisi Ukrainasta ja sen myötä sanktiot purettaisi tietyllä aikavälillä, tämä helpottaisi taloutta ja tietyllä aikavälillä ihmisten asemaa. Vaikka se ei tietenkään palauttaisi kaikkea ennalleen aikaan ennen öljyn hinnan huimaa laskua, mutta merkittävää olisi se, että Venäjän oma liikkumavara kasvaisi ja sillä olisi suotuisa vaikutus maan tilanteeseen, toisaalta se kenties saisi aikaan sen ettei Putinin hallintoa uhkaisi samanmoinen kaatumisen vaara mitä nyt talouden kyntäessä syvällä.
Eivät välttämättä, mutta tilanne voi olla se, että pakotteista johtuen Venäjän hallinto joutuu ottamaan käyttöön keinoja joita ilman pakotteita ei olisi tarvinnut harkita, rekkatullit toisessa taloudellisessa tilanteessa eivät välttämättä herättäisi samaa vastarintaa kuin nyt. Tarkoitan sitä, että tällä hetkellä Venäjän tilanne on se, että heikosta taloudesta johtuen yhdistettynä pakotteisiin asetelma on kääntynyt sellaiseksi, jossa hallinto joutuu turvautumaan toimiin jotka voivat aiheuttaa huomattavaa vastarintaa Venäjällä, ne kun koskevat suurelta osin tavallista venäläistä eliitin sijaan.
Toinen ongelma on sitten se, että ehkäpä osalla alkaa luottamus hallintoon horjua joten ei enää luoteta, että rahat menevät sinne minne on luvattu - vuoden parin kuluttua paljastuu taas joku "kupru", jossa jonkun ministeriön kautta on ilman kilpailutuksia tehty satojen miljoonien tai miljardien taalojen kauppoja pienen piirin omistuksessa olevien yritysten kanssa ja huomataan, että hyöty on jäänyt minimaaliseksi. Sotsi on tavallaan yksi esimerkki siitä mitä voi käydä tulevaisuudessa esim. tehdään uusia teitä mutta hinta on tähtitieteellinen ja huomattava osa käytetyistä rahoista päätyy muualle kuin kohteeseen.
Melkeinpä uskallan sanoa, että näistä tiemaksuistakin menee kohtalainen osa korruptoituneiden virkamiesten ja liikemiesten taskuihin - suoraan tai mutkan kautta.
Yhdyn arvioosi sen suhteen, että tulevaisuudessa edessä on suuria (ja vieläkin suurempia) haasteita, aivan kuten "ilmaisten lounaiden" aika alkaa olla ohi. Venäjän olisi pitänyt tehdä näitä eläkeikään ja verotukseen pohjautuvia muutoksia jo aikapäivää sitten. Tulevilla hallinnoilla (olivatpa keitä tahansa) on edessä suuri urakka saada kansa maksamaan veroja ja nostaa eläkeikää, ja samalla puhdistaa oikeuslaitos ja virkakoneisto korruptiosta ja uudistaa koko yhteiskunta katosta lattiaan. Oikeastaan uudistaminen ei taida auttaa, parempi olisi potkaista talo nurin ja rakentaa uusi tilalle.
En kovinkaan luottavainen ole Venäjän tulevaisuuden suhteen, johtuen lähinnä siitä, että asetelmat ovat nyt niin heikot ja selkeä uudistushalukkuus liian vähäistä. Toisaalta selkä seinää vasten jouduttuaan nöyryys voi voittaa ylpeyden, joskin hiukan epäilen tätä vaihtoehtoa. Vaikea kuvitella, että Putin ihan heti nöyrtyisi.
vlad
JR49
Respected Leader
Pistetään tämä nyt talousketjuun, koska rahasta ja korjaamisvelasta kyse. Venäjällähän on valtavasti 50-luvulla Hrutsevin aikaan rakennettuja kerrostaloja. Juttu kertoo, kuinka niille on käymässä.
Parissa tuollaisessa 90-luvulla vierailleena voin vahvistaa, että olosuhteet ovat juuri tuollaisia. Jo silloin ihmettelin, kuinka jotkut talot voivat ylipäänsä olla pystyssä. Parvekkeet ovat varsinkin suoranaisia kuolemanloukkuja.
Huomatkaa, että kun venäläisten omien määrittelyjen mukaan asuinkelvottomissa taloissa asuu yi 700.000 ihmistä/11 milj. neliömetriä, niin uskokaa kun sanon, ettei se seuraava "kelvollinen" tasokaan mitään luxusta ole. Suoraan sanottuna, minulle tuli sikala mieleen joistakin kerrostaloista.
Tähän sitten korruptiota ja välinpitämättömyyttä, niin eipä asiat parane. Yksi lukuisista seikoista, jotka nakertavat hallinnon suosiota. Venäläisenhän pitäisi kestää mitä vain. No, tämä on yksi mittari, eivät kaikki voi tätä suvaita.
Kylpyhuoneen sisäkatto romahti alas – Venäjän viranomaisten mukaan talo ei ole vaarallinen asukkaille
Sadat tuhannet venäläiset asuvat kelvottomissa asunnoissa. Maassa on tuhansia taloja, jotka pitäisi peruskorjata. Osa taloista on niin huonokuntoisia, että ne tulisi purkaa. Monet asukkaat joutuvat pelkäämään jopa putoavia kattoja.
Tämä kylpyhuone on kolmenkymmenen asukkaan käytössä. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Kylpyammeessa on vielä katolta pudonnutta roskaa. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Asuntotilanne on katastrofaalinen
Vastaavia tilanteita on ollut Venäjällä tuhansia. Asuntokanta on vaarallisen huonossa kunnossa ja valtiolla on kunnianhimoinen ohjelma, jonka tarkoituksena on joko purkaa tai peruskorjata kaikkein huonokuntoisimmat talot. Ohjelman piirissä on yli 11,4 miljoonaa neliömetriä ja asuinkelvottomissa asunnoissa asuu 733 230 ihmistä. Ohjelmalle on annettu valtion budjetista kaudelle 2013–17 yhteensä 183,4 miljardia ruplaa eli noin 2,6 miljardia euroa.
Talo, jonka sisäkatto romahti, ei kuulu tämän ohjelman piiriin. Paikallisviranomaiset ovat nimittäin luokitelleet sen kelvolliseksi, vaikka korjaustarve on ilmeinen.
Peruskorjausta odottaville asunnoille, joita ei kuitenkaan pidetä asukkaille vaarallisina, on oma järjestelmänsä. Asukkailta kerätään kuukausittain ylimääräinen maksu peruskorjausta varten.
Kukaan ei usko, että korjaukset toteutuvat
Nadežda Kosareva Kuva: Yle
Kaikkialla Venäjällä asukkaita epäilyttää koko peruskorjauskeräys. Kukaan ei usko, että rahat oikeasti menevät korjauksiin. Ja jos meneekin, niin moni epäilee, että omaa taloa ei korjata vaan rahat käytetään jonkun toisen hyväksi. Laaja korruptio sekä hallinnossa että rakennusalalla antaa aihetta epäilllä.
– Rahaa ei kerätä riittävästi, jopa maltillinen remontti maksaa paljon, sanoo Nadežda Kosareva, joka johtaa Kaupunkitalous-instituuttia Moskovassa.
Instituutti keskittyy asuntopolitiikkaan ja Kosareva on maan arvostetuimpia asiantuntijoita alalla. Hän haluaisi muuttaa monta seikkaa Venäjän asuntopolitiikassa.
– Ensinnäkin haluaisin, että valtio ryhtyisi kunnolla panostamaan vuokra-asuntojen tuotantoon.
Jokaisella perheellä on yksi huone, johon kaikki tavarat eivät mahdu. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Venäjällä on huutava pula vuokra-asunnoista
Talon porraskäytävä. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Vuokrattavia asuntoja on jonkun verran yksityisellä puolella, mutta siellä rehottaa laittomuus. Vuokranantajat ja vuokralaiset ottavat suuria riskejä, koska yleensä ei tehdä minkäänlaista vuokrasopimusta. Vuokranantajat eivät halua maksaa tuloistaan veroja ja siksi kaikki tapahtuu pimeästi.
Nadežda Kosareva haluaisi muuttaa myös asuntolainaa ottaneiden verovähennysoikeutta. Hänen mielestään tuki kohdistuu väärin. Ne, jotka pystyvät saamaan lainan ja ostamaan asunnon, eivät ole valtion tuen tarpeessa.
Valtio menettää verovähennysoikeuden takia 200 miljardia ruplaa verotuloja. Pelkästään pienentämällä verovähennysoikeutta valtio saisi Kosarevan mielestä paljon rahaa käytettäväksi vähäosaisten asunto-olojen parantamiseksi.
Köyhät asunnonomistajat ovat pulassa
Joku asukkaista on halunnut lisätä viihtyvyyttä. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Asuntojen niin sanotut köyhät omistajat ovat erityisen ongelmallinen ryhmä. Kun Neuvostoliitto kaatui, ihmisille annettiin oikeus yksityistää asuntonsa ilmaiseksi. Tällä oli suuri merkitys, kun uuden hallinnon piti luoda asuntomarkkinat. Neuvostoliitossa asuntomarkkinoita ei ollut. Asukkaille yksityistäminen merkitsi turvallisuutta oman asunnon ansiosta.
Vain harvalla ihmisellä oli kuitenkin varaa ylläpitää saati korjata asuntonsa. Tämä sai aikaan asuntokannan rapistumiseen. Seuraukset näkyvät nyt esimerkiksi romahtaneina kattoina ja toimimattomina vesijohtoina.
Monet venäläiset uskovat yhä neuvostoajoilta periytyvään ajatukseen, että joku toinen on aina vastuussa. Asunnonomistajat eivät ole sisäistäneet, että heidän pitäisi itse säästää rahaa ja tehdä korjauksia.
Lapset sanovat viihtyvänsä talossa. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Suomen asunto-osakeyhtiömalli olisi hyvä ratkaisu
Nadežda Kosarevan mielestä olisi järkevää ottaa mallia Suomesta ja perustaa asunto-osakeyhtiöitä myös Venäjälle. Tällä tavalla myös asunnon hankkiminen tulisi halvemmaksi.
– Valtion pitäisi tukea tätä kehitystä ja antaa ilmaisia tontteja sekä apua osakeyhtiöiden perustamiseen, Kosareva sanoo.
Kosareva muistuttaa, että asuntomarkkinat ovat uudehko ilmiö Venäjällä. Myös asuntolainajärjestelmä on ollut olemassa vasta vähän yli kymmenen vuotta.
Kaikki eivät halua pois kehnoista asunnoista
Ränsistyvissä taloissa asuvat miljoonat ihmiset tietävät, ettei heidän asunto-olojaan paranneta nopeasti. Ihmisillä tuntuu olevan hämmästyttävä kyky sopeutua ja pärjätä kolkoissakin kodeissa. Talossa, jossa kylpyhuoneen sisäkatto romahti, asuu sata lasta. Pihalla käy vilske eikä leikkikavereista ole pulaa. Lapset ovat tyytyväisiä.
– Emme halua muuttaa pois – olemme jo tottuneet tähän, he sanovat.
http://yle.fi/uutiset/kylpyhuoneen_...an_talo_ei_ole_vaarallinen_asukkaille/8468022
Parissa tuollaisessa 90-luvulla vierailleena voin vahvistaa, että olosuhteet ovat juuri tuollaisia. Jo silloin ihmettelin, kuinka jotkut talot voivat ylipäänsä olla pystyssä. Parvekkeet ovat varsinkin suoranaisia kuolemanloukkuja.
Huomatkaa, että kun venäläisten omien määrittelyjen mukaan asuinkelvottomissa taloissa asuu yi 700.000 ihmistä/11 milj. neliömetriä, niin uskokaa kun sanon, ettei se seuraava "kelvollinen" tasokaan mitään luxusta ole. Suoraan sanottuna, minulle tuli sikala mieleen joistakin kerrostaloista.
Tähän sitten korruptiota ja välinpitämättömyyttä, niin eipä asiat parane. Yksi lukuisista seikoista, jotka nakertavat hallinnon suosiota. Venäläisenhän pitäisi kestää mitä vain. No, tämä on yksi mittari, eivät kaikki voi tätä suvaita.
Kylpyhuoneen sisäkatto romahti alas – Venäjän viranomaisten mukaan talo ei ole vaarallinen asukkaille
Sadat tuhannet venäläiset asuvat kelvottomissa asunnoissa. Maassa on tuhansia taloja, jotka pitäisi peruskorjata. Osa taloista on niin huonokuntoisia, että ne tulisi purkaa. Monet asukkaat joutuvat pelkäämään jopa putoavia kattoja.
Tämä kylpyhuone on kolmenkymmenen asukkaan käytössä. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Kylpyammeessa on vielä katolta pudonnutta roskaa. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Asuntotilanne on katastrofaalinen
Vastaavia tilanteita on ollut Venäjällä tuhansia. Asuntokanta on vaarallisen huonossa kunnossa ja valtiolla on kunnianhimoinen ohjelma, jonka tarkoituksena on joko purkaa tai peruskorjata kaikkein huonokuntoisimmat talot. Ohjelman piirissä on yli 11,4 miljoonaa neliömetriä ja asuinkelvottomissa asunnoissa asuu 733 230 ihmistä. Ohjelmalle on annettu valtion budjetista kaudelle 2013–17 yhteensä 183,4 miljardia ruplaa eli noin 2,6 miljardia euroa.
Talo, jonka sisäkatto romahti, ei kuulu tämän ohjelman piiriin. Paikallisviranomaiset ovat nimittäin luokitelleet sen kelvolliseksi, vaikka korjaustarve on ilmeinen.
Peruskorjausta odottaville asunnoille, joita ei kuitenkaan pidetä asukkaille vaarallisina, on oma järjestelmänsä. Asukkailta kerätään kuukausittain ylimääräinen maksu peruskorjausta varten.
Kukaan ei usko, että korjaukset toteutuvat
Nadežda Kosareva Kuva: Yle
Kaikkialla Venäjällä asukkaita epäilyttää koko peruskorjauskeräys. Kukaan ei usko, että rahat oikeasti menevät korjauksiin. Ja jos meneekin, niin moni epäilee, että omaa taloa ei korjata vaan rahat käytetään jonkun toisen hyväksi. Laaja korruptio sekä hallinnossa että rakennusalalla antaa aihetta epäilllä.
– Rahaa ei kerätä riittävästi, jopa maltillinen remontti maksaa paljon, sanoo Nadežda Kosareva, joka johtaa Kaupunkitalous-instituuttia Moskovassa.
Instituutti keskittyy asuntopolitiikkaan ja Kosareva on maan arvostetuimpia asiantuntijoita alalla. Hän haluaisi muuttaa monta seikkaa Venäjän asuntopolitiikassa.
– Ensinnäkin haluaisin, että valtio ryhtyisi kunnolla panostamaan vuokra-asuntojen tuotantoon.
Jokaisella perheellä on yksi huone, johon kaikki tavarat eivät mahdu. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Venäjällä on huutava pula vuokra-asunnoista
Talon porraskäytävä. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Vuokrattavia asuntoja on jonkun verran yksityisellä puolella, mutta siellä rehottaa laittomuus. Vuokranantajat ja vuokralaiset ottavat suuria riskejä, koska yleensä ei tehdä minkäänlaista vuokrasopimusta. Vuokranantajat eivät halua maksaa tuloistaan veroja ja siksi kaikki tapahtuu pimeästi.
Nadežda Kosareva haluaisi muuttaa myös asuntolainaa ottaneiden verovähennysoikeutta. Hänen mielestään tuki kohdistuu väärin. Ne, jotka pystyvät saamaan lainan ja ostamaan asunnon, eivät ole valtion tuen tarpeessa.
Valtio menettää verovähennysoikeuden takia 200 miljardia ruplaa verotuloja. Pelkästään pienentämällä verovähennysoikeutta valtio saisi Kosarevan mielestä paljon rahaa käytettäväksi vähäosaisten asunto-olojen parantamiseksi.
Köyhät asunnonomistajat ovat pulassa
Joku asukkaista on halunnut lisätä viihtyvyyttä. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Asuntojen niin sanotut köyhät omistajat ovat erityisen ongelmallinen ryhmä. Kun Neuvostoliitto kaatui, ihmisille annettiin oikeus yksityistää asuntonsa ilmaiseksi. Tällä oli suuri merkitys, kun uuden hallinnon piti luoda asuntomarkkinat. Neuvostoliitossa asuntomarkkinoita ei ollut. Asukkaille yksityistäminen merkitsi turvallisuutta oman asunnon ansiosta.
Vain harvalla ihmisellä oli kuitenkin varaa ylläpitää saati korjata asuntonsa. Tämä sai aikaan asuntokannan rapistumiseen. Seuraukset näkyvät nyt esimerkiksi romahtaneina kattoina ja toimimattomina vesijohtoina.
Monet venäläiset uskovat yhä neuvostoajoilta periytyvään ajatukseen, että joku toinen on aina vastuussa. Asunnonomistajat eivät ole sisäistäneet, että heidän pitäisi itse säästää rahaa ja tehdä korjauksia.
Lapset sanovat viihtyvänsä talossa. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Suomen asunto-osakeyhtiömalli olisi hyvä ratkaisu
Nadežda Kosarevan mielestä olisi järkevää ottaa mallia Suomesta ja perustaa asunto-osakeyhtiöitä myös Venäjälle. Tällä tavalla myös asunnon hankkiminen tulisi halvemmaksi.
– Valtion pitäisi tukea tätä kehitystä ja antaa ilmaisia tontteja sekä apua osakeyhtiöiden perustamiseen, Kosareva sanoo.
Kosareva muistuttaa, että asuntomarkkinat ovat uudehko ilmiö Venäjällä. Myös asuntolainajärjestelmä on ollut olemassa vasta vähän yli kymmenen vuotta.
Kaikki eivät halua pois kehnoista asunnoista
Ränsistyvissä taloissa asuvat miljoonat ihmiset tietävät, ettei heidän asunto-olojaan paranneta nopeasti. Ihmisillä tuntuu olevan hämmästyttävä kyky sopeutua ja pärjätä kolkoissakin kodeissa. Talossa, jossa kylpyhuoneen sisäkatto romahti, asuu sata lasta. Pihalla käy vilske eikä leikkikavereista ole pulaa. Lapset ovat tyytyväisiä.
– Emme halua muuttaa pois – olemme jo tottuneet tähän, he sanovat.
http://yle.fi/uutiset/kylpyhuoneen_...an_talo_ei_ole_vaarallinen_asukkaille/8468022
Bloombergin jutussa Siberian Surprise: The Numbers Behind Russia's Oil Resilience tosin väittävät, että Venäjän öljytuotannon kustannustaso olisi jo valmiiksi kuulunut maailman halvimpien joukkoon, ja ruplan heikentyminen on tehnyt siitä suhteessa vieläkin halvempaa. Ainakin alla oleva Bloombergin julkaisema graafi näyttää pahalta ensisijaisesti länsimaisten öljyfirmojen Shell, Statoil, Total ja BP kannalta. Punaiset palkit kuvaavat venäläisten tämän vuoden kustannustasoja, jotka ovat alentuneet ruplan halpenemisen vuoksi.
Muistuttaisin vielä siitä, että öljyntuottajista ainakin saudien valuuttakurssi on sidottu kiinteästi dollariin, joten siellä ei ole käytössä vastaavaa tuotantokustannusten "ulkoista halpuutustapaa". Jos saudit haluavat alentaa kustannuksiaan, pitää joko alentaa palkkoja tai saada muuten teknisesti tehostettua pumppaamista. Tai sitten katkaista valuuttansa dollarisidos.
Nämä kolme katkelmaa kertonevat aika paljon itänaapurin mentaliteetista.
Minuteman
Eversti
Putinin srateginen visio vuodelle 2016: Oil peakin seurauksena syntyneen energiakriisin romahduttamat länsimaat hyökkäävät Venäjälle ottaakseen haltuunsa sen luonnonvarat. Voittoisan sodan jälkeen Venäjästä muodostuu globaalin hegemonian omaava supervalta.
Todennäköinen skenario vuodelle 2016: Länsimaat kahlaavat polviaan myöten huippuhalvassa öljyssä. Venäjä puskee ennätystahtiin luonnonvarojaan pilkkahintaan saturoituneille markkinoille pystyäkseen ylläpitämään sisäisiä valtarakenteitaan. Rahat loppuvat kuitenkin vuoden loppuun mennessä ja paine kattilassa alkaa nousta kohti räjähdyspistettä.
Joku voisi käydä kysymässä Putinilta että mites meni? Noin niin kun omasta mielestäsi?
Minuteman
Eversti
Bloombergin jutussa Siberian Surprise: The Numbers Behind Russia's Oil Resilience tosin väittävät, että Venäjän öljytuotannon kustannustaso olisi jo valmiiksi kuulunut maailman halvimpien joukkoon, ja ruplan heikentyminen on tehnyt siitä suhteessa vieläkin halvempaa. Ainakin alla oleva Bloombergin julkaisema graafi näyttää pahalta ensisijaisesti länsimaisten öljyfirmojen Shell, Statoil, Total ja BP kannalta. Punaiset palkit kuvaavat venäläisten tämän vuoden kustannustasoja, jotka ovat alentuneet ruplan halpenemisen vuoksi..
Aika vaikea ihan purematta hyväksyä väitettä siitä että raakaöljyn tuotantokustannukset Siperiassa olisivat Saudeja alemmat. Luonnonolosuhteet, logistiset haasteet, toiminnan tehokkuus, käytettävissä oleva teknologia ja osaaminen sekä pääomat painavat mielestäni vaakakuppia Saudien hyväksi. Ruplan devalvoituminen leikkaa tietysti työvoimakustannuksia mutta työvoiman hinta on vain murto-osa öljyntuotannon kustannuksista.
Saudeilla on käytettävissään maailman kehittynein teknologiaosaaminen sekä parhaat asiantuntijat mitä rahalla saa joten tehokkuuskin on viety huippuunsa. Eikä tarvitse hakata jäätä laitteistoista.
Länsimaiset öljy-yhtiöt vetäytyivät/vetäytyvät arktisilta porauksilta toiminnan kannattamattomuuden takia. Vaikea kuvitella että venäläiset pystyisivät toimimaan samassa ympäristössä merkittävästi pienemmin kustannuksin.
jurppi
Ylipäällikkö
En tiedä millainen devalvaatio Venäjällä on meneillään mutta muualla maailmassa se koskee muutakin kauppaa kuin pelkästään öljyn vientiä.
Vaikka öljytynnyristä saa vain kolmasosan dollareita verrattuna aikaisempaan...niin kaikeksi onneksi devalvaation myötä ruplia riittää saman verran kuin aikaisemmin. Fiksuna talousmiehenä Putin sijoittaa tulonsa viisaasti. Hän ostaa edelleen saman verran pommeja ja paukauttaa ne Syyrian erämaassa. Joskus niitä osuu johonkin beduiini-kylään mikä suuresti ilahduttaa venäläisiä kotimaassaan.
Venäjällä talous senkun porskuttaa. Työntekijät saavat tilipussiinsa yhtä monta ruplaa kuin aikaisemminkin. Heidän harmikseen syyrialaiset mandariinit ovat kuitenkin kolme kertaa kalliimpia kuin ennen devalvaatiota. Sama hintojen koskee tietysti kaikkea muutakin tuontitavaraa. Ja, melko pian myös venäläiset tuotteet kallistuvat. Mutta talousmiehenä Putinilla on siihenkin jo konstit tiedossa..Inflaation myötä laitetaan painokoneet ryskyttämään lisää ruplia kolmessa tuurissa, oikein Stahanovilaiseen malliin. Loppuu lännessä epäilyt siitä että Venäjällä alkaisi rahat vähenemään.
Jääkäämme jännityksellä odottelemaan miten Venäjällä käy. Kykeneekö venäläiset painokoneet painamaan lisää ruplia jopa inflaatiota nopeammin?
Länsimaissa ihmiset puolestaan ovat tyytyväisiä kun öljyn hinta laskee..bensaakin saa halvemmalla kuin aikaisemmin. Rahaa säästyy tähdellisimpiin ostoksiin.
jurppi
Ylipäällikkö
Olen varma ettei synny kovin suurta ruuhkaa Venäjälle hyökkäämisessä...eikä sinne synny minkäänlaista hegemoniaakaan. Babushkat kuokkivat kasvimaillaan kaalia ja kurkkua. Miesväki juopottelee ja keittelee pontikkaa. Siinäpä ne tärkeimmät.
Minuteman
Eversti
Ulkopolitiikka-lehdessä oli viime vuonna toisenkin lukemisen arvoinen juttu jossa Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gelman valottaa sitä rinnakkaistodellisuutta jossa itänaapuri elää:
http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1276/venaja_elaa_menneisyydessa/
Poimintoja:
Vladimir Putinin kolmella kaudella vallan keskittäminen presidentin lähipiirille on jatkunut. Puolueiden toimintaa on vaikeutettu, oppositio on ajettu ahtaalle ja kriittiset tiedotusvälineet lähestulkoon vaiennettu. Venäjällä järjestetään edelleen vaaleja, mutta aitoa kilpailua niissä ei pääse syntymään.
”Vaaleilla on silti merkitystä Venäjällä. Niillä oikeutetaan vallankäyttö”, Gelman toteaa.
Putinin presidenttikausilla Venäjän politiikassa ovat voimistuneet entistä lännenvastaisemmat sävyt. Ukraina joutui tahtomattaan Venäjän ja lännen väliseksi taistelukentäksi, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš pakeni helmikuussa Venäjälle.
”Venäjän johtajat kokivat sen tappiona ja lännen suurena voittona. Kiovan uudet vallanpitäjät nähtiin CIA:n, Yhdysvaltojen ja EU:n nukkehallitsijoina. Sen jälkeen Venäjä on hakenut hyvitystä.”
------
”Venäjän johtajien toiminta näyttää yhä itsetuhoisemmalta. Ukrainan-politiikan seuraukset ovat vahingollisia Venäjän talouselämälle. Ennusteet olivat synkkiä jo ennen Krimin miehitystä, ja talous polki paikallaan. Nyt lähivuosien talouskasvu jää todennäköisesti toteutumatta. Yritysten on aiempaa vaikeampaa saada lainaa, ja poliittinen epävarmuus kasvattaa yritystoiminnan riskejä.”
”Hallinto ei ole edistänyt asioita yhtään väläyttämällä, että ulkomaiset omistukset voidaan kansallistaa, jos Venäjää vastaan asetetaan pakotteita. Niin tuhotaan kaikki mahdollisuudet saada uusia sijoituksia.”
Mikä voisi olla Venäjän johtajien seuraava askel?
”Emme tiedä, mutta ainakin he haluavat palauttaa Ukrainan itäosan Venäjän hallintaan. Maailmanpolitiikassa Venäjän tavoite on pystyttää Neuvostoliitto uudelleen: ei sen taloudellista ja ideologista järjestelmää, vaan pikemminkin tunne valtion mahdista. Venäjän globaali tavoite on lyödä Yhdysvallat kaikin mahdollisin keinoin.”
---
Monet nuoret Venäjän eliitin edustajat olivat länsimielisiä 1990-luvun alkuvuosina. He olivat kuunnelleet neuvostovuosina radioillaan salaa BBC:n ja Voice of American pitkäaaltolähetyksiä Euroopasta. Kun kommunismi hävisi, heidän illuusionsa vapaasta maailmasta romuttuivat 1990-luvun kuluessa. Seuraavan vuosikymmenen lopulla amerikkalaismielisistä nuorista aikuisista oli tullut amerikkalaisvastaisia keski-ikäisiä.
Miksi näin tapahtui?
Gelman vastaa vertauksella.
”Eräässä koulussa oli oppilas, joka sai aina kiitettäviä. Sitten hän huomasi, että koulu on huono, ja vaihtoi parempaan. Uudessa koulussa hänestä tuli keskinkertainen oppilas, joka sai tyydyttäviä. Keskinkertaisuuden tunne alkoi vaivata poikaa eikä kukaan huomannut häntä enää.”
”Kokemus olisi voinut passivoida pojan tai herättää hänessä jonkin sortin eskapismin, mutta tästä pojasta tulikin aggressiivinen. Hän päätti palauttaa entisen asemansa hinnalla millä hyvänsä ja alkoi kokeeksi häiriköidä luokassa. Uskon, että Venäjän eliittiä motivoi tämänkaltainen kokemus”, Gelman tarkentaa.
1990-luvun alkupuolella valtaan noussut sukupolvi uskoi, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset pitäisivät heitä vertaisinaan. Myöhemmin selvisi, että Venäjä menestyi läntisillä markkinoilla vain energiantuottajana.
”Lännelle Venäjä ei ollut kumppani, vaan keskinkertaisesti kehittynyt maa, joka ei yltänyt kehittyneiden talouksien kanssa samaan sarjaan. Talousluvuilla mitattuna näin onkin, mutta monet venäläiset haluaisivat nähdä maansa maailmanpolitiikan suurvaltana. Argentiina tai Turkki ei tunnu heistä kovin innostavalta vertailukohdalta.”
---
”Venäjän perimmäinen tavoite on lyödä länsi kaikin tavoin. Venäjän johtajat haaveilevat maailmanhallinnasta. On vaikea sanoa, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään sotilaallisesti noiden tavoitteiden edistämiseksi, mutta Suomi on osa länttä ja kuuluu siksi vihollisliittoumaan. Yhdysvallat on tietysti päävastustaja ja Suomi sivummalla.”
---
Venäjälle jää vähän vaihtoehtoja, jos vastakkainasettelu lännen kanssa syvenee. Maan täytyisi etsiä uudet kumppaninsa Aasiasta. Osa Venäjää hallitsevista silovikeista, entisistä turvallisuuspalvelun ja asevoimien miehistä, on kannattanut avoimesti kaupankäynnin suuntaamista itään.
Gelman ei näe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona. Venäjä on jo vuosien ajan neuvotellut Kiinan kanssa öljytoimituksista ja on näissä neuvotteluissa altavastaaja. Kiina vaatii energiatoimituksilta kiinteää hintaa. ”Sopimus öljyn- ja kaasunviennistä Kiinaan auttaisi Venäjää ehkä paikkaamaan aukon budjetissa, muttei riittäisi juuri muuhun.”
Suunnanmuutos todennäköisesti sinetöisi Venäjän kohtalon raaka-ainetuottajana. Jos Venäjä olisi väestöltään ja pinta-alaltaan Saudi-Arabian kokoinen maa, se voisi riittää. Mutta maa on paljon suurempi, ja sen johtajien tavoitteet paljon kunnianhimoisempia, Gelman toteaa.
”Monet tavalliset venäläiset ja eliitin jäsenet ajattelevat, että Venäjä on tarpeeksi vahva minkä tahansa lännenvastaisen liittouman johtajaksi tai vähintäänkin tasaveroiseksi liittolaiseksi. Jos Venäjä liittoutuisi Kiinan kanssa, olisi Kiina taloutensa ansiosta kuitenkin paljon vahvempi osapuoli. Venäjästä tulisi helposti Kiinan käsikassara.”
Gelmania arveluttaa myös, että Venäjä petaa nykyisellä politiikallaan tietä Kiinan laajenemiselle. ”Jos jonakin päivänä jokin kaupunki Venäjän Kaukoidässä vaatisi kansanäänestyksessä liittymistä Kiinaan, millä perusteilla Venäjä vastustaisi sitä? Yksikään valtio ei asettuisi puolustamaan Venäjää.”
http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1276/venaja_elaa_menneisyydessa/
Poimintoja:
Vladimir Putinin kolmella kaudella vallan keskittäminen presidentin lähipiirille on jatkunut. Puolueiden toimintaa on vaikeutettu, oppositio on ajettu ahtaalle ja kriittiset tiedotusvälineet lähestulkoon vaiennettu. Venäjällä järjestetään edelleen vaaleja, mutta aitoa kilpailua niissä ei pääse syntymään.
”Vaaleilla on silti merkitystä Venäjällä. Niillä oikeutetaan vallankäyttö”, Gelman toteaa.
Putinin presidenttikausilla Venäjän politiikassa ovat voimistuneet entistä lännenvastaisemmat sävyt. Ukraina joutui tahtomattaan Venäjän ja lännen väliseksi taistelukentäksi, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš pakeni helmikuussa Venäjälle.
”Venäjän johtajat kokivat sen tappiona ja lännen suurena voittona. Kiovan uudet vallanpitäjät nähtiin CIA:n, Yhdysvaltojen ja EU:n nukkehallitsijoina. Sen jälkeen Venäjä on hakenut hyvitystä.”
------
”Venäjän johtajien toiminta näyttää yhä itsetuhoisemmalta. Ukrainan-politiikan seuraukset ovat vahingollisia Venäjän talouselämälle. Ennusteet olivat synkkiä jo ennen Krimin miehitystä, ja talous polki paikallaan. Nyt lähivuosien talouskasvu jää todennäköisesti toteutumatta. Yritysten on aiempaa vaikeampaa saada lainaa, ja poliittinen epävarmuus kasvattaa yritystoiminnan riskejä.”
”Hallinto ei ole edistänyt asioita yhtään väläyttämällä, että ulkomaiset omistukset voidaan kansallistaa, jos Venäjää vastaan asetetaan pakotteita. Niin tuhotaan kaikki mahdollisuudet saada uusia sijoituksia.”
Mikä voisi olla Venäjän johtajien seuraava askel?
”Emme tiedä, mutta ainakin he haluavat palauttaa Ukrainan itäosan Venäjän hallintaan. Maailmanpolitiikassa Venäjän tavoite on pystyttää Neuvostoliitto uudelleen: ei sen taloudellista ja ideologista järjestelmää, vaan pikemminkin tunne valtion mahdista. Venäjän globaali tavoite on lyödä Yhdysvallat kaikin mahdollisin keinoin.”
---
Monet nuoret Venäjän eliitin edustajat olivat länsimielisiä 1990-luvun alkuvuosina. He olivat kuunnelleet neuvostovuosina radioillaan salaa BBC:n ja Voice of American pitkäaaltolähetyksiä Euroopasta. Kun kommunismi hävisi, heidän illuusionsa vapaasta maailmasta romuttuivat 1990-luvun kuluessa. Seuraavan vuosikymmenen lopulla amerikkalaismielisistä nuorista aikuisista oli tullut amerikkalaisvastaisia keski-ikäisiä.
Miksi näin tapahtui?
Gelman vastaa vertauksella.
”Eräässä koulussa oli oppilas, joka sai aina kiitettäviä. Sitten hän huomasi, että koulu on huono, ja vaihtoi parempaan. Uudessa koulussa hänestä tuli keskinkertainen oppilas, joka sai tyydyttäviä. Keskinkertaisuuden tunne alkoi vaivata poikaa eikä kukaan huomannut häntä enää.”
”Kokemus olisi voinut passivoida pojan tai herättää hänessä jonkin sortin eskapismin, mutta tästä pojasta tulikin aggressiivinen. Hän päätti palauttaa entisen asemansa hinnalla millä hyvänsä ja alkoi kokeeksi häiriköidä luokassa. Uskon, että Venäjän eliittiä motivoi tämänkaltainen kokemus”, Gelman tarkentaa.
1990-luvun alkupuolella valtaan noussut sukupolvi uskoi, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset pitäisivät heitä vertaisinaan. Myöhemmin selvisi, että Venäjä menestyi läntisillä markkinoilla vain energiantuottajana.
”Lännelle Venäjä ei ollut kumppani, vaan keskinkertaisesti kehittynyt maa, joka ei yltänyt kehittyneiden talouksien kanssa samaan sarjaan. Talousluvuilla mitattuna näin onkin, mutta monet venäläiset haluaisivat nähdä maansa maailmanpolitiikan suurvaltana. Argentiina tai Turkki ei tunnu heistä kovin innostavalta vertailukohdalta.”
---
”Venäjän perimmäinen tavoite on lyödä länsi kaikin tavoin. Venäjän johtajat haaveilevat maailmanhallinnasta. On vaikea sanoa, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään sotilaallisesti noiden tavoitteiden edistämiseksi, mutta Suomi on osa länttä ja kuuluu siksi vihollisliittoumaan. Yhdysvallat on tietysti päävastustaja ja Suomi sivummalla.”
---
Venäjälle jää vähän vaihtoehtoja, jos vastakkainasettelu lännen kanssa syvenee. Maan täytyisi etsiä uudet kumppaninsa Aasiasta. Osa Venäjää hallitsevista silovikeista, entisistä turvallisuuspalvelun ja asevoimien miehistä, on kannattanut avoimesti kaupankäynnin suuntaamista itään.
Gelman ei näe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona. Venäjä on jo vuosien ajan neuvotellut Kiinan kanssa öljytoimituksista ja on näissä neuvotteluissa altavastaaja. Kiina vaatii energiatoimituksilta kiinteää hintaa. ”Sopimus öljyn- ja kaasunviennistä Kiinaan auttaisi Venäjää ehkä paikkaamaan aukon budjetissa, muttei riittäisi juuri muuhun.”
Suunnanmuutos todennäköisesti sinetöisi Venäjän kohtalon raaka-ainetuottajana. Jos Venäjä olisi väestöltään ja pinta-alaltaan Saudi-Arabian kokoinen maa, se voisi riittää. Mutta maa on paljon suurempi, ja sen johtajien tavoitteet paljon kunnianhimoisempia, Gelman toteaa.
”Monet tavalliset venäläiset ja eliitin jäsenet ajattelevat, että Venäjä on tarpeeksi vahva minkä tahansa lännenvastaisen liittouman johtajaksi tai vähintäänkin tasaveroiseksi liittolaiseksi. Jos Venäjä liittoutuisi Kiinan kanssa, olisi Kiina taloutensa ansiosta kuitenkin paljon vahvempi osapuoli. Venäjästä tulisi helposti Kiinan käsikassara.”
Gelmania arveluttaa myös, että Venäjä petaa nykyisellä politiikallaan tietä Kiinan laajenemiselle. ”Jos jonakin päivänä jokin kaupunki Venäjän Kaukoidässä vaatisi kansanäänestyksessä liittymistä Kiinaan, millä perusteilla Venäjä vastustaisi sitä? Yksikään valtio ei asettuisi puolustamaan Venäjää.”
Minuteman
Eversti
Venäjän talous laahaa öljyn mukana
Iida Tikka, STT22.12.2015
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/65509/0ef6ab98d0
Vuosi päättyy vasta kahden viikon kuluttua, mutta Venäjän talouseliitti on jo alkanut summata vuoden lukuja. Se ei ole kovin mukavaa puuhaa.
Venäjän talouskriisin ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi ei ollut helppo.
Valtion tahot ja Venäjän tilastokeskus virallistavat tiedot vasta vuodenvaihteessa, mutta talouden tappioita voi jo listata: noin 3,8 prosentin pudotus maan bruttokansantuotteeseen, inflaatio lähes 12,2 prosentissa, ruplan kurssin keskiarvo rähmällään, ja yhä useampi venäläinen köyhyysrajan alapuolella.
Siitä, onko kriisi nyt ohi, on venäläisekonomistien ja päättäjien ensi vuoden ennusteissa pääosin kahdenlaisia vastauksia, joko ”ehkä” tai selvä ”ei”.
Sekä poikkeuksena yksi hyvin äänekäs ”kyllä”.
Venäjän talouden lyhyen aikavälin ennustuksissa on yksi muuttuja yli muiden.
Venäläisekonomistit ja analyytikot eivät usko taloussanktioiden päättymiseen tai investointien paluuseen, mutta Venäjälle elintärkeä öljyn hinta voi heilahdella nopeasti. Esimerkiksi Iranin paluu tuottajamarkkinoille vaikuttaa alkuvuonna.
Maltilliset analysoijat uskovatkin, että öljyn hinta pysyy matalana, muttei lähde hurjaan syöksyyn. Vaikka barreli Brent-raakaöljyä maksoi alkuvuodesta 56 dollaria ja nyt noin 36,50 dollaria, esimerkiksi valtion öljyjätti Rosneft on laskenut alkavan vuoden budjettinsa 45 dollarin barrelihinnan mukaan.
Sellaista hintaa eivät synkistelijät pidä uskottavana, vaan ounastelevat syvää pudotusta niin öljyn hintaan kuin ruplan arvoonkin.
Aivan äskettäin pessimistien joukkoon loikkasi ehkä-leiristä myös finanssiministeri Anton Siluanov, jonka mukaan valtion tulisi varautua alle 30 dollarin barrelihintaan.
Kahden leirin ajattelu eroaa myös siinä, millaista tappiota taloudelle ennustetaan ensi vuonna. Toinen leiri povaa hyvin loivaa laskua, toinen leiri lähes samanlaista alamäkeä kuin tänä vuonna, eli noin 2–3 prosentin laskua BKT:hen.
Mutta siitä ovat kaikki samaa mieltä, että Venäjän valtion ensi vuoden budjetti on epärealistinen. Eikä ihme, sillä budjetti on laskettu toiveikkaasti, 50 dollarin barrelihinnan mukaan.
Nykysuunnitelman mukaan valtiolle kertyisi ensi vuonna menoja 15,9 biljoonaa ruplaa ja tuloja 13,6 biljoonaa, mutta öljyn nykyhinnalla tulot jäävät paljon tavoitteesta.
Vaikka valtio suunnittelee myyvänsä osan Rosneftista ensi vuonna saadakseen lisätuloja, lisää leikkauksia on luvassa. Esimerkiksi palkkojen indeksikorotukset voidaan unohtaa.
– On päivän selvää, että budjettia pitää muuttaa kesken vuotta, arvioi Carnegie-keskuksen talousanalyytikko Andrei Movtsan.
– Mutta valitettavasti se ei auta yhtään mitään, hän jatkaa.
Movtsanin mukaan budjetti on kokonaisuudessaan näyte talouspolitiikan epäonnistumisesta.
Nykybudjetissa leikkaukset ovat jo osuneet kipeästi tieteeseen, koulutukseen ja lääketieteeseen, joiden ennestään pieniä budjettiosuuksia karsittiin.
Movtsan pitää sitä järjettömänä, sillä samaan aikaan puolustusbudjetti on paisunut jo lähes 20 prosenttiin.
Samalla uudistukset on jätetty tekemättä. Nykyvauhdilla reservirahastot kuluvat Movtsanin laskujen mukaan noin viidessä vuodessa alle vuotuisen viennin tason. Eikä minkäänlaista kriisisuunnitelmaa ole.
– On päätetty olla tekemättä yhtään mitään yhtään millekään, Movtsan sanoo.
Vaalivuoden lähestyessä helpoin ratkaisu on vain toivoa parasta.
Sitä paitsi presidentti Vladimir Putin uskoo, että talouskriisin pahin alho on jo koluttu. Presidentti julisti vuotuisessa lehdistötilaisuudessaan viime viikolla, että synkin vaihe on jo ohi.
Venäjän ylioptimistinen uhkapeli jatkunee siis myös ensi vuonna.
_______________________________________________________________________
"On päätetty olla tekemättä yhtään mitään yhtään millekään"
Kuulostaa kumman tutulta taktiikalta.
Iida Tikka, STT22.12.2015
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/65509/0ef6ab98d0
Vuosi päättyy vasta kahden viikon kuluttua, mutta Venäjän talouseliitti on jo alkanut summata vuoden lukuja. Se ei ole kovin mukavaa puuhaa.
Venäjän talouskriisin ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi ei ollut helppo.
Valtion tahot ja Venäjän tilastokeskus virallistavat tiedot vasta vuodenvaihteessa, mutta talouden tappioita voi jo listata: noin 3,8 prosentin pudotus maan bruttokansantuotteeseen, inflaatio lähes 12,2 prosentissa, ruplan kurssin keskiarvo rähmällään, ja yhä useampi venäläinen köyhyysrajan alapuolella.
Siitä, onko kriisi nyt ohi, on venäläisekonomistien ja päättäjien ensi vuoden ennusteissa pääosin kahdenlaisia vastauksia, joko ”ehkä” tai selvä ”ei”.
Sekä poikkeuksena yksi hyvin äänekäs ”kyllä”.
Venäjän talouden lyhyen aikavälin ennustuksissa on yksi muuttuja yli muiden.
Venäläisekonomistit ja analyytikot eivät usko taloussanktioiden päättymiseen tai investointien paluuseen, mutta Venäjälle elintärkeä öljyn hinta voi heilahdella nopeasti. Esimerkiksi Iranin paluu tuottajamarkkinoille vaikuttaa alkuvuonna.
Maltilliset analysoijat uskovatkin, että öljyn hinta pysyy matalana, muttei lähde hurjaan syöksyyn. Vaikka barreli Brent-raakaöljyä maksoi alkuvuodesta 56 dollaria ja nyt noin 36,50 dollaria, esimerkiksi valtion öljyjätti Rosneft on laskenut alkavan vuoden budjettinsa 45 dollarin barrelihinnan mukaan.
Sellaista hintaa eivät synkistelijät pidä uskottavana, vaan ounastelevat syvää pudotusta niin öljyn hintaan kuin ruplan arvoonkin.
Aivan äskettäin pessimistien joukkoon loikkasi ehkä-leiristä myös finanssiministeri Anton Siluanov, jonka mukaan valtion tulisi varautua alle 30 dollarin barrelihintaan.
Kahden leirin ajattelu eroaa myös siinä, millaista tappiota taloudelle ennustetaan ensi vuonna. Toinen leiri povaa hyvin loivaa laskua, toinen leiri lähes samanlaista alamäkeä kuin tänä vuonna, eli noin 2–3 prosentin laskua BKT:hen.
Mutta siitä ovat kaikki samaa mieltä, että Venäjän valtion ensi vuoden budjetti on epärealistinen. Eikä ihme, sillä budjetti on laskettu toiveikkaasti, 50 dollarin barrelihinnan mukaan.
Nykysuunnitelman mukaan valtiolle kertyisi ensi vuonna menoja 15,9 biljoonaa ruplaa ja tuloja 13,6 biljoonaa, mutta öljyn nykyhinnalla tulot jäävät paljon tavoitteesta.
Vaikka valtio suunnittelee myyvänsä osan Rosneftista ensi vuonna saadakseen lisätuloja, lisää leikkauksia on luvassa. Esimerkiksi palkkojen indeksikorotukset voidaan unohtaa.
– On päivän selvää, että budjettia pitää muuttaa kesken vuotta, arvioi Carnegie-keskuksen talousanalyytikko Andrei Movtsan.
– Mutta valitettavasti se ei auta yhtään mitään, hän jatkaa.
Movtsanin mukaan budjetti on kokonaisuudessaan näyte talouspolitiikan epäonnistumisesta.
Nykybudjetissa leikkaukset ovat jo osuneet kipeästi tieteeseen, koulutukseen ja lääketieteeseen, joiden ennestään pieniä budjettiosuuksia karsittiin.
Movtsan pitää sitä järjettömänä, sillä samaan aikaan puolustusbudjetti on paisunut jo lähes 20 prosenttiin.
Samalla uudistukset on jätetty tekemättä. Nykyvauhdilla reservirahastot kuluvat Movtsanin laskujen mukaan noin viidessä vuodessa alle vuotuisen viennin tason. Eikä minkäänlaista kriisisuunnitelmaa ole.
– On päätetty olla tekemättä yhtään mitään yhtään millekään, Movtsan sanoo.
Vaalivuoden lähestyessä helpoin ratkaisu on vain toivoa parasta.
Sitä paitsi presidentti Vladimir Putin uskoo, että talouskriisin pahin alho on jo koluttu. Presidentti julisti vuotuisessa lehdistötilaisuudessaan viime viikolla, että synkin vaihe on jo ohi.
Venäjän ylioptimistinen uhkapeli jatkunee siis myös ensi vuonna.
_______________________________________________________________________
"On päätetty olla tekemättä yhtään mitään yhtään millekään"
Kuulostaa kumman tutulta taktiikalta.