Venäjän talous

Sitä paitsi presidentti Vladimir Putin uskoo, että talouskriisin pahin alho on jo koluttu. Presidentti julisti vuotuisessa lehdistötilaisuudessaan viime viikolla, että synkin vaihe on jo ohi.

Minä uskon, että vasta alun loppu on saavutettu. Tähän pitää Suomenkin tähdätä ja vaikuttaa Harry Wallinista huolimatta.

Edit: Typoja, vtn näppäimistö.
 
Viimeisen kymmenen vuoden aijan olen huvittuneena seurannut miten asuntomarkkinoita koskevissa uutisissa on melkein takuuvarmasti jokin kinteistövälittäjän lausunto jonka mukaan asuntojen hinnat ovat ihan justiinsa kääntymässä rakettimaiseen nousuun ja nyt olisi viimeiset hetket tehdä kaupat.

Ennustan että Putin tulee viestittämään lähitulevaisuudessa kiihtyvään tahtiin että Venäjän talous on ihan justiinsa kääntymässä rakettimaiseen nousuun ja nyt olisi viimeiset hetket tehdä loistavia miljardisijoituksia.

Vai kertoiskos Putte totuuden?

 
Putinilla ei ole mitään ongelmia..
Lueskelin juuri aamulla yhteenvetoa Venäjän ensi vuoden (2016) budjettiluvuista:

Venäjän ensi vuoden kulubudjetin loppusumma on luokkaa 16 bilj. rbl
- puolustustusvoimat 3.1 bilj. rbl (helposti ylittyy sotimisen johdosta)
- turvallisuus 2.0 bilj. rbl (miliisille ja FSB:lle menee yllättävän suuri summa)
- valtion virastot ja muut yht. 2.8 bilj. rbl
- sos.turva 4.4 bil. rbl
- koulutus, terveydenhuolto jne. yht 1.1 bilj. rbl
- talouskulut 2.5 bilj. rbl (mitä lieneekään?)
Nämä rahat kuluvat takuuvarmasti

Venäjän valtion tulot yhteensä ovat 13.6 bilj.
- joista veroja ym. tuottoja 7.7 bilj. rbl
- öljy ja kaasu tulot yht. 5.9 bilj. rbl (laskettu usd 50/barrel, todellisuudessa hinta jäänee max 30-35 usd/barrel = 3.5 - 4.0 milj. rbl)

Eli käytännössä Venäjän ensivuoden tuotot jäävät n 11-12 bilj. ruplaan. Reservirahastot riittävät kattamaan n. puolet tulojen ja menojen erotuksesta.

Järkyttävintä tässä on se että Venäjän puolustus- ja sis. turvallisuuskustannukset yhteensä ovat yli 50% (siis reilut puolet) koko valtion ensi vuoden tuotoista. Käytännössä ne saattavat hiemankin ylittyessään olla jopa lähemmäksi 2/3 Venäjän valtion tulokertymästä. Itseasiassa osa puolustukseen ja sodankäyntiin kuluvista varoista saattaa olla piilotettuna ns. muiden kulujen joukkoon. Niihin kun liittyy myös salassa pidettäviä kustannuseriä..

Luvut ovat tietenkin ruplia..ja Putinilla riittää keinoja joilla hän saa raavittua kasaan tarvittavan ruplamäärän. Valtio voi ns. "painaa" lisää rahaa..eihän niitä edes tarvitse oikeasti painaa. Riittää kun Venäjän keskuspankki ns. "laittaa liikkeelle" sopivan määrän rahaa. Se on helppoa kuin heinänteko. Mutta, sillä ei oikeasti tilannetta korjata..

Tässä ei tarvita mitään Nobel-palkittua taloustieteilijää kertomaan että Venäjällä nousee todellinen hätätila jo ensivuoden aikana. Se että Venäjällä laitetaan jopa yli puolet valtion tuloista sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kertoo että Putin aikoo pysyä vallassa jatkossakin. Tapahtuipa mitä tahansa..nämä luvut tietävät äärimmäisen huonoja uutisia venäläisille. Tiedossa on kylmää ja nälkää - становится холод и голод!
 
Putinilla ei ole mitään ongelmia..
Lueskelin juuri aamulla yhteenvetoa Venäjän ensi vuoden (2016) budjettiluvuista:

Venäjän ensi vuoden kulubudjetin loppusumma on luokkaa 16 bilj. rbl
- puolustustusvoimat 3.1 bilj. rbl (helposti ylittyy sotimisen johdosta)
- turvallisuus 2.0 bilj. rbl (miliisille ja FSB:lle menee yllättävän suuri summa)
- valtion virastot ja muut yht. 2.8 bilj. rbl
- sos.turva 4.4 bil. rbl
- koulutus, terveydenhuolto jne. yht 1.1 bilj. rbl
- talouskulut 2.5 bilj. rbl (mitä lieneekään?)
Nämä rahat kuluvat takuuvarmasti

Venäjän valtion tulot yhteensä ovat 13.6 bilj.
- joista veroja ym. tuottoja 7.7 bilj. rbl
- öljy ja kaasu tulot yht. 5.9 bilj. rbl (laskettu usd 50/barrel, todellisuudessa hinta jäänee max 30-35 usd/barrel = 3.5 - 4.0 milj. rbl)

Eli käytännössä Venäjän ensivuoden tuotot jäävät n 11-12 bilj. ruplaan. Reservirahastot riittävät kattamaan n. puolet tulojen ja menojen erotuksesta.

Järkyttävintä tässä on se että Venäjän puolustus- ja sis. turvallisuuskustannukset yhteensä ovat yli 50% (siis reilut puolet) koko valtion ensi vuoden tuotoista. Käytännössä ne saattavat hiemankin ylittyessään olla jopa lähemmäksi 2/3 Venäjän valtion tulokertymästä. Itseasiassa osa puolustukseen ja sodankäyntiin kuluvista varoista saattaa olla piilotettuna ns. muiden kulujen joukkoon. Niihin kun liittyy myös salassa pidettäviä kustannuseriä..

Luvut ovat tietenkin ruplia..ja Putinilla riittää keinoja joilla hän saa raavittua kasaan tarvittavan ruplamäärän. Valtio voi ns. "painaa" lisää rahaa..eihän niitä edes tarvitse oikeasti painaa. Riittää kun Venäjän keskuspankki ns. "laittaa liikkeelle" sopivan määrän rahaa. Se on helppoa kuin heinänteko. Mutta, sillä ei oikeasti tilannetta korjata..

Tässä ei tarvita mitään Nobel-palkittua taloustieteilijää kertomaan että Venäjällä nousee todellinen hätätila jo ensivuoden aikana. Se että Venäjällä laitetaan jopa yli puolet valtion tuloista sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kertoo että Putin aikoo pysyä vallassa jatkossakin. Tapahtuipa mitä tahansa..nämä luvut tietävät äärimmäisen huonoja uutisia venäläisille. Tiedossa on kylmää ja nälkää - становится холод и голод!
Niinpä. Sotavuosien tasoa.
 
Putinilla ei ole mitään ongelmia..
Lueskelin juuri aamulla yhteenvetoa Venäjän ensi vuoden (2016) budjettiluvuista:

Venäjän ensi vuoden kulubudjetin loppusumma on luokkaa 16 bilj. rbl
- puolustustusvoimat 3.1 bilj. rbl (helposti ylittyy sotimisen johdosta)
- turvallisuus 2.0 bilj. rbl (miliisille ja FSB:lle menee yllättävän suuri summa)
- valtion virastot ja muut yht. 2.8 bilj. rbl
- sos.turva 4.4 bil. rbl
- koulutus, terveydenhuolto jne. yht 1.1 bilj. rbl
- talouskulut 2.5 bilj. rbl (mitä lieneekään?)
Nämä rahat kuluvat takuuvarmasti

Venäjän valtion tulot yhteensä ovat 13.6 bilj.
- joista veroja ym. tuottoja 7.7 bilj. rbl
- öljy ja kaasu tulot yht. 5.9 bilj. rbl (laskettu usd 50/barrel, todellisuudessa hinta jäänee max 30-35 usd/barrel = 3.5 - 4.0 milj. rbl)

Eli käytännössä Venäjän ensivuoden tuotot jäävät n 11-12 bilj. ruplaan. Reservirahastot riittävät kattamaan n. puolet tulojen ja menojen erotuksesta.

Järkyttävintä tässä on se että Venäjän puolustus- ja sis. turvallisuuskustannukset yhteensä ovat yli 50% (siis reilut puolet) koko valtion ensi vuoden tuotoista. Käytännössä ne saattavat hiemankin ylittyessään olla jopa lähemmäksi 2/3 Venäjän valtion tulokertymästä. Itseasiassa osa puolustukseen ja sodankäyntiin kuluvista varoista saattaa olla piilotettuna ns. muiden kulujen joukkoon. Niihin kun liittyy myös salassa pidettäviä kustannuseriä..

Luvut ovat tietenkin ruplia..ja Putinilla riittää keinoja joilla hän saa raavittua kasaan tarvittavan ruplamäärän. Valtio voi ns. "painaa" lisää rahaa..eihän niitä edes tarvitse oikeasti painaa. Riittää kun Venäjän keskuspankki ns. "laittaa liikkeelle" sopivan määrän rahaa. Se on helppoa kuin heinänteko. Mutta, sillä ei oikeasti tilannetta korjata..

Tässä ei tarvita mitään Nobel-palkittua taloustieteilijää kertomaan että Venäjällä nousee todellinen hätätila jo ensivuoden aikana. Se että Venäjällä laitetaan jopa yli puolet valtion tuloista sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kertoo että Putin aikoo pysyä vallassa jatkossakin. Tapahtuipa mitä tahansa..nämä luvut tietävät äärimmäisen huonoja uutisia venäläisille. Tiedossa on kylmää ja nälkää - становится холод и голод!
Tämän on pakko tietää sotaa ja valloitusretkeä. Pysyisihän Putin nyt muutenkin vallassa, vaikka armeija ei saisikaan leijonanosaasa. Vaikkei kansasta tarvitse näemmä välittää, niin pysyisihän se rauhallisempana, jos vähän saisi smetanaa kaalin päälle.
Tähän päälle uutinen, että säästäjen vuoksi irtisanotaan kymmenes virkamiehistä. Siis uskollisesta keskiluokasta, joka perinteisesti on vallanpitäjien paras turva. Ja toinenhan ovat eläkeläiset, joille budjetti ei ruusuisia aikoja lupaa.
Minä en usko sitten mitenkään, että armeija trimmattaisiin huippukuntoon kansan selkänahasta, ja sitten sen voima jätettäisiin käyttämättä. Venäjällä on jo tarvittava staattinen pelote, nyt panostetaan nimenomaan siihen suorituskykyyn.
 
Tämän on pakko tietää sotaa ja valloitusretkeä. Pysyisihän Putin nyt muutenkin vallassa, vaikka armeija ei saisikaan leijonanosaasa. Vaikkei kansasta tarvitse näemmä välittää, niin pysyisihän se rauhallisempana, jos vähän saisi smetanaa kaalin päälle.
Tähän päälle uutinen, että säästäjen vuoksi irtisanotaan kymmenes virkamiehistä. Siis uskollisesta keskiluokasta, joka perinteisesti on vallanpitäjien paras turva. Ja toinenhan ovat eläkeläiset, joille budjetti ei ruusuisia aikoja lupaa.
Minä en usko sitten mitenkään, että armeija trimmattaisiin huippukuntoon kansan selkänahasta, ja sitten sen voima jätettäisiin käyttämättä. Venäjällä on jo tarvittava staattinen pelote, nyt panostetaan nimenomaan siihen suorituskykyyn.

Venäjän asiat eivät parane sotimallakaan..mitä se voisi voittaa esim. tuhoamalla ja miehittämällä vaikkapa jonkun naapurimaan? Käytännössä ei mitään.

Kaiken lisäksi realiteetit ovat aika selkeitä.. Venäjän armeijan suorituskyky ei riitä kovin suuriin operaatioihin ilman taktisia ydinaseita..Neuvostoliiton aikaista massa-armeijaa kun ei enää ole olemassa. Toisaalta taktisia ydinaseita voi käyttää vain sellaisia vastustajia kohtaan joilla ei ole käytössään samanlaista pelotetta..siis joka voisi iskeä takaisin samanlaisilla aseilla. Tämä rajaa esim. NATO-jäsenmaat mahdollisen hyökkäyssodan ulkopuolelle. Jäljelle ei jää enää kovin montaa vaihtoehtoa.
 
Venäjän asiat eivät parane sotimallakaan..mitä se voisi voittaa esim. tuhoamalla ja miehittämällä vaikkapa jonkun naapurimaan? Käytännössä ei mitään.

Kaiken lisäksi realiteetit ovat aika selkeitä.. Venäjän armeijan suorituskyky ei riitä kovin suuriin operaatioihin ilman taktisia ydinaseita..Neuvostoliiton aikaista massa-armeijaa kun ei enää ole olemassa. Toisaalta taktisia ydinaseita voi käyttää vain sellaisia vastustajia kohtaan joilla ei ole käytössään samanlaista pelotetta..siis joka voisi iskeä takaisin samanlaisilla aseilla. Tämä rajaa esim. NATO-jäsenmaat mahdollisen hyökkäyssodan ulkopuolelle. Jäljelle ei jää enää kovin montaa vaihtoehtoa.
Mitä se sitten voittaa rakentamalla tällaista armeijaa?
Venäjä ei ole lähtökohtaisesti parantamassa asioitaan, vaan hakemassa kunniaansa takaisin. Siihen tarvitaan vahvaa armeijaa ja sen käyttöä.
 
Niinpä. Sotavuosien tasoa.

Ei lähellekään! Tässä tarkastellaan valtion budjettia. Eri maissa on valtiolle erillaiset tehtävät. Samallaisiin lukemiin päästää monessa läntisessä maassa valtion budjetin osalta. Monet kulut on laitettu alueiden (osavaltio,maakunta, cantonit, kaupungit,kunnnat...) maksettavaksi. Parempi tapa katsoa puolustus menoja on kansantuote, jossa venäjä on siinäkin maailman huipulla ja varmaan nousussa tuosta lukemasta.
20150625_Defense_GDP_Fo1.jpg


Sotavuosilta Neuvostoliitosta en karttaa löytäny, mutta varmaan lähellä 80% suomessakin noin 50%

Usa

US_defense_spending_by_GDP_percentage_1910_to_2007.png

uK
defenceSpending2_2954183a.png
 
Mitä se sitten voittaa rakentamalla tällaista armeijaa?
Venäjä ei ole lähtökohtaisesti parantamassa asioitaan, vaan hakemassa kunniaansa takaisin. Siihen tarvitaan vahvaa armeijaa ja sen käyttöä.

Sanopa muuta. Venäjän touhuissa ei tunnu olevan minkäänlaista järkeä.

Paitsi vain se, että Putin ja hänen taustavoimansa haluavat pysyä vallassa kaikin keinoin. Siis kaikesta huolimatta kysymys on pelkästään sisäpoliittisesta valtapelistä. Sekin on Venäjällä suuri asia ja edellyttää täydellistä kontrollia laajan Venäjän alueiden ja eri kansallisuuksien kokonaisuudessa. Myös sodat Georgiassa, Ukrainassa, Krimilla jne. on hyvin ymmärrettävissä tätä sisäpoliittista taustaa vasten.

Kaikesta Venäjän aseistuksesta sekä isottelevasta mediapropagandasta huolimatta pitää huomioida globaali kokonaisuus. Venäjä on alueellisesta koostaan ja 140 miljoonasta asukkaastaan huolimatta vain suurehkon eurooppalaisen maan kokoinen kansantalous. Tai nykyään suurin piirtein enää Kanadan tai Etelä-Korean kokoinen kansantalous. Mielestäni kiinnitetään liian vähän huomiota siihen että Putinilla ja hänen taustajoukoillaan on erittäin paljon tekemistä jo yksistään Venäjän sisäisessä hallinnossa:
A) Maantieteellisesti sijoittuvassa alueellisessa hallinnossa (Venäjän maantieteellisen laajuuden vuoksi, liikenneyhteydet, logistiikka jne.)
B) yli sadan eri kansallisuuden johdosta (osa niistä on erittäin merkityksellisiä, esim. Tatarstan, Bahkiria jne)
C) Venäjä miehittää sotilaallisesti monia rajaseutujen kansoja sekä (osa)valtioitaan. (nämäkin vievät resursseja)
D) Venäjän väestöllinen kehitys on kriisissä ja voimakkaasti laskeva (ennusteen mukaan väestön määrä vähenee v. 2050 mennessä alle 100 milj.)
E) Venäjän yleisen tuotantotalouden heikon tilanteen aiheuttamat vaikeudet maan taloudessa. (ei kyetä tuottamaan muuta kuin aseita, sinkkiämpäreitä ja viemään raaka-aineita)

Kun vertaillaan ja ajatellaan että vaikkapa Kanadan (yhtä suuri kansantalous kuin Venäjällä), tulisi ylläpitää samanlaista maailmanlaajuista toimintaa ja yhtä sekavaa sisäistä hallintoa (sotineen päivineen) niin ymmärrämme ettei talouden resurssit voi yksinkertaisesti riittää. Kansalaisten määrä 140 milj. on myös laskettava rasitteeksi Venäjälle, huomioiden väestön kehityksen.

Mutta, katsotaan ja odotellaan mitä aiheesta alkaa kuulua maailmalta ja Venäjältä.
 
Ei lähellekään! Tässä tarkastellaan valtion budjettia. Eri maissa on valtiolle erillaiset tehtävät. Samallaisiin lukemiin päästää monessa läntisessä maassa valtion budjetin osalta. Monet kulut on laitettu alueiden (osavaltio,maakunta, cantonit, kaupungit,kunnnat...) maksettavaksi. Parempi tapa katsoa puolustus menoja on kansantuote, jossa venäjä on siinäkin maailman huipulla ja varmaan nousussa tuosta lukemasta.
20150625_Defense_GDP_Fo1.jpg


Sotavuosilta Neuvostoliitosta en karttaa löytäny, mutta varmaan lähellä 80% suomessakin noin 50%

Usa

US_defense_spending_by_GDP_percentage_1910_to_2007.png

uK
defenceSpending2_2954183a.png


Arvoisa nimimerkki "Passi".. Kannattaa unohtaa jo nuo pari vuotta vanhat luvut.

Muut keskustelevat jo reaaliaikaisesta tilanteesta. Siis tänään sanomalehdestä kopsaamani luvut kertovat Venäjän ensi vuodelle (v.2016) budjetoimista summista. Venäjän puolustusvoimat nielaisee jo likimain 20% Venäjän valtion budjetoiduista kokonaiskuluista..Melkein yhtä suuren osuuden valtion menoista kuluttaa sisäinen turvallisuus (miliisi, FSB jne).

Kysymys on oikeastaan siitä että Venäjä tuskin kykenee rahoittamaan/kustantamaan kulubudjettiaan täysimääräisesti..tulot jäävät väkisinkin paljon pienemmän kuin menot..
 
Arvoisa nimimerkki "Passi".. Kannattaa unohtaa jo nuo pari vuotta vanhat luvut.

Muut keskustelevat jo reaaliaikaisesta tilanteesta. Siis tänään sanomalehdestä kopsaamani luvut kertovat Venäjän ensi vuodelle (v.2016) budjetoimista summista. Venäjän puolustusvoimat nielaisee jo likimain 20% Venäjän valtion budjetoiduista kokonaiskuluista..Melkein yhtä suuren osuuden valtion menoista kuluttaa sisäinen turvallisuus (miliisi, FSB jne).

Kysymys on oikeastaan siitä että Venäjä tuskin kykenee rahoittamaan/kustantamaan kulubudjettiaan täysimääräisesti..tulot jäävät väkisinkin paljon pienemmän kuin menot..

"Venäjän puolustusvoimat nielaisee jo likimain 20% Venäjän valtion budjetoiduista kokonaiskuluista" 16bilj siitä 3.1 bilj on noin 5%.

Oikeassa olet että talous on kuralla, mutta kun joku väitti että ollaa sota-aikojen tasolla. Lisäksi tuossa ei ole mitään ihmeellistä,että valtion budjetista leijinanosan syo puolustusbudjetti, näin on aina ollu ja tulee olemaan suurimmassa osassa valtioita. Ei valtiot monessakaan paikassa rahoita joka halvatun asiia kuten suomessa. Yhdysvalloissa puolustusbudjetin osuus valtionbudjetista on vielä suurempi noin 17% ja kansalliskaartien rahoitus tulee lisäksi osittain liittovaltioilta ja poliisien kokonaa kaupungeilta. Oleellista on siis katsoa puolustus menojen osuutta bkt.sta eikä valtionbudjetista.
 
Sanopa muuta. Venäjän touhuissa ei tunnu olevan minkäänlaista järkeä.

Paitsi vain se, että Putin ja hänen taustavoimansa haluavat pysyä vallassa kaikin keinoin. Siis kaikesta huolimatta kysymys on pelkästään sisäpoliittisesta valtapelistä. Sekin on Venäjällä suuri asia ja edellyttää täydellistä kontrollia laajan Venäjän alueiden ja eri kansallisuuksien kokonaisuudessa. Myös sodat Georgiassa, Ukrainassa, Krimilla jne. on hyvin ymmärrettävissä tätä sisäpoliittista taustaa vasten.

Kaikesta Venäjän aseistuksesta sekä isottelevasta mediapropagandasta huolimatta pitää huomioida globaali kokonaisuus. Venäjä on alueellisesta koostaan ja 140 miljoonasta asukkaastaan huolimatta vain suurehkon eurooppalaisen maan kokoinen kansantalous. Tai nykyään suurin piirtein enää Kanadan tai Etelä-Korean kokoinen kansantalous. Mielestäni kiinnitetään liian vähän huomiota siihen että Putinilla ja hänen taustajoukoillaan on erittäin paljon tekemistä jo yksistään Venäjän sisäisessä hallinnossa:
A) Maantieteellisesti sijoittuvassa alueellisessa hallinnossa (Venäjän maantieteellisen laajuuden vuoksi, liikenneyhteydet, logistiikka jne.)
B) yli sadan eri kansallisuuden johdosta (osa niistä on erittäin merkityksellisiä, esim. Tatarstan, Bahkiria jne)
C) Venäjä miehittää sotilaallisesti monia rajaseutujen kansoja sekä (osa)valtioitaan. (nämäkin vievät resursseja)
D) Venäjän väestöllinen kehitys on kriisissä ja voimakkaasti laskeva (ennusteen mukaan väestön määrä vähenee v. 2050 mennessä alle 100 milj.)
E) Venäjän yleisen tuotantotalouden heikon tilanteen aiheuttamat vaikeudet maan taloudessa. (ei kyetä tuottamaan muuta kuin aseita, sinkkiämpäreitä ja viemään raaka-aineita)

Kun vertaillaan ja ajatellaan että vaikkapa Kanadan (yhtä suuri kansantalous kuin Venäjällä), tulisi ylläpitää samanlaista maailmanlaajuista toimintaa ja yhtä sekavaa sisäistä hallintoa (sotineen päivineen) niin ymmärrämme ettei talouden resurssit voi yksinkertaisesti riittää. Kansalaisten määrä 140 milj. on myös laskettava rasitteeksi Venäjälle, huomioiden väestön kehityksen.

Mutta, katsotaan ja odotellaan mitä aiheesta alkaa kuulua maailmalta ja Venäjältä.
Olemme hyvin pitkälti samaa mieltä näissä asioissa. Tuotat hyvää analyysia.
Siinä tulee kuitenkin ero, että minun mielestäni sisäpoliittiseen valtapeliin riittää paljon pienempi satsaus armeijaan. Jokuhan nyt sanoo, että Nliiton romahduksen jäljiltä on paljon korjausvelkaa.
Se korjausvelka on minusta saatu jo kuitattua. Sisäpoliittinen tarve on saavutettu jo näilläkin satsauksilla.

Ja tämä valmiuden kohottaminen tavan takaa toistuvilla harjoituksilla... Kansa tai irtautumista suunnitteleva mongoli tulee vakuuttuneeksi jo Armata-rummutuksella. Sisäpolitiikka ei selitä näitä satojen tuhansien miehien yllätysharjoituksia.
Mutta, kuten sanoit, odotellaan.
 
"Venäjän puolustusvoimat nielaisee jo likimain 20% Venäjän valtion budjetoiduista kokonaiskuluista" 16bilj siitä 3.1 bilj on noin 5%.

Oikeassa olet että talous on kuralla, mutta kun joku väitti että ollaa sota-aikojen tasolla. Lisäksi tuossa ei ole mitään ihmeellistä,että valtion budjetista leijinanosan syo puolustusbudjetti, näin on aina ollu ja tulee olemaan suurimmassa osassa valtioita. Ei valtiot monessakaan paikassa rahoita joka halvatun asiia kuten suomessa. Yhdysvalloissa puolustusbudjetin osuus valtionbudjetista on vielä suurempi noin 17% ja kansalliskaartien rahoitus tulee lisäksi osittain liittovaltioilta ja poliisien kokonaa kaupungeilta. Oleellista on siis katsoa puolustus menojen osuutta bkt.sta eikä valtionbudjetista.

Joku pitkän matikan lukenut voinee oikaista vielä tarkemmin..mutta minä lasken nuo budjettiluvut näin:
Puolustusvoimien osuus x 100/budjetin kokonaisluvulla = puolustusvoimien osuus %:eina kokonaisuudesta.
eli 3.1 x 100/16.0 = 19.375 %

Eli ensi vuonna Venäjä käyttää puolustusvoimiinsa (tarkoittaa todennäköisesti myös hylkkäysvoimia) budjetäärisesti n. 20 %

Mutta, kun tiedämme että jo 50 usd/barrel hinnalla laskien Venäjän ensi vuoden tulot ovat vain 13.9 biljoonaa ruplaa niin puolustuksen osuus on jo 23.8 %:ia budjetoidusta tulokertymästä..

Ja, edelleen kun jopa venäläiset olettavat että öljyn hinta tulee olemaan luokkaa 30 usd/barrel niin Venäjän valtion ensi vuoden tulokertymä kokonaisuudessaan jää n. 11 biljoonaan ruplaan. Se tarkoittaisi että puolustusvoimien käyttöön uppoaa peräti 28.2 % valtion vuoden 2016 kokonaistuloista..
Tällä samalla kertymällä laskettuna sisäiseen turvallisuuteen kuluu lisäksi 18.2 %:ia koko Venäjän valtion tulokertymästä..

Jätän yhteislaskun harjoitustehtäväksi..
 
Sivuhuomio: tässä kun veikkaillaan tulevan budjetin määrää ja varsinkin öljyn hinnan kehityksen vaikutusta siihen niin kannattaa muistaa että aiemmin on ainakin ruplan arvo vetänyt aika hyvin samaa käyrää kuin öljyn hinta. Tämä on merkittävää siksi että vaikka öljyn dollarihinta laskeekin niin siitä saatavien ruplien määrä ei tipu yhtä radikaalisti. Merkittävää tämä on tietenkin vain silloin kun kulut ovat ruplissa.
 
Sivuhuomio: tässä kun veikkaillaan tulevan budjetin määrää ja varsinkin öljyn hinnan kehityksen vaikutusta siihen niin kannattaa muistaa että aiemmin on ainakin ruplan arvo vetänyt aika hyvin samaa käyrää kuin öljyn hinta. Tämä on merkittävää siksi että vaikka öljyn dollarihinta laskeekin niin siitä saatavien ruplien määrä ei tipu yhtä radikaalisti. Merkittävää tämä on tietenkin vain silloin kun kulut ovat ruplissa.

Juuri näin.

Pidemmässä juoksussa ruplaan kohdistuu muutakin kurssipainetta kuin öljyn hinnan lasku..Nimittäin, suurin osa Venäjälle tuotavista tuotteista ei ole halventunut yhtä paljon kuin öljy ja kaasu. Lisäksi monet Venäjällä valmistetut tuotteet sisältävät ulkomaisia kustannuseriä..Kaikki tämä tulee väistämättä näkymään inflaationa Venäjällä.

Varsinainen ongelma syntyy kun Venäjällä ei enää riitä vararahastoja budjetin katteeksi. Öljyn hinnan kehityksestä riippuen näin saattaa käydä jo ensivuoden loppupuolella..Siinä tilanteessa Venäjän keskuspankki joutunee panemaan peliin painokoneet, tai käytännössä jo vähän aikaisemminkin. Siitä seuraa jälkeen mielenkiintoisia aikoja Venäjällä..
 
Mitä se sitten voittaa rakentamalla tällaista armeijaa?
Venäjä ei ole lähtökohtaisesti parantamassa asioitaan, vaan hakemassa kunniaansa takaisin. Siihen tarvitaan vahvaa armeijaa ja sen käyttöä.
Sanopa muuta. Venäjän touhuissa ei tunnu olevan minkäänlaista järkeä.
Liekö asia ihan noinkaan? Itse näkisin asian myös niin, että olisi suoranainen ihme, jos Venäjän puolustusmenot eivät olisi suhteellisen korkealla tasolla lähestulkoon riippumatta siitä, kuka johdossa on. Tässä voisi osittain verrata Suomea ja Venäjää ainakin kahdessa suhteessa: maantieteelle ei voi mitään ja historia opettaa. Suomella on suuri maaraja Venäjän kanssa sekä talvi- ja jatkosodan muistot, ja tämän seurauksena Suomi taitaa olla jotakuinkin viimeinen Länsi-Euroopan maa, jossa on laaja yleinen asevelvollisuus. Venäjällä on valtava pinta-ala/ulkoraja, historiasta muistissa mm. Napoleonin ja Hitlerin sotaretket ja lähimenneisyydessä Tsetsenian sota. Tätä taustaa vasten pitäisin Venäjän nykyistä "uudelleenvarustelua" jokseenkin itsestäänselvänä ja venäläisten omista lähtökohdista katsottunakin jossain määrin rationaalisena kehityssuuntana.

Sen verran tätä voisi tarkentaa, että kehityksen rationaalisuus riippuu lähinnä "maailmankatsomuksesta": kuinka paljon laitetaan painoarvoa pahimpaan skenaarioon varautumiselle. Liberaalien ekonomistien näkökulmasta voisi esim. olla sitä mieltä, että Suomessa kannattaisi lakkauttaa nuorten miesten taloudellista tuottopotentiaalia tuhlaava yleinen asevelvollisuus ja että Venäjällä kannattaisi hävittäjien, ohjusten ja tankkien sijaan kehittää kulutushyödykkeitä, lääkkeitä yms. peruselintasoa parantavia asioita. Ja varmasti kumpikin näkökulma on totta, jos sotilaallisen uhan mahdollisuus voidaan jättää huomioimatta.

Se on tietenkin itsestäänselvää, että Venäjän potentiaalisten vihollisten näkökulmasta Venäjän varustautuminen on negatiivinen seikka. Mutta tällaisesta vastakkainasettelusta ei päästäne maailmassa ellei koko maailma jossain vaiheessa ole niin globalisoitunut, ettei enää ole olemassa merkittäviä alueellisia tai etnisiä eturistiriitoja, joita ei pysttyttäisi ratkomaan neuvotteluteitse.

Paitsi vain se, että Putin ja hänen taustavoimansa haluavat pysyä vallassa kaikin keinoin. Siis kaikesta huolimatta kysymys on pelkästään sisäpoliittisesta valtapelistä. Sekin on Venäjällä suuri asia ja edellyttää täydellistä kontrollia laajan Venäjän alueiden ja eri kansallisuuksien kokonaisuudessa. Myös sodat Georgiassa, Ukrainassa, Krimilla jne. on hyvin ymmärrettävissä tätä sisäpoliittista taustaa vasten.
En ole oikein koskaan ymmärtänyt näin yksioikoisia näkökantoja, että esim. yllämainituissa konflikteissa olisi kyse vain jostain Kremlin masinoimista sisäpoliittisista julkisuustempuista. Noilla kaikilla on kuitenkin aika syvä historiallinen ja/tai strateginenkin merkitys, jonka kautta tapahtumia voi rationalisoida. Sekin sotii tällaista "sisäpoliittista pr-temppuilua" vastaan, että Georgian ja Ukrainan kohdalla Venäjän toimet olivat lähinnä pakon alla tehtyjä reaktiivisia hätäratkaisuja eikä mitään ennalta suunniteltuja pr-temppuja.

Kaikesta Venäjän aseistuksesta sekä isottelevasta mediapropagandasta huolimatta pitää huomioida globaali kokonaisuus. Venäjä on alueellisesta koostaan ja 140 miljoonasta asukkaastaan huolimatta vain suurehkon eurooppalaisen maan kokoinen kansantalous. Tai nykyään suurin piirtein enää Kanadan tai Etelä-Korean kokoinen kansantalous.

Mielestäni kiinnitetään liian vähän huomiota siihen että Putinilla ja hänen taustajoukoillaan on erittäin paljon tekemistä jo yksistään Venäjän sisäisessä hallinnossa:
Tuo viimeisin yllä lainaamani lause viitannee siihen, että tarkastelet Venäjän taloutta ensisijaisesti siitä näkökulmasta, kuinka suuri uhka maa voi olla muille? Jos näin, niin nimelliset BKT-lukemat lienevät todella huono mittari. Selvä askel oikeampaan suuntaan tulee ostovoimakorjatun BKT:n käytöstä. Sen lisäksi pitäisi myös arvioida Venäjän omavaraisuutta sekä sitä, missä määrin muut ovat riippuvuussuhteessa siihen.

Yksinkertaisena esimerkkinä sanoisin, että Venäjän kanssa suunnilleen vastaavan kokoisen väestön mutta ylivoimaisesti vauraamman talouden omaava Japani on nykyisin selvästi vähemmän potentiaalinen sotilaallinen uhka ulkopuolisille. Osin maantieteellisistä ja osin omavaraisuutta koskevista syistä. Ja toki siis tarkastellen Japania omana itsenään ilman siellä olevia USA:n joukkoja.

D) Venäjän väestöllinen kehitys on kriisissä ja voimakkaasti laskeva (ennusteen mukaan väestön määrä vähenee v. 2050 mennessä alle 100 milj.)
Esität tasaisen vääjäämättä varsin pessimistisiä näkemyksiä itänaapurista. Niin tämä heittämäsi lukema kuin käsityksesi idän öljyntuotannosta tuntuu pohjautuvan 10-20 vuoden takaiseen informaatioon tai on muuten vain stetsonista vedetty. Liekö sattumaa vai ideologian höystämää?

Mutta tosiaan YK:n voimassaoleva arvio Venäjän väkiluvusta 2050 on n. 129 miljoonaa. Amerikkalainen Population Reference Bureau arvioi vastikään, että Venäjän väkiluku 2050-luvun puolivälissä on n. 134 miljoonaa. Kumpikin lähde on varsin kaukana tuosta esittämästäsi 100 miljoonan alituksesta. Jälkimmäistä lähdettä selaten näyttäisi että ainoat maat, joiden väkiluku 2050-luvun puoliväliin mennessä olisi romahtamassa yli 20%, ovat:
  • Japani: 127 miljoonaa -> 97 miljoonaa (alenema n. 24%)
  • Latvia: 2 miljoonaa -> 1.4 miljoonaa (30%)
  • Moldova: 4.1 miljoonaa -> 2.9 miljoonaa (29%)
  • Ukraina: 42 miljoonaa -> 32 miljoonaa (24%)
 
Liekö asia ihan noinkaan? Itse näkisin asian myös niin, että olisi suoranainen ihme, jos Venäjän puolustusmenot eivät olisi suhteellisen korkealla tasolla lähestulkoon riippumatta siitä, kuka johdossa on. Tässä voisi osittain verrata Suomea ja Venäjää ainakin kahdessa suhteessa: maantieteelle ei voi mitään ja historia opettaa. Suomella on suuri maaraja Venäjän kanssa sekä talvi- ja jatkosodan muistot, ja tämän seurauksena Suomi taitaa olla jotakuinkin viimeinen Länsi-Euroopan maa, jossa on laaja yleinen asevelvollisuus. Venäjällä on valtava pinta-ala/ulkoraja, historiasta muistissa mm. Napoleonin ja Hitlerin sotaretket ja lähimenneisyydessä Tsetsenian sota. Tätä taustaa vasten pitäisin Venäjän nykyistä "uudelleenvarustelua" jokseenkin itsestäänselvänä ja venäläisten omista lähtökohdista katsottunakin jossain määrin rationaalisena kehityssuuntana.
Sinulla on kova tendenssi todistella Venäjän toimet oikeutetuiksi. Jatka vain valitsemallasi tiellä.
Vai että Napoleonin sotaretkistä saakka haetaan syytä Putinin sotapolitiikalle... Rationaalinen kehityssuunta on saanut siellä parina viime vuotena sitten aivan merkityksen. No sittenhän Lännessä tunnetaan aivan turhaa huolta koko asiasta, silly me...
 
venäjän talous on ongelmissa, mutta voisiko Venäjä näyttää erilaisen suunnan koko muulle maailmalle? Täytyykö elämän tarkoituksen on talouskasvu, tavarataivas? Suomen talous on kasvanut valtavasti parissakymmenessä vuodessa, mutta onko elämänlaatumme parempaa kuin vaikka vuonna 2000, jolloin BKT oli nykyistä pienempi. Tuotantomenetelmien tuottavuuden kasvu tekee tavaroista aina halvempia, joten vaikka talous ei kasvaisi, tulisivat kulutustavarat silti aina yhä halvemmiksi. Jossain vaiheessa talouskasvun täytyy loppua.
 
Ei lähellekään! Tässä tarkastellaan valtion budjettia. Eri maissa on valtiolle erillaiset tehtävät. Samallaisiin lukemiin päästää monessa läntisessä maassa valtion budjetin osalta. Monet kulut on laitettu alueiden (osavaltio,maakunta, cantonit, kaupungit,kunnnat...) maksettavaksi. Parempi tapa katsoa puolustus menoja on kansantuote, jossa venäjä on siinäkin maailman huipulla ja varmaan nousussa tuosta lukemasta.
20150625_Defense_GDP_Fo1.jpg


Sotavuosilta Neuvostoliitosta en karttaa löytäny, mutta varmaan lähellä 80% suomessakin noin 50%

Usa

US_defense_spending_by_GDP_percentage_1910_to_2007.png

uK
defenceSpending2_2954183a.png
Lähinnä muistelin tuota kommenttiani Suomen sotavuosien lukujen kautta, eikä Venäjällä aivan vielä siinä tasolla olla. Venäjällä kuitenkin tuo osuus nousee ikävän nopeasti ja vaikuttaa koko maan talouskehitykseen negatiivisesti. Suomen osalta tilanne oli: "Valtiontalouden menot nousivat pahimmillaan jopa 45 %:iin bruttokansantuotteesta, joista puolustusministeriön osuus ylitti lähes vuosittain 60 %:n rajan. Suomen kokonaistuotannosta ohjautui siis suoraan maanpuolustuksen tarpeisiin välittömästi noin neljännes"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotatalouden_rahoittaminen_Suomessa_toisen_maailmansodan_aikana
Toisaalta, sodan aikana BKT:lla on ollut taipumus pudota, esimerkiksi Suomen osalta: "Vuonna 1938 teollisuustuotannon kasvuvauhti alkoi hidastua maailmalla lisääntyneen poliittisen epävarmuuden seurauksena. Vuonna 1939 puhkesi toinen maailmansota. Kansainvälinen kauppa kutistui sotavuosien ajaksi lähes olemattomaksi. Teollisuustuotanto supistui kahtena ensimmäisenä sotavuonna rajusti. Romahdus oli suhteellisesti suurin koko tarkastelujakson 1925-2006 aikana.
Sotien aikana teollisuustuotannossa esiintyi kasvupiikki vuonna 1943, mutta tätä seurasi heti seuraavana vuonna tuotannon selvä lasku. Suomen teollisuustuotanto muodostui sotavuosien 1939-45 aikana pääasiassa sotatarviketuotannosta."
http://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html
 
Liekö asia ihan noinkaan? Itse näkisin asian myös niin, että olisi suoranainen ihme, jos Venäjän puolustusmenot eivät olisi suhteellisen korkealla tasolla lähestulkoon riippumatta siitä, kuka johdossa on. Tässä voisi osittain verrata Suomea ja Venäjää ainakin kahdessa suhteessa: maantieteelle ei voi mitään ja historia opettaa. Suomella on suuri maaraja Venäjän kanssa sekä talvi- ja jatkosodan muistot, ja tämän seurauksena Suomi taitaa olla jotakuinkin viimeinen Länsi-Euroopan maa, jossa on laaja yleinen asevelvollisuus. Venäjällä on valtava pinta-ala/ulkoraja, historiasta muistissa mm. Napoleonin ja Hitlerin sotaretket ja lähimenneisyydessä Tsetsenian sota. Tätä taustaa vasten pitäisin Venäjän nykyistä "uudelleenvarustelua" jokseenkin itsestäänselvänä ja venäläisten omista lähtökohdista katsottunakin jossain määrin rationaalisena kehityssuuntana.

Sen verran tätä voisi tarkentaa, että kehityksen rationaalisuus riippuu lähinnä "maailmankatsomuksesta": kuinka paljon laitetaan painoarvoa pahimpaan skenaarioon varautumiselle. Liberaalien ekonomistien näkökulmasta voisi esim. olla sitä mieltä, että Suomessa kannattaisi lakkauttaa nuorten miesten taloudellista tuottopotentiaalia tuhlaava yleinen asevelvollisuus ja että Venäjällä kannattaisi hävittäjien, ohjusten ja tankkien sijaan kehittää kulutushyödykkeitä, lääkkeitä yms. peruselintasoa parantavia asioita. Ja varmasti kumpikin näkökulma on totta, jos sotilaallisen uhan mahdollisuus voidaan jättää huomioimatta.
Musta ei muutu valkoiseksi vaikka yrittäisit kuinka todistella.

Kuka muka uhkaa ydinaseistettua turvallisuusneuvoston pysyväisjäsentä? Napoleon? Tsetseenit? Ennen Putinin keulimista Ukrainassa ei pelätyllä NATO:lla ollut edes suunnitelmaa Baltian puolustamiseksi, joukoista puhumattakaan. Länsi on yli 20 vuotta aktiivisesti ajanut alas kykyään valtioiden väliseen sodankäyntiin. Venäjä ei rakenna armeijaa vastatakseen sotilaalliseen uhkaan vaan luodakseen sitä.

Venäjä aseistautuu minkä ehtii huolimatta talouden supistumisesta. Joukkoja myös käytetään, mutta ei kotimaan puolustamiseen vaan omien intressien pakottamiseen maan rajojen ulkopuolella, kuten Ukrainassa ja Syyriassa. Sokea Reettakin tämän näkee.
 
Back
Top