Venäjän talous

[scip10]

venäjän talous on ongelmissa, mutta voisiko Venäjä näyttää erilaisen suunnan koko muulle maailmalle? Täytyykö elämän tarkoituksen on talouskasvu, tavarataivas? Suomen talous on kasvanut valtavasti parissakymmenessä vuodessa, mutta onko elämänlaatumme parempaa kuin vaikka vuonna 2000, jolloin BKT oli nykyistä pienempi. Tuotantomenetelmien tuottavuuden kasvu tekee tavaroista aina halvempia, joten vaikka talous ei kasvaisi, tulisivat kulutustavarat silti aina yhä halvemmiksi. Jossain vaiheessa talouskasvun täytyy loppua.

Joo hei Venäjällä on nähty valo länsimaisen materialismin takaa! Vau! Elämän tarkoitus ei ole tavarataivas vaan autoritäärinen hallinto, olematon oikeusturva, yksilönvapauksien polkeminen, väkivallan käyttö naapurimaissa ja kansan köyhtyminen.

Hauskaa joulua vaan sinne trollitehtaalle.

 

[kaaloppi]

Joo hei Venäjällä on nähty valo länsimaisen materialismin takaa! Vau! Elämän tarkoitus ei ole tavarataivas vaan autoritäärinen hallinto, olematon oikeusturva, yksilönvapauksien polkeminen, väkivallan käyttö naapurimaissa ja kansan köyhtyminen.

Hauskaa joulua vaan sinne trollitehtaalle.

Siis ei Venäjä tietenkään ole tavoitellut talouskasvun laskua ,päinvastoin, hehän yrittävät nostaa BKT:tään armottomasti. Mutta nythän Venäjä on kommentoinut, että he aikovat sopeutua siihen. Miten he aikovat siihen?Syömällä kaalisoppaa? Sitä minä en tiedä, mutta pointtini oli se, että elämänmenomme ei voi perustua loputtomaan kasvuun eikä se nosta enää elämänlaatuamme. Soininvaaran Osmo on kirjoittanut aiheesta paljonkin. Vaikka Venäläisten tulot pysyisivät samoina, tulevat kulutustavarat silti kuluttajille yhä halvemmiksi, koska tuottavuus nousee prosesseissa.

Mutta olisiko BKTn junnaaminen realistinen skenaario? Venäjällä se ei välttämättä ole, onhan sen BKT/capita selvästi pienempi kuin vaikka Suomen. Mutta nouseeko vaikka suomalaisten elämänlaatu, jos saamme lisää tavaraa, tavarataivaan. Ottavathan sumalaiset lomarahat mieluummin lomana kuin rahana.

 

[Sardaukar]

Niin, elämänlaatuhan on suuresti suurempi trollitehtaalla kuin normikansan keskuudessa. Odotappas ensi vuoden leikkauksia Venäjällä.

 

[kaaloppi]

Voi luoja tuota trollitehdasjuttua. Onko Japani mielestäsi trollivaltio, jos se on päättänyt olla vaihtamatta väestöään maaahanmuutolla ja ottaa mieluummin pienemmän BKTn kuin väestönvaihdon ja isomman BKTn? Ei BKTn kasvu voi olla pääprioriteetti, BKT on työkalu muiden asioiden tavoitteluun.

 

[kaaloppi]

Hyvä kirjoitus asiasta Vahteralta:https://www.suomenuutiset.fi/pauli-vahtera-saadaanko-suomi-uudelleen-nousuun/
Lainaus:"talous ei voi perustua kasvuun, koska jatkuva kasvu on mahdottomuus. Jos kasvu olisi 2 % vuodessa, pitäisi tänä vuonna syntyneen lapsen eliniän aikana kaiken viisinkertaistua."

Kerro toki Sardaukar, onko sinun elämänlaatusi noussut tavararoiden saannin vuoksi vaikka vuoden 2002 jälkeen? Nostaako lisätavarat onneamme vai olemmeko jo riittävän rikkaita? Vihavaisen Timokin on kirjoittanut samasta asiasta. Me olemme jo niin rikkaita, että tavarat eivät nosta onneamme.

Venäjän BTK/capita voi tietysti olla niin pieni, että BKT:n junnaaminen ei välttämättä ole heille vielä realistinen skenaario.

 

[Mortti]

Sinulla on kova tendenssi todistella Venäjän toimet oikeutetuiksi. Jatka vain valitsemallasi tiellä.
Vai että Napoleonin sotaretkistä saakka haetaan syytä Putinin sotapolitiikalle... Rationaalinen kehityssuunta on saanut siellä parina viime vuotena sitten aivan merkityksen. No sittenhän Lännessä tunnetaan aivan turhaa huolta koko asiasta, silly me...

Avainkohta tässä on, kenen näkövinkkelistä asiaa katsotaan. Jos asiaa katsoo itärajan toiselta puolelta, on Venäjän toimissa eräänlaista logiikkaa. Jos taas katsoo tältä puolelta rajaa, voivat toimet ymmärrettävästi herättää huolta ja ärsyyntymistä, koska ne ainakin osin sotivat meidän intressejämme vastaan.

Toki länsimaiden kannalta olisi mukavaa, jos voisimme ylläpitää 1990-luvulla saavutettua lännen dominoimaa status quota loputtomiin, ja jatkaa läntisen maailman valtapiirin laajentamista, mutta on todella lapsellista (tai ylimielistä) olettaa, että muut geopoliittiset pelurit tyytyisivät alistumaan länsimaiden komentoon muitta mukinoitta. Minusta tuntuu, että Venäjän toimia arvioidaan kovin usein puhtaasti läntisen maailman arvojen ja geopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta ottamatta huomioon, että itänaapurilla on myös omia arvoja ja intressejä, mistä he eivät ole niin vain valmiita luopumaan. Niinhän sitä sanotaan, että "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku".

Pyrkimys ymmärtää ja analysoida eri osapuolten omakohtaisia intressejä ja tavoitteita ei ole sama asia kuin eri osapuolten intressien ja tavoitteiden oikeutus. Esim. Venäjän ja Krimin läheiset suhteet ja strateginen merkitys on ollut tiedossa varsin pitkään, ja vain varsin pintapuolisesti asiaan perehtynyt voisi sanoa pitäneensä Venäjän toimia jotenkin yllättävinä (eikös Putin itsekin jo lähes 10 vuotta sitten kertonut jossain NATO-konferenssissa tms., että Venäjä valtaa Krimin, jos NATO meinaa hivuttautua Ukrainaan?). Tämä ei silti tietenkään tarkoita, etteivätkö toimet olisi sotineet vallitsevia kansainvälisiä pelisääntöjä vastaan.

 

[Mustaruuti]

Joku pitkän matikan lukenut voinee oikaista vielä tarkemmin..mutta minä lasken nuo budjettiluvut näin:
Puolustusvoimien osuus x 100/budjetin kokonaisluvulla = puolustusvoimien osuus %:eina kokonaisuudesta.
eli 3.1 x 100/16.0 = 19.375 %

Eli ensi vuonna Venäjä käyttää puolustusvoimiinsa (tarkoittaa todennäköisesti myös hylkkäysvoimia) budjetäärisesti n. 20 %

Mutta, kun tiedämme että jo 50 usd/barrel hinnalla laskien Venäjän ensi vuoden tulot ovat vain 13.9 biljoonaa ruplaa niin puolustuksen osuus on jo 23.8 %:ia budjetoidusta tulokertymästä..

Ja, edelleen kun jopa venäläiset olettavat että öljyn hinta tulee olemaan luokkaa 30 usd/barrel niin Venäjän valtion ensi vuoden tulokertymä kokonaisuudessaan jää n. 11 biljoonaan ruplaan. Se tarkoittaisi että puolustusvoimien käyttöön uppoaa peräti 28.2 % valtion vuoden 2016 kokonaistuloista..
Tällä samalla kertymällä laskettuna sisäiseen turvallisuuteen kuluu lisäksi 18.2 %:ia koko Venäjän valtion tulokertymästä..

Jätän yhteislaskun harjoitustehtäväksi..

Taloustekninen kommentti yleisen ymmärryksen lisäämiseksi.

Kuten @Passi selitti, puolustusmenojen osuus valtion budjetista ei kerro, juuri mitään.

Otetaan ääriesimerkki. Maa 'Militaristan' on organisoinut homman niin, että valtio hoitaa vain maanpuolustuksen. Tällöin sotilasmenot / valtion budjetista ovat 100%. Mutta, sotilasmenot / bruttokansantuote voivat olla mitä voin 1-100%.

Vertailuksi Suomen luvut.

• Sotilasmenot: 2,7 miljardia
  
• Valtion budjetti (valtion tulot ja menot): 54 miljardia
  
• Suomen bruttokansantuote: 205 miljardia

Sotilasmenojen suhdeluvut

• Valtion budjetista 5%
• BKT:sta 1,3%

Lähteet

• http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_to...uolustusbudjetin_osuus_bruttokansantuotteesta
  
• http://vm.fi/valtion-budjetti

 

[JR49]

...että Venäjä valtaa Krimin, jos NATO meinaa hivuttautua Ukrainaan?).

Millainen joulu on Pietarissa, onko lunta maassa?

 

[Mortti]

Kuka muka uhkaa ydinaseistettua turvallisuusneuvoston pysyväisjäsentä?
Napoleon? Tsetseenit? Ennen Putinin keulimista Ukrainassa ei pelätyllä NATO:lla ollut edes suunnitelmaa Baltian puolustamiseksi, joukoista puhumattakaan. Länsi on yli 20 vuotta aktiivisesti ajanut alas kykyään valtioiden väliseen sodankäyntiin. Venäjä ei rakenna armeijaa vastatakseen sotilaalliseen uhkaan vaan luodakseen sitä.

Tämä oli aika mielenkiintoinen näkemys. Olen ollut siinä harhaluulossa, että länsi on nimenomaan aktiivisesti pyrkinyt laajentamaan NATOa? Jos verrataan kehityskaarta Varsovan liitto -> Venäjä ja NATO 1991 -> NATO nyt, niin väittäisin voimasuhteiden kääntyneen koko ajan enemmän NATO:n suuntaan.

Ja tässä päästän taas siihen tärkeään näkökulman huomiointiin. Länsimaiset ihmiset "tietävät", että NATO edustaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja kaikkea muutakin hyvää. Sen sijaan Venäjällä kohtalaisen moni näkee NATO:n sitä itseään vastaan suunnattuna vihollisena, eikä NATO:n hivuttautuminen alati pidemmälle itään ainakaan hälvennä tätä epäluuloa.

Olisi aika outoa pitää itsestäänselvänä, että myös venäläiset voisivat "tietää", ettei NATO oikeasti ole uhka Venäjää kohtaan.

Venäjä aseistautuu minkä ehtii huolimatta talouden supistumisesta.

Suomen taloudella menee surkeasti, mutta täälläkin ollaan lisäämässä puolustusvoimien rahoitusta esim. uusien hävittäjien hankkimiseksi. Onko tämä jotenkin outoa? Mielestäni ei. Mahdollisimman uskottavat sotavoimat ovat maan itsenäisen toimintakyvyn perimmäinen vakuutus ja siksi prioriteetiltaan varsin korkealla. Ellei sitten ole "liberaali hippi", jonka mielestä sotavoimien ylläpito on "niin yesterday" ja pelkkää rahantuhlausta.

Joukkoja myös käytetään, mutta ei kotimaan puolustamiseen vaan omien intressien pakottamiseen maan rajojen ulkopuolella, kuten Ukrainassa ja Syyriassa. Sokea Reettakin tämän näkee.

Syyriassa pyörii samaa porukkaa, joka haluaisi perustaa kalifaatin kaukasukselle (kts. esim. Chechens in Syria). Sikäli Venäjällä on varsin konkreettinen intressi toimia tuolla. Oikeastaan astetta konkreettisempi kuin vaikkapa USA:lla tai Englannilla.

Ukrainan tapaus on sekoitus Neuvostoliiton kaatumisen peruja ja modernimpaa geopolitiikkaa. Sokea Reetta näkee nähdäkseni myös sen, ettei USA:n vankka tuki Ukrainalle johdu pelkästään halusta tukea demokratiaa vaan sen tavoitteesta heikentää Venäjää. En usko länsimaisen tiedustelun piirissä olevan niin inkompetenttia väkeä, etteivät tietäisi kuinka suurta taloudellista ja turvallisuuspoliittista haittaa Venäjälle koituu Ukrainan siirtymisestä lännen leiriin.

Tämäkään ei jälleen tarkoita, että Venäjän toimet olisivat oikein. Se vain tarkoittaa, että Venäjällä on tuolla pelissä selviä reaalisia strategisia, kansallisia ja taloudellisia etuja ja että venäläisten näkökulmasta on olemassa motiivi toimia niin kuin he ovat toimineet. Se, ettei hyväksy venäläisten näkökulmaa ei tarkoita etteikö sellainen kuitenkin olisi konkreettisesti olemassa (ja jonka pohjalta voisi analysoida, miten venäläiset toimivat).

 

[Mortti]

Millainen joulu on Pietarissa, onko lunta maassa?

Tällaisilla kommenteilla keskustelun taso nouseekin todella korkeaksi? Vai kävisikö kuitenkin kenties päinvastoin?

 

[scip10]

Tämä oli aika mielenkiintoinen näkemys. Olen ollut siinä harhaluulossa, että länsi on nimenomaan aktiivisesti pyrkinyt laajentamaan NATOa? Jos verrataan kehityskaarta Varsovan liitto -> Venäjä ja NATO 1991 -> NATO nyt, niin väittäisin voimasuhteiden kääntyneen koko ajan enemmän NATO:n suuntaan.

Ja tässä päästän taas siihen tärkeään näkökulman huomiointiin. Länsimaiset ihmiset "tietävät", että NATO edustaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja kaikkea muutakin hyvää. Sen sijaan Venäjällä kohtalaisen moni näkee NATO:n sitä itseään vastaan suunnattuna vihollisena, eikä NATO:n hivuttautuminen alati pidemmälle itään ainakaan hälvennä tätä epäluuloa.

Olisi aika outoa pitää itsestäänselvänä, että myös venäläiset voisivat "tietää", ettei NATO oikeasti ole uhka Venäjää kohtaan.


Suomen taloudella menee surkeasti, mutta täälläkin ollaan lisäämässä puolustusvoimien rahoitusta esim. uusien hävittäjien hankkimiseksi. Onko tämä jotenkin outoa? Mielestäni ei. Mahdollisimman uskottavat sotavoimat ovat maan itsenäisen toimintakyvyn perimmäinen vakuutus ja siksi prioriteetiltaan varsin korkealla. Ellei sitten ole "liberaali hippi", jonka mielestä sotavoimien ylläpito on "niin yesterday" ja pelkkää rahantuhlausta.


Syyriassa pyörii samaa porukkaa, joka haluaisi perustaa kalifaatin kaukasukselle (kts. esim. Chechens in Syria). Sikäli Venäjällä on varsin konkreettinen intressi toimia tuolla. Oikeastaan astetta konkreettisempi kuin vaikkapa USA:lla tai Englannilla.

Ukrainan tapaus on sekoitus Neuvostoliiton kaatumisen peruja ja modernimpaa geopolitiikkaa. Sokea Reetta näkee nähdäkseni myös sen, ettei USA:n vankka tuki Ukrainalle johdu pelkästään halusta tukea demokratiaa vaan sen tavoitteesta heikentää Venäjää. En usko länsimaisen tiedustelun piirissä olevan niin inkompetenttia väkeä, etteivät tietäisi kuinka suurta taloudellista ja turvallisuuspoliittista haittaa Venäjälle koituu Ukrainan siirtymisestä lännen leiriin.

Tämäkään ei jälleen tarkoita, että Venäjän toimet olisivat oikein. Se vain tarkoittaa, että Venäjällä on tuolla pelissä selviä reaalisia strategisia, kansallisia ja taloudellisia etuja ja että venäläisten näkökulmasta on olemassa motiivi toimia niin kuin he ovat toimineet. Se, ettei hyväksy venäläisten näkökulmaa ei tarkoita etteikö sellainen kuitenkin olisi konkreettisesti olemassa (ja jonka pohjalta voisi analysoida, miten venäläiset toimivat).

Hienosti toistat venäläistä näkemystä, jonka mukaan pienet valtiot, lähiulkomaat, ovat vain suurvaltapolitiikan tahdottomia pelinappuloita. NATO on laajentunut, koska Neuvostoliiton vallan alta vapautuneet kansakunnat ovat halunneet liittoutua länteen. Oikeastaan ne ovat kiljuen juosseet NATOn ja EUn turviin. Miksiköhän?

Ukrainassa tapahtui vallankumous, kun kansa kyllästyi Venäjän marionettiin.

Suomi leikkasi asevoimien vahvuutta ja puolustusmenojen bkt-osuutta vuosikausia. Nyt tilanne on muuttumassa, koska Venäjä rakentaa armeijaa ja on taas muuttunut sotilaalliseksi uhkaksi naapureilleen. Me reagoimme, Venäjä uhkaa

 

[jurppi]

Taloustekninen kommentti yleisen ymmärryksen lisäämiseksi.

Kuten @Passi selitti, puolustusmenojen osuus valtion budjetista ei kerro, juuri mitään.

Otetaan ääriesimerkki. Maa 'Militaristan' on organisoinut homman niin, että valtio hoitaa vain maanpuolustuksen. Tällöin sotilasmenot / valtion budjetista ovat 100%. Mutta, sotilasmenot / bruttokansantuote voivat olla mitä voin 1-100%.

Vertailuksi Suomen luvut.

• Sotilasmenot: 2,7 miljardia
  
• Valtion budjetti (valtion tulot ja menot): 54 miljardia
  
• Suomen bruttokansantuote: 205 miljardia

Sotilasmenojen suhdeluvut

• Valtion budjetista 5%
• BKT:sta 1,3%

Lähteet

• http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_to...uolustusbudjetin_osuus_bruttokansantuotteesta
  
• http://vm.fi/valtion-budjetti

Näinhän ne ovat...Valtio kuitenkin kustantaa puolustusmenot ja maan sisäisen turvallisuuden..
Suomeen suhteellisesti verrattuna Venäjä käyttää ainakin 4 x enemmän sotavoimiinsa.
Jos lasketaan mukaan vertailuun ns. sisäisen turvallisuuden osuus niin Venäjältä kuluu suhteellisesti laskien jopa 6-kertainen määrä rahaa..

Mutta pitää toki huomioida että Venäjällä ei olekaan puolustusvoimia.. Siellä on käytännössä hyökkäysvoimat. Siksi kaikki vertailut länsimaisiin puolustuskuluihin ovat jo lähtökohtaisesti vääriä. Jos Venäjä ylläpitäisi vain oman maan puolustukseen riittäviä asevoimia se selviäisi jopa 1/4 nykyisistä kuluista. Jopa vähemmälläkin sillä Venäjän ei tarvitse pelätä yhdenkään vieraan valtion loukkaavan sen koskemattomuutta.

Siltikin Venäjän sotilaalliset hyökkäysvoimat ovat jokseenkin alimitoitettuja suhteessa länsimaihin. Ehkä ne pitääkin ymmärtää enemmänkin oman maan sisäiseen uhkaan varautuvina ja tarvittavana aseellisena resurssina. Näin ne ovat käytännössä äärimmäisen tarpeellinen elementti Putinille ja hänen taustajoukoilleen, siis varmistamassa vallan säilymistä Putinin käsissä Venäjällä. Siihen ne ovat mitä ilmeisimmin riittäviä.

 

[JR49]

Tällaisilla kommenteilla keskustelun taso nouseekin todella korkeaksi? Vai kävisikö kuitenkin kenties päinvastoin?

Olen pahoillani, en tiennyt, että oli NATO oli hivuttautumassa Ukrainaan. Luulin, että kyse oli EU:n ja Ukrainan välisestä vapaakauppasopimuksesta alun perin. Ja kansan kyllästymisestä venäläismieliseen hallintoon.
NATO ei haali mitään, vaan itsenäiset kansakunnat hakeutuvat jäseniksi. Tämän pitäisi onnistua ilman Venäjän taholta tulevia sotatoimia. Myös Krimin valtauksen itsenäiseltä valtiolta sivuutat taitavasti.

Turha leikkiä loukkaantunutta. Vähemmästäkin on trollin leiman saanut kuin sinun kommenteillasi.

 

[Mortti]

Hienosti toistat venäläistä näkemystä, jonka mukaan pienet valtiot, lähiulkomaat, ovat vain suurvaltapolitiikan tahdottomia pelinappuloita.

En ole tuota mieltä. Näkemykseni on tarkemmin ottaen se, että (jotkut) venäläiset eivät ole tyytyväisiä siihen tapaan, miten Neuvostoliitto purettiin, ja nykyään Venäjää sivuavat ongelmat ovat jokseenkin yksinomaan tämän jälkipyykkiä. Toisinsanoen en näe Venäjää uhkaksi mitä tahansa sen naapurivaltiota kohtaan. Venäjän intressit kohdistuvat ensisijaisesti niihin seutuihin, jotka ovat jollain tapaa lähihistoriallisesti ja etnisesti osa Venäjää.

En sano, että tämä on oikein. Mutten toisaalta myöskään sano, että siinä olisi mitään erityisen yllättävääkään. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun johonkin maailmankolkkaan syntyy kahnauksia sen myötä kun jokin maapläntti on jaettu melko mielivaltaisesti eikä etnisten tms. "luonnollisesti kestävien" rajojen mukaan.

NATO on laajentunut, koska Neuvostoliiton vallan alta vapautuneet kansakunnat ovat halunneet liittoutua länteen. Oikeastaan ne ovat kiljuen juosseet NATOn ja EUn turviin. Miksiköhän?

En asettanut kyseenalaiseksi sitä, millaisin motiivein NATO on laajentunut. Se vain lienee fakta, että NATO:n laajentuminen itään on sotilaallinen ja poliittinen uhka Venäjälle. Ei siinä sen kummempaa. Ja jos tämän ajatuksen hyväksyy, ei tuntune kovinkaan ihmeellistä, miksi Venäjälläkin on painetta sotavoiman lisäämiseen.

Ukrainassa tapahtui vallankumous, kun kansa kyllästyi Venäjän marionettiin.

Tietänet itsekin tämän olevan osatotuus, kuten esim. Euromaidania koskevan Wikipedia-sivun osion "Public opinion about Euromaidan" tiedot kertovat. Jättäisin kuitenkin tämän keskustelun mielelläni tähän; ketju on väärä ja aihe lienee kaluttu ajan mittaan eri palstoilla varsin tyhjiin.

Suomi leikkasi asevoimien vahvuutta ja puolustusmenojen bkt-osuutta vuosikausia. Nyt tilanne on muuttumassa, koska Venäjä rakentaa armeijaa ja on taas muuttunut sotilaalliseksi uhkaksi naapureilleen. Me reagoimme, Venäjä uhkaa

Jos Suomen leikkausten taustalla on ollut pelkkä ajatus Venäjän armeijan heikkoudesta, ovat päättäjät tehneet aikanaan typerän lyhytnäköisiä päätöksiä. Puolustusvoimien suhteen pitäisi arvioida uhkatekijät mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin...

Onko käsitykseni siis väärä, jos kuvittelen että Suomen puolustusmenojen lisäpanostuksissa on kyse ensisijaisesti kaluston uusimiseen liittyvästä luontaisesta kierrosta (kun kalustoa vanhenee, tulee uuden hankkimisesta johtuva kulutuspiikki).

 

[jurppi]

Avainkohta tässä on, kenen näkövinkkelistä asiaa katsotaan. Jos asiaa katsoo itärajan toiselta puolelta, on Venäjän toimissa eräänlaista logiikkaa. Jos taas katsoo tältä puolelta rajaa, voivat toimet ymmärrettävästi herättää huolta ja ärsyyntymistä, koska ne ainakin osin sotivat meidän intressejämme vastaan.

Toki länsimaiden kannalta olisi mukavaa, jos voisimme ylläpitää 1990-luvulla saavutettua lännen dominoimaa status quota loputtomiin, ja jatkaa läntisen maailman valtapiirin laajentamista, mutta on todella lapsellista (tai ylimielistä) olettaa, että muut geopoliittiset pelurit tyytyisivät alistumaan länsimaiden komentoon muitta mukinoitta. Minusta tuntuu, että Venäjän toimia arvioidaan kovin usein puhtaasti läntisen maailman arvojen ja geopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta ottamatta huomioon, että itänaapurilla on myös omia arvoja ja intressejä, mistä he eivät ole niin vain valmiita luopumaan. Niinhän sitä sanotaan, että "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku".

Pyrkimys ymmärtää ja analysoida eri osapuolten omakohtaisia intressejä ja tavoitteita ei ole sama asia kuin eri osapuolten intressien ja tavoitteiden oikeutus. Esim. Venäjän ja Krimin läheiset suhteet ja strateginen merkitys on ollut tiedossa varsin pitkään, ja vain varsin pintapuolisesti asiaan perehtynyt voisi sanoa pitäneensä Venäjän toimia jotenkin yllättävinä (eikös Putin itsekin jo lähes 10 vuotta sitten kertonut jossain NATO-konferenssissa tms., että Venäjä valtaa Krimin, jos NATO meinaa hivuttautua Ukrainaan?). Tämä ei silti tietenkään tarkoita, etteivätkö toimet olisi sotineet vallitsevia kansainvälisiä pelisääntöjä vastaan.

Kysymys ei ole mistään kahtiajaosta länsimaiden ja Venäjän välillä..miksi olisi. Ei länsimaiden itsessään tarvitse tavoitella eivätkä ne myöskään tavoittele mitään Venäjältä. Yksittäisen yritykset toki toimivat vapaan markkinatalouden (kilpailutalouden) puitteissa niin Venäjällä kuin muuallakin. Putinin diktatuuri kuitenkin uhkaa myös yritysten keskinäistä taloudellista yhteistyötä.

Putin ja hänen taustaryhmänsä hallussa oleva Venäjä toki tavoittelee takaisin Neuvostoliiton romahduksen myötä kadonnutta valta-asemaansa. Tässä oli osittain kysymys taloudesta mutta vain siinä mielessä että Neuvostoliitto kykeni sortopolitiikallaan riistämään alusmailtaan myös taloudellista hyötyä.

Voin valuuttaa ettei yksikään demokraattisesti hallittu vapaa markkinatalousmaa tavoittele mitään venäläisiä arvoja tai intressejä. Ei todellakaan.
Kaikki kansat, alueet ja valtiot joilla suinkin avautuu poliittinen mahdollisuus vapautua Venäjän alaisuudesta myös jättävät Venäjän välittömästi. Yksikään kansa ei halua elää Venäjän alamaisena.. Juuri tästähän koko jutussa on kysymys. Vain ja ainoastaan venäläiset ja heidän häntyrinsä vastustavat alusmaiden itsenäistymistä.

 

[Minuteman]

Yhdysvalloissa puolustusbudjetin osuus valtionbudjetista on vielä suurempi noin 17% ja kansalliskaartien rahoitus tulee lisäksi osittain liittovaltioilta ja poliisien kokonaa kaupungeilta. Oleellista on siis katsoa puolustus menojen osuutta bkt.sta eikä valtionbudjetista.

USA:ssa liittovaltio on köyhä kuin kirkonrotta.

USA:ssa valtio on köyhä mutta kansalaiset ovat rikkaita.

Venäjällä valtiolla (=Putinin lähipiiriin kuuluvalla eliitillä) on kaikki mutta kansalla ei mitään.

Mites se oli? Sama lippalakki ei sovi omenalle ja melonille, vai?

 

[jurppi]

En asettanut kyseenalaiseksi sitä, millaisin motiivein NATO on laajentunut. Se vain lienee fakta, että NATO:n laajentuminen itään on sotilaallinen ja poliittinen uhka Venäjälle. Ei siinä sen kummempaa. Ja jos tämän ajatuksen hyväksyy, ei tuntune kovinkaan ihmeellistä, miksi Venäjälläkin on painetta sotavoiman lisäämiseen.

NATO ei muodosta pienintäkään uhkaa Venäjän itsenäisyydelle ja sen rajojen koskemattomuudelle.

Entiset Neuvostoliiton satelliittivaltiot ja muutkin Venäjän naapurit ovat nähneet NATO-jäsenyyden suojana Venäjää vastaan. Ja, käytännössä NATO:n jäsenyys myös estää Venäjää loukkaamasta näiden maiden koskemattomuutta.

Venäjä kokee uhkana sen että siltä on viety mahdollisuus hyökätä ja miehittää kyseisiä itsenäisiä valtioita. Kaiken lisäksi nämä valtiot ovat Venäjän itsensä tunnustamien kansainvälisten sopimusten/lakien sekä valtioiden keskinäisiin sopimuksiin perustuen valtiollisesti tunnustettu suvereeneiksi. Siis Venäjä nykyinen johto kokee itselleen uhkaksi sen ettei sillä ole (NATO-jäsenyyden johdosta) mahdollisuutta rikolliseen hyökkäykseen kyseistä valtiota kohtaan.

Kun ajattelee tätä kokonaisuutta ei oikeastaan voi tulla muuhun johtopäätökseen että Venäjän nykyjohto (Putin ja hänen taustalla olevat vaikuttajat) kasvattavat armeijaansa sekä sisäisen turvallisuuden organisaatioita vain oman sisäpoliittisen valta-asemansa puolustamiseksi. Mitä ilmeisemmin sisäpoliittinen kyyti on käymässä kylmäksi "Venäjällä". Putin eliminoi kaikki mahdolliset oppositiojohtajat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Juuri siksi murhattiin Nemtsov ja todennäköisesti myös Hodorkovskiin kohdistuu samanlainen uhka..ja Putin voi hyvinkin näyttää että hän uskaltaa iskeä myös ulkomailla.

Ne sodat, joita Venäjä on viime aikoina käynyt (Georgiassa ja Ukrainassa) on mielestäni tarkoitettu lähinnä lisäämään Putinin kansansuosiota, ja toisaalta antamaan oikeutusta sekä armeijan että ns. sisäisen "turvallisuuden" vahvistamiseen. Esim. Ukrainan sota on ollut käytännössä aikamoista "pelleilyä" ainakin sotilaallisessa mielessä. Samaan kategoriaan laittaisin myös kovaäänisen mediapropagandan "NATO:n laajentumisesta ja uhkasta Venäjälle". Tottahan Putinin täytyy tietää ja ymmärtää ettei NATO tai yksikään sen jäsenmaa tavoittele tuumaakaan Venäjän alueesta. Mutta, kaikista näistä saa hyvän tekosyyn sekä varusteluun että rajakahakointiin.

 

[Minuteman]

^ juuri näin

 

[Passi]

Taloustekninen kommentti yleisen ymmärryksen lisäämiseksi.

Kuten @Passi selitti, puolustusmenojen osuus valtion budjetista ei kerro, juuri mitään.

Otetaan ääriesimerkki. Maa 'Militaristan' on organisoinut homman niin, että valtio hoitaa vain maanpuolustuksen. Tällöin sotilasmenot / valtion budjetista ovat 100%. Mutta, sotilasmenot / bruttokansantuote voivat olla mitä voin 1-100%.

Vertailuksi Suomen luvut.

• Sotilasmenot: 2,7 miljardia
  
• Valtion budjetti (valtion tulot ja menot): 54 miljardia
  
• Suomen bruttokansantuote: 205 miljardia

Sotilasmenojen suhdeluvut

• Valtion budjetista 5%
• BKT:sta 1,3%

Lähteet

• http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_to...uolustusbudjetin_osuus_bruttokansantuotteesta
  
• http://vm.fi/valtion-budjetti

Tätä yritin hakea. Mustaruudille hattu siitä että väänsi rautalangasta.

Tässä vielä venäjän valtion roolista.

Kolmesta yllä olevasta pallosta näkee selvästi että veroista yli puolet menee alueiden budjettiin, kun taas suomessa valtio ja sosiaalirahastot vie leijonanosan

venäjällä alueet keräävät veroina muunmuassa
Russia Corporate Tax

• The tax on company profits is made up of 2 rates:
  - Federal tax - -2%.
  - Regional tax - 18% (with a possible incentive reduction of up to 4.5%).
• The maximum profit tax is 20%.
• Article 14. Regional Taxes and Fees
  
  1. Regional taxes and fees shall include:
  1) tax on property of organisations;
  2) tax on real estate;
  3) road tax;
  4) transport tax;
  5) sales tax;
  6) tax on the gambling business;
  7) regional license fees.
  2. After enactment of real estate tax, the tax on property of organisations, individual property tax and land tax shall cease to be effective in the corresponding area.
  
  Article 15. Local Taxes and Fees
  
  1. Local taxes and fees shall include:
  1) land tax;
  2) individual property tax;
  3) tax on advertising;
  4) inheritance or gift tax;
  5) local license fees.

Tästäkin jo näkee että monet tehtävät on alueilla ei valtioilla.


Eikös suomessakin haaveilla näille uusille sosiaali ja terveysalueille verotus oikeutta? Tarkoittaa sitä että sotilasmenojen osuus valtion budjetista nousee

 

[rebane1]

Ehkäpä lisää pulmia Venäjän taloudelle.

Halventuneen raakaöljyn vuoksi naapurimaa Azerbaidzan päästi valuuttansa kellumaan , se heikkeni päivässä n. 50 %.
Talouden romahtaminen voi aiheuttaa levottomuuksia ja olla uhka Azerbaidzanin autoritaariselle vallalle ja alku demokratialle.

Jotta estetään mahdollinen demokratiakehitys , tarvitaan :
"ihmisiä jotka ovat siellä ratkaisemassa tiettyjä ongelmia , muun muassa sotilaallisella sektorilla , mutta se ei tarkoita , että siellä olisi Venäjän armeijan vakiojoukkoja. Huomatkaa tämä ero" ( Putin )

Jos tuohon joudutaan , niin ihmiset kalustoineen nielevät rahaa.


http://news.bigmir.net/world/962686...manata-zakrilis-magazini-elektroniki-gaGordon
http://vesti.az/news/276145