Minuteman
Eversti
Venäjä
Putinin suosima venäläispankki tarvitsee 16 miljardin euron pelastuspaketin
http://www.talouselama.fi/uutiset/p...ee-16-miljardin-euron-pelastuspaketin-6242165
Venäjän valtion omistama pankki Vnešekonombank VEB tarvitsee jättimäisen pelastuspaketin.
Pankin pelastaminen voi maksaa Venäjälle jopa 1,3 biljoonaa ruplaa eli noin 16,4 miljardia euroa, kertovat hallituksen virkamiehet Bloombergille.
Presidentti Vladimir Putin on käyttänyt VEB:tä vuosikausia "erityisprojektien" kustannuksissa. Tällaisia ovat olleet muun muassa Sotšin olympialaiset, erinäiset yritysostot Ukrainassa ja oligarkkien pelastuspaketit.
VEB on erikoisasemastaan huolimatta kärsinyt pahasti länsimaiden pakotteista ja Venäjän taloudellisesta tilanteesta, ja on nyt pysäyttänyt uusien lainojen myöntämien.
Putinin suosima venäläispankki tarvitsee 16 miljardin euron pelastuspaketin
http://www.talouselama.fi/uutiset/p...ee-16-miljardin-euron-pelastuspaketin-6242165
Venäjän valtion omistama pankki Vnešekonombank VEB tarvitsee jättimäisen pelastuspaketin.
Pankin pelastaminen voi maksaa Venäjälle jopa 1,3 biljoonaa ruplaa eli noin 16,4 miljardia euroa, kertovat hallituksen virkamiehet Bloombergille.
Presidentti Vladimir Putin on käyttänyt VEB:tä vuosikausia "erityisprojektien" kustannuksissa. Tällaisia ovat olleet muun muassa Sotšin olympialaiset, erinäiset yritysostot Ukrainassa ja oligarkkien pelastuspaketit.
VEB on erikoisasemastaan huolimatta kärsinyt pahasti länsimaiden pakotteista ja Venäjän taloudellisesta tilanteesta, ja on nyt pysäyttänyt uusien lainojen myöntämien.
JR49
Respected Leader
Tähän uutiseen liittyen tuolta Moskovan Suomen suurlähetyston uutiskooste -ketjusta:
Vneshekonombankin pelastussuunnitelma selvillä piakkoin. Varapääministeri Igor Šuvalovin
mukaan kehityspankki Vneshekonombankin (VEB) tukemisen vaihtoehtoja käydään parhaillaan
läpi ja päätös tehdään pian. VEB:in pääomittamisen ei tule kasvattaa vuoden 2016 budjetin
alijäämää, joka budjettilain mukaan voi olla korkeintaan kolme prosenttia BKT:sta. VEB:in tarvitsema
tuki on noin 1,7 prosenttia BKT:sta. Finanssiministeriö on vastustanut budjettivarojen käyttämistä,
mitä voidaan harkita vasta VEB:in omaisuuden myynnin jälkeen. Talouskehitysministeriö
taas ehdottaa pääomitusta valtion liikkeelle laskemien ruplamääräisten bondien kautta. Finanssiministeriön
mukaan kertaluonteinen pelastusoperaatio ei kannusta VEB:in johtoa toiminnan
tehostamiseen.
Sikäli kun asioita ymmärrän, niin tälläisistä tapahtumista se romahdus alkaa. Ei välttämättä nyt, mutta kun noita tulee tarpeeksi monta pieneen aikaan, niin sitten on kaikki rahastot tyhjänä ja syöksy vain syvenee. Tilannetta Venäjällä pahentaa se, että siellä sakki näkee mitä on tulossa ja ryntäävät varastamaan kaiken mahdollisen mitä vain irti saavat, jotta toiset eivät kerkeä ensin.
StepanRudanskij
Respected Leader
JR49
Respected Leader
Näin olen sen itsekin ajatellut.
Siksi käyn tuolla Moskovan Suomen suurlähetystön sivuilla poimimassa koosteen uutiskatsauksista. Siellä näkee yhdessä paketissa kuin luettelonomaisesti noita mainitsemiasi tapahtumia. Samalla näkee uutisia kansan reagoimisesta.
Esim. nyt tuoreimmassa oli tämä rekkamiesten mielensoitus tiemaksuista, josta suunnittelevat maanlaajuista helmikuussa 2016. Voidaan ajatella, että se on seurausta finanssikriisistä, joka on johtanut rahapulaan ja pakkoon ottaa uusia maksuja käyttöön, josta puolestaan kansa ei tykkää, ja silovikit ei tykkää siitä että kansa ei tykkää, mutta toisaalta silovikit ei tykkää siitäkään, ettei pankkeja tueta etc.
Tajunnanvirtaa niistä monista tapahtumista pienessä ajassa ...
.Odotan muuten innolla trolleja todistamassa vääräksi näitä postauksia
.
Minuteman
Eversti
Venäjä liian riippuvainen öljystä
Pääkirjoitus | Turun Sanomat
Venäjän talous supistui marraskuussa ensimmäistä kertaa viiteen kuukauteen, kun öljyn halpeneminen alkoi tuntua myös kulutuksessa ja teollisuudessa.
Itänaapurin bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia lokakuuhun nähden. Lokakuussa talous kasvoi 0,1 prosenttia ja syyskuussa 0,3 prosenttia.
Viime vuoteen verrattuna marraskuinen bkt:n pudotus oli nelisen prosenttia eli saman verran kuin on ennustettu koko vuoden alenemaksi. Ensi vuoden kehityksestä ennusteet vaihtelevat ymmärrettävästi varsin paljon, koska öljyn hinnan kehitys on arvoitus.
Öljyn hinta on Venäjällä talouden ydinkysymys. Federaation budjettituloista 45 prosenttia on peräisin öljystä ja öljytuotteista.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto sanoo, että merkittävä syy Venäjän talouden ongelmiin on saamattomuus. Kun öljystä on maksettu hyvin ja talous rullannut myönteisesti, ei ole vaivauduttu miettimään talousuudistuksia. Nyt eletään niin tiukkaa aikaa, ettei muutoksia pystytä tekemään (TS 30.12.)
Jos väkisin haluaa nähdä Venäjän päättyneen vuoden kehityksessä jotain myönteistä, täytyy huomata, että maan talouden ennustettiin heikkenevän paljon enemmän kuin on tapahtunut.
Lisäksi työttömyys on pysynyt matalana viiden prosentin pinnassa. Tämä tosin johtuu siitä, että työsuhteet eivät katkea, vaikka yritys ei enää pysty maksamaan palkkaa. Näin siksi, että monille venäläisille työsuhde merkitsee myös asuntoa, terveydenhuoltoa ja lasten päivähoitoa.
Tavallisille venäläisille palkkarästit ja sosiaaliavun heikkeneminen merkitsevät elämän kurjistumista entisestään. Alle toimeentulominimin elää erään laskelman mukaan 20 miljoonaa venäläistä.
Julkista kulutusta on ylläpitänyt sotilasmenojen reipas kasvu. Tammi–lokakuussa kasvua oli peräti 25 prosenttia, kun viime vuosina kasvu on ollut keskimäärin 18 prosenttia. Sotilasmenoista itänaapurissa säästetään vihoviimeiseksi.
Professori Liuhto muistuttaa aiheellisesti, että Venäjän öljykaupoista kerätyssä vararahastossa on vielä 132 miljardia dollaria. Hän arvioi, että rahastot on syöty 3–5 vuodessa, ellei öljy ala maailmanmarkkinoilla kallistua.
Venäjän hallinnon pitäisi uudistaa pankkisektoria, kitkeä korruptiota ja luopua vallanhimostaan, joka heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Muutosten toteutuminen Vladimir Putinin kaudella on epätodennäköistä.
Talouspakotteet ja pohjamutiin valunut ruplan arvo käyvät kalliiksi suomalaisille. Vienti on nihkeimmillään sitten Neuvostoliiton hajoamisen jälkimaininkien. Itärajan takaa tulee turisteja ja ostosmatkailijoita enää harvakseltaan. Vauraampi väkikin alkaa suosia kotimaista.
Pääkirjoitus | Turun Sanomat
Venäjän talous supistui marraskuussa ensimmäistä kertaa viiteen kuukauteen, kun öljyn halpeneminen alkoi tuntua myös kulutuksessa ja teollisuudessa.
Itänaapurin bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia lokakuuhun nähden. Lokakuussa talous kasvoi 0,1 prosenttia ja syyskuussa 0,3 prosenttia.
Viime vuoteen verrattuna marraskuinen bkt:n pudotus oli nelisen prosenttia eli saman verran kuin on ennustettu koko vuoden alenemaksi. Ensi vuoden kehityksestä ennusteet vaihtelevat ymmärrettävästi varsin paljon, koska öljyn hinnan kehitys on arvoitus.
Öljyn hinta on Venäjällä talouden ydinkysymys. Federaation budjettituloista 45 prosenttia on peräisin öljystä ja öljytuotteista.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto sanoo, että merkittävä syy Venäjän talouden ongelmiin on saamattomuus. Kun öljystä on maksettu hyvin ja talous rullannut myönteisesti, ei ole vaivauduttu miettimään talousuudistuksia. Nyt eletään niin tiukkaa aikaa, ettei muutoksia pystytä tekemään (TS 30.12.)
Jos väkisin haluaa nähdä Venäjän päättyneen vuoden kehityksessä jotain myönteistä, täytyy huomata, että maan talouden ennustettiin heikkenevän paljon enemmän kuin on tapahtunut.
Lisäksi työttömyys on pysynyt matalana viiden prosentin pinnassa. Tämä tosin johtuu siitä, että työsuhteet eivät katkea, vaikka yritys ei enää pysty maksamaan palkkaa. Näin siksi, että monille venäläisille työsuhde merkitsee myös asuntoa, terveydenhuoltoa ja lasten päivähoitoa.
Tavallisille venäläisille palkkarästit ja sosiaaliavun heikkeneminen merkitsevät elämän kurjistumista entisestään. Alle toimeentulominimin elää erään laskelman mukaan 20 miljoonaa venäläistä.
Julkista kulutusta on ylläpitänyt sotilasmenojen reipas kasvu. Tammi–lokakuussa kasvua oli peräti 25 prosenttia, kun viime vuosina kasvu on ollut keskimäärin 18 prosenttia. Sotilasmenoista itänaapurissa säästetään vihoviimeiseksi.
Professori Liuhto muistuttaa aiheellisesti, että Venäjän öljykaupoista kerätyssä vararahastossa on vielä 132 miljardia dollaria. Hän arvioi, että rahastot on syöty 3–5 vuodessa, ellei öljy ala maailmanmarkkinoilla kallistua.
Venäjän hallinnon pitäisi uudistaa pankkisektoria, kitkeä korruptiota ja luopua vallanhimostaan, joka heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Muutosten toteutuminen Vladimir Putinin kaudella on epätodennäköistä.
Talouspakotteet ja pohjamutiin valunut ruplan arvo käyvät kalliiksi suomalaisille. Vienti on nihkeimmillään sitten Neuvostoliiton hajoamisen jälkimaininkien. Itärajan takaa tulee turisteja ja ostosmatkailijoita enää harvakseltaan. Vauraampi väkikin alkaa suosia kotimaista.
Minuteman
Eversti
BP:n toimitusjohtaja ennustaa: Raakaöljy halpenee tänä vuonna lisää
Talous 3.1.2016
http://www.hs.fi/talous/a1451789951243?jako=828c938dc7aa0705a60003e792c130f0#
Maailman suurimpiin öljy-yhtiöihin kuuluvan brittiläisen BP:n toimitusjohtaja Bob Dudley ennustaa, että öljy pysyy halpana vielä pitkään.
”Ennustukseni on, että tätä jatkuu vielä muutaman vuoden”, Dudley sanoi viikonvaihteessa radiohaastattelussa uutistoimisto AFP:n mukaan.
Raakaöljyn hinnat halpenivat viime vuoden aikana 34 prosenttia, johtuen lähinnä Kiinan vähentyneestä öljyn kysynnästä, mikä kasvatti entisestään öljyn ylitarjontaa maailmalla.
Ylitarjonnasta huolimatta öljyntuottajamaiden maiden järjestö Opec ei pystynyt päättämään tuotannon rajoittamisesta, koska sen jäsenmaat kamppailevat myös toisiaan vastaan markkinaosuuksista.
Ylitarjontaa saattaa vielä lisätä Yhdysvaltain kongressin äskettäinen päätös lopettaa Yhdysvalloissa tuotetun raakaöljyn vientikielto.
Dudley ennusti, että öljyn hinta saattaa edelleen halventua alkaneen vuoden alkupuolella, mutta vakiintua sitten loppuvuotta kohden.
Edullisesta öljystä hyötyvät myös suomalaiset autoilijat ja kansantalous. Besiinin ja dieselin hinta pysyy aisoissa ja öljyn hinta vaikuttaa hillitsevästi myös muun energian hinnoitteluun.
Hintojen laskun ja ylitarjonnan takia suuret öljy- ja kaasuyhtiöt aikovat tänä vuonna leikata edelleen investointejaan uuteen tuotantoon ja öljynetsintään.
Toimialan arvioiden mukaan investoinnit alenevat alkaneena vuonna 480 miljardiin euroon, mikä on alin luku kuuteen vuoteen. Viime vuonna investointiin 550 miljardia euroa, missä oli edelliseen vuoteen pudotusta 22 prosenttia.
Suurinvestointeja aloitettiin viime vuonna vähän. Yksi niistä oli norjalaisen Statoilin 27 miljardin euron kenttä Johan Sverdrup Pohjanmerellä.
Vaikka öljy-yhtiöt ovat menettäneet tulojaan raakaöljyn hinnan laskun seurauksena, ei niiden talous ole keskimäärin huonolla tolalla. Kustannuksissa on säästetty muutenkin kuin investointeja vähentämällä. Monilla on omistuksessaan hyvätuottoisia jalostamoja.
Osinkojen maksusta yhtiöt eivät halua tinkiä huononakaan aikana ja monilla on varaa ottaa lisää velkaa osingonmaksuun.
Statoil ja espanjalainen Repsol on arvioiden mukaan alan velkaisimmat yhtiöt.
Talous 3.1.2016
http://www.hs.fi/talous/a1451789951243?jako=828c938dc7aa0705a60003e792c130f0#
Maailman suurimpiin öljy-yhtiöihin kuuluvan brittiläisen BP:n toimitusjohtaja Bob Dudley ennustaa, että öljy pysyy halpana vielä pitkään.
”Ennustukseni on, että tätä jatkuu vielä muutaman vuoden”, Dudley sanoi viikonvaihteessa radiohaastattelussa uutistoimisto AFP:n mukaan.
Raakaöljyn hinnat halpenivat viime vuoden aikana 34 prosenttia, johtuen lähinnä Kiinan vähentyneestä öljyn kysynnästä, mikä kasvatti entisestään öljyn ylitarjontaa maailmalla.
Ylitarjonnasta huolimatta öljyntuottajamaiden maiden järjestö Opec ei pystynyt päättämään tuotannon rajoittamisesta, koska sen jäsenmaat kamppailevat myös toisiaan vastaan markkinaosuuksista.
Ylitarjontaa saattaa vielä lisätä Yhdysvaltain kongressin äskettäinen päätös lopettaa Yhdysvalloissa tuotetun raakaöljyn vientikielto.
Dudley ennusti, että öljyn hinta saattaa edelleen halventua alkaneen vuoden alkupuolella, mutta vakiintua sitten loppuvuotta kohden.
Edullisesta öljystä hyötyvät myös suomalaiset autoilijat ja kansantalous. Besiinin ja dieselin hinta pysyy aisoissa ja öljyn hinta vaikuttaa hillitsevästi myös muun energian hinnoitteluun.
Hintojen laskun ja ylitarjonnan takia suuret öljy- ja kaasuyhtiöt aikovat tänä vuonna leikata edelleen investointejaan uuteen tuotantoon ja öljynetsintään.
Toimialan arvioiden mukaan investoinnit alenevat alkaneena vuonna 480 miljardiin euroon, mikä on alin luku kuuteen vuoteen. Viime vuonna investointiin 550 miljardia euroa, missä oli edelliseen vuoteen pudotusta 22 prosenttia.
Suurinvestointeja aloitettiin viime vuonna vähän. Yksi niistä oli norjalaisen Statoilin 27 miljardin euron kenttä Johan Sverdrup Pohjanmerellä.
Vaikka öljy-yhtiöt ovat menettäneet tulojaan raakaöljyn hinnan laskun seurauksena, ei niiden talous ole keskimäärin huonolla tolalla. Kustannuksissa on säästetty muutenkin kuin investointeja vähentämällä. Monilla on omistuksessaan hyvätuottoisia jalostamoja.
Osinkojen maksusta yhtiöt eivät halua tinkiä huononakaan aikana ja monilla on varaa ottaa lisää velkaa osingonmaksuun.
Statoil ja espanjalainen Repsol on arvioiden mukaan alan velkaisimmat yhtiöt.
Minuteman
Eversti
HS-Analyysi
Venäjä vuonna 2016 – Taloutta kannattelee raaka kapitalismi ja kansaa valmistellaan hyökkäyksiin
Kaksi vuotta jatkunut ulkopoliittinen ja taloudellinen kriisi ei ole nostanut kansaa vastarintaan. Mutta uusi vuosi tuo aina tullessaan uusia yllätyksiä, kirjoittaa HS:n Moskovankirjeenvaihtaja Pekka Hakala
Venäjän nykyistä hallintoa vastustavalla oppositiolla on suosikkitermi: jääkaapin ja television välinen taistelu. Ajatus kulkee siten, että valtion tv-kanavilta tulviva aivopesu menettää merkityksensä siinä vaiheessa, kun jääkaappi on tyhjä. Kansa nousee kapinaan.
Vallanpitäjät näyttävät pelänneen samaa aina Ukrainan ensimmäisestä kansannoususta 2004 lähtien. Kremlissä on toisteltu avainsanaa ”vakaus”.
Venäläisen Urals-öljylaadun tynnyrihinta mateli uudenvuoden aattona 34 dollarin tuntumassa. Merkitseekö halpa öljy tämän vakauden menetystä?
Öljy on Venäjälle kaikki kaikessa, minkä hallitus tunnustaakin ottamalla joka vuosi öljyn hinnan budjettinsa lähtökohdaksi.
Viime vuosina öljyriippuvuus näyttää vain lisääntyneen, ainakin valuuttamarkkinoiden perusteella. Öljyn ruplakurssi on nimittäin pysytellyt viisi vuotta kuukausitasolla tarkastellen ja pikku häiriöt sivuuttaen 3 000 ruplan tietämillä tai hieman yli, olipa dollarihinta mikä tahansa.
Yksi barreli eli tynnyri öljyä on 159 litraa. Niinpä yhden ruplan arvo on pysynyt melko vakaana: se on runsaat puoli desiä raakaöljyä.
Tosin aivan viime aikoina rupla on vahvistunut öljyyn nähden: perjantain Brent-laadun tynnyrihinta oli 2 750 ruplaa, ilmeisesti keskuspankin rahapolitiikan ansiosta. Pitkään tällainen tuskin kestää, joten rupla halpenee todennäköisesti pian lisää.
Krimin miehityksen jälkeen kansainvälisissä arvioissa oli havaittavissa vahingoniloa öljyn hinnanlaskun vuoksi: tervemenoa savijalkainen petroimperiumi! Venäjän talous on selvinnyt kuitenkin yllättävän hyvin.
Venäjä kestää, sillä itänaapurissa vallitsee raaka kapitalismi, jossa kaikki joustaa. Kuten rahan arvo: päättyneen vuoden inflaatio oli noin 15 prosenttia, ja Venäjän keskuspankki luopui ruplan kurssin tukemisesta vuosi sitten. Ostovoima vähenee, mutta entäs sitten? Johan se kasvoikin monta vuotta peräkkäin.
Palkat sovitaan paikallisesti, työehtosopimus on outo sana. Myös työvoiman tarjonta joustaa: siirtolaisviraston mukaan jo muutama miljoona siirtotyöläistä on palannut kotiin Keski-Aasiaan – takaisin tullaan heti, kun työtä taas on enemmän. Ja valtio on käyttänyt surutta aiemmin keräämiään puskurirahastoja.
Lähihistoriasta löytyy hetki, jolloin asiat menivät tästä huolimatta päin seiniä: elokuu 1998, jolloin Venäjän talous romahti. Ylivelkaantuneet yhtiöt ja pankit kaatuivat kuin dominonappulat.
Nyt ovat Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Japani tulleet apuun määräämällä Venäjälle pakotteita. Ylivelkaantuminen on vähäistä, koska suuret valtionpankit ja valtiolliset jättiyritykset ovat mustilla listoilla eivätkä saa lainaa. Pakotteet ovat siis tavallaan auttaneet Venäjää.
Venäjä taas tarttui heti tilaisuuteen ja määräsi vastapakotteita. Niinpä kovaa valuuttaa on säästynyt, kun sitä ei tarvitse törsätä suomalaiseen juustoon, ukrainalaiseen possuun tai turkkilaisiin mandariineihin.
Laatu jääkaapin hyllyillä käy kurjaksi, mutta ei tässä nälkä vielä tule. Venäjä oli viime vuonna dollareilla mitaten maailman viidenneksi suurin vehnän viejä.
Kaksi vuotta jatkunut ulkopoliittinen ja taloudellinen kriisi ei ole nostanut kansaa vastarintaan. Mutta uusi vuosi tuo aina tullessaan uusia yllätyksiä. Terrori-isku Venäjällä tuskin edes olisi yllätys Syyrian pommikampanjan jälkeen, mutta mitkä olisivat sen seuraukset?
Ainakin vallanpitäjät näyttävät valmistelevan kansaa ottamaan iskun vastaan: Moskovan metron kuulutusten terroristivaroitukset ovat saaneet astetta uhkaavamman sävyn, ja poliisin läsnäolo kaduilla on aiempaa näkyvämpää.
Jotain kaksi kriisivuotta sentään on muuttanut, nimittäin Venäjän johtoa itseään. Useiden tarkkailijoiden mukaan presidentin ympärille ryhmittynyt vallankäyttäjien piiri on kutistunut entisestään. Ketkä siihen kuuluvat?
Yhden vastauksen on antanut presidentti Vladimir Putin itse. Viime maaliskuussa Venäjän ykköskanavalla esitetyssä haastatteluohjelmassa Putin kertoi, kuinka päätös Krimin valtaamisesta syntyi valtiollisella Novo Ogarjovon huvilalla Moskovan luoteispuolella helmikuun 23. päivän vastaisena yönä 2014.
”Keskustelin työtovereideni kanssa, ja heitä oli neljä, ja sanoin, että Ukrainan tilanne kääntyy siihen suuntaan, että meidän on aloitettava työt Krimin palauttamiseksi Venäjän yhteyteen”, Putin kertoi.
Myöhemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan nämä neljä työtoveria olivat puolustusministeri Sergei Šoigu, 60, turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev, 64, turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov, 64, ja presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov, 62.
Šoigua lukuun ottamatta kaikki ovat paitsi presidentin ikätovereita myös pietarilaisia tiedustelumiehiä. Neuvottelusta tihkuneiden tietojen mukaan Šoigu oli ainut, joka epäili suunnitelmaa. Innokkain Krimin valtauksen kannattaja oli Patrušev.
Venäjän perustuslain mukaan pääministeri on presidentin sijainen. On siis syytä huomata, että pääministeri Dmitri Medvedev, 50, ei ollut paikalla. Venäjän hallituksesta onkin tullut toimielin, jonka tapaisesta Suomen historiassa on käytetty nimitystä virkamieshallitus.
Sijaishallitsijana 2008–2012 palvellut Medvedev ilmeisesti elätteli vielä vuonna 2011 toiveita toisesta kaudesta presidenttinä. Toimittaja Mihail Zygar kertoo kirjassaan Vsja kremlevskaja rat [Kaikki Kremlin miehet], kuinka Putin pani näille luuloille pisteen miesten yhteisellä kalastusmatkalla Astrahanin alueella loppukesällä 2011.
”Maailman tilanne on vaikea, Dima”, Putin aloitti Zygarin ilman lähdeviitteitä siteeraaman keskustelun mukaan. Putin viittasi ystävänsä, Libyan diktaattorin Muammar Gaddafin kuolemaan eli Arabikevään maailman vakaudelle aiheuttamaan uhkaan. Sitten Putin päätyi lopputulokseen: ”Sinusta tulee pääministeri, joka minä olen nyt. Ja sitten sinä voit taas palata.”
Tällä hetkellä Medvedevin paluu presidentiksi näyttää enemmän kuin epätodennäköiseltä – varmin veikkaus on, että Putin valituttaa itsensä vielä yhdelle kaudelle vuonna 2018. On hyvin mahdollista, että Medvedev ei enää tämän vuoden lopussa ole edes pääministeri, vaan hän pääsee syntipukin rooliin ja saa korvaukseksi jonkin vaarattoman suojatyöpaikan.
Venäjällä pidetään syyskuussa parlamenttivaalit. Todellinen oppositio on pelattu niistä jo ulos: johtohahmot ovat ulkomailla, ehdonalaisessa tai haudassa.
Oppositiopuolue Parnas lähtee vaaleihin ex-pääministeri Mihail Kasjanovin johdolla, ja hänessä on hieman samaa surullisen hahmon ritaria kuin Medvedevissäkin.
Talouden alamäen aiheuttama tyytymättömyys purkautuu vaaleissa todennäköisesti niin sanotun ”virallisen opposition” kannatuksen nousuna. Eniten hyötyvät kommunistit, mutta myös Oikeudenmukainen Venäjä ja Vladimir Žirinovskin johtama LDPR lisännevät kannatustaan valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kustannuksella. Ellei lopputulosta peukaloida vahvasti.
Dmitri Medvedev on Yhtenäisen Venäjän johtaja, jonka on siten kannettava vastuu alentuneista kannatusluvuista. Tiukan talouskurin arkkitehti, entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin on varmasti valmis ottamaan pääministerin salkun vastaan, mutta nykyisessä tilanteessa hän voi olla väärä mies.
Moskovan juorupörssissä tilalle on esitetty varapääministeri Dmitri Rogozinia tai presidentin neuvonantajaa Sergei Glasjevia. Luvassa taitaa olla velkaelvytystä eli vasemmistolaista talouspolitiikkaa.
Niin, tai toki menopuoleenkin voisi puuttua: puolustusmenot nielevät valtion budjetista viidenneksen. Mutta se on putinilainen, aatteellinen valinta.
Entä ulkopolitiikka? Politiikan tutkija Jekaterina Šulman esitti äskettäin keskustelutilaisuudessa Pietarissa ajatuksen ”maagisesta käytävästä 77–34”. Tämän teorian mukaan öljyvaltion ulkopolitiikka käy aggressiiviseksi, kun öljytynnyri maksaa yli 77 dollaria. Käytävän sisällä öljyvaltion ulkopolitiikka on samanlaista kuin naapureiden, ja alle 34 dollarin hinnalla öljyvaltiosta tulee suorastaan pasifistinen.
Lukumagia sikseen, mutta jonkin uuden sodan aloittaminen ei juuri nyt vaikuta todennäköiseltä.
Mutta epätodennäköiseltä näyttää myös suuri rauhanratkaisu, jossa esimerkiksi Ukrainan tilanne selvitettäisiin uudella, kansainvälisellä sopimuksella.
Tällaisessa ratkaisussa Putin haluaa neuvottelukumppanikseen Yhdysvaltain presidentin, ja Barack Obaman seuraaja selviää vasta marraskuussa.
Jos seuraava Washingtonin isäntä on republikaani, niin sen parempi: demokraatit ovat Kremlin silmissä epäilyttäviä. Vladimir Putinin ja Donald Trumpin suuri rauhankonferenssi vuonna 2017 voisi sitten jäädä historiaan kokouksena, jossa maailma tunnusti, että Krim on Venäjän.
Venäjä vuonna 2016 – Taloutta kannattelee raaka kapitalismi ja kansaa valmistellaan hyökkäyksiin
Kaksi vuotta jatkunut ulkopoliittinen ja taloudellinen kriisi ei ole nostanut kansaa vastarintaan. Mutta uusi vuosi tuo aina tullessaan uusia yllätyksiä, kirjoittaa HS:n Moskovankirjeenvaihtaja Pekka Hakala
Venäjän nykyistä hallintoa vastustavalla oppositiolla on suosikkitermi: jääkaapin ja television välinen taistelu. Ajatus kulkee siten, että valtion tv-kanavilta tulviva aivopesu menettää merkityksensä siinä vaiheessa, kun jääkaappi on tyhjä. Kansa nousee kapinaan.
Vallanpitäjät näyttävät pelänneen samaa aina Ukrainan ensimmäisestä kansannoususta 2004 lähtien. Kremlissä on toisteltu avainsanaa ”vakaus”.
Venäläisen Urals-öljylaadun tynnyrihinta mateli uudenvuoden aattona 34 dollarin tuntumassa. Merkitseekö halpa öljy tämän vakauden menetystä?
Öljy on Venäjälle kaikki kaikessa, minkä hallitus tunnustaakin ottamalla joka vuosi öljyn hinnan budjettinsa lähtökohdaksi.
Viime vuosina öljyriippuvuus näyttää vain lisääntyneen, ainakin valuuttamarkkinoiden perusteella. Öljyn ruplakurssi on nimittäin pysytellyt viisi vuotta kuukausitasolla tarkastellen ja pikku häiriöt sivuuttaen 3 000 ruplan tietämillä tai hieman yli, olipa dollarihinta mikä tahansa.
Yksi barreli eli tynnyri öljyä on 159 litraa. Niinpä yhden ruplan arvo on pysynyt melko vakaana: se on runsaat puoli desiä raakaöljyä.
Tosin aivan viime aikoina rupla on vahvistunut öljyyn nähden: perjantain Brent-laadun tynnyrihinta oli 2 750 ruplaa, ilmeisesti keskuspankin rahapolitiikan ansiosta. Pitkään tällainen tuskin kestää, joten rupla halpenee todennäköisesti pian lisää.
Krimin miehityksen jälkeen kansainvälisissä arvioissa oli havaittavissa vahingoniloa öljyn hinnanlaskun vuoksi: tervemenoa savijalkainen petroimperiumi! Venäjän talous on selvinnyt kuitenkin yllättävän hyvin.
Venäjä kestää, sillä itänaapurissa vallitsee raaka kapitalismi, jossa kaikki joustaa. Kuten rahan arvo: päättyneen vuoden inflaatio oli noin 15 prosenttia, ja Venäjän keskuspankki luopui ruplan kurssin tukemisesta vuosi sitten. Ostovoima vähenee, mutta entäs sitten? Johan se kasvoikin monta vuotta peräkkäin.
Palkat sovitaan paikallisesti, työehtosopimus on outo sana. Myös työvoiman tarjonta joustaa: siirtolaisviraston mukaan jo muutama miljoona siirtotyöläistä on palannut kotiin Keski-Aasiaan – takaisin tullaan heti, kun työtä taas on enemmän. Ja valtio on käyttänyt surutta aiemmin keräämiään puskurirahastoja.
Lähihistoriasta löytyy hetki, jolloin asiat menivät tästä huolimatta päin seiniä: elokuu 1998, jolloin Venäjän talous romahti. Ylivelkaantuneet yhtiöt ja pankit kaatuivat kuin dominonappulat.
Nyt ovat Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Japani tulleet apuun määräämällä Venäjälle pakotteita. Ylivelkaantuminen on vähäistä, koska suuret valtionpankit ja valtiolliset jättiyritykset ovat mustilla listoilla eivätkä saa lainaa. Pakotteet ovat siis tavallaan auttaneet Venäjää.
Venäjä taas tarttui heti tilaisuuteen ja määräsi vastapakotteita. Niinpä kovaa valuuttaa on säästynyt, kun sitä ei tarvitse törsätä suomalaiseen juustoon, ukrainalaiseen possuun tai turkkilaisiin mandariineihin.
Laatu jääkaapin hyllyillä käy kurjaksi, mutta ei tässä nälkä vielä tule. Venäjä oli viime vuonna dollareilla mitaten maailman viidenneksi suurin vehnän viejä.
Kaksi vuotta jatkunut ulkopoliittinen ja taloudellinen kriisi ei ole nostanut kansaa vastarintaan. Mutta uusi vuosi tuo aina tullessaan uusia yllätyksiä. Terrori-isku Venäjällä tuskin edes olisi yllätys Syyrian pommikampanjan jälkeen, mutta mitkä olisivat sen seuraukset?
Ainakin vallanpitäjät näyttävät valmistelevan kansaa ottamaan iskun vastaan: Moskovan metron kuulutusten terroristivaroitukset ovat saaneet astetta uhkaavamman sävyn, ja poliisin läsnäolo kaduilla on aiempaa näkyvämpää.
Jotain kaksi kriisivuotta sentään on muuttanut, nimittäin Venäjän johtoa itseään. Useiden tarkkailijoiden mukaan presidentin ympärille ryhmittynyt vallankäyttäjien piiri on kutistunut entisestään. Ketkä siihen kuuluvat?
Yhden vastauksen on antanut presidentti Vladimir Putin itse. Viime maaliskuussa Venäjän ykköskanavalla esitetyssä haastatteluohjelmassa Putin kertoi, kuinka päätös Krimin valtaamisesta syntyi valtiollisella Novo Ogarjovon huvilalla Moskovan luoteispuolella helmikuun 23. päivän vastaisena yönä 2014.
”Keskustelin työtovereideni kanssa, ja heitä oli neljä, ja sanoin, että Ukrainan tilanne kääntyy siihen suuntaan, että meidän on aloitettava työt Krimin palauttamiseksi Venäjän yhteyteen”, Putin kertoi.
Myöhemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan nämä neljä työtoveria olivat puolustusministeri Sergei Šoigu, 60, turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev, 64, turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov, 64, ja presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov, 62.
Šoigua lukuun ottamatta kaikki ovat paitsi presidentin ikätovereita myös pietarilaisia tiedustelumiehiä. Neuvottelusta tihkuneiden tietojen mukaan Šoigu oli ainut, joka epäili suunnitelmaa. Innokkain Krimin valtauksen kannattaja oli Patrušev.
Venäjän perustuslain mukaan pääministeri on presidentin sijainen. On siis syytä huomata, että pääministeri Dmitri Medvedev, 50, ei ollut paikalla. Venäjän hallituksesta onkin tullut toimielin, jonka tapaisesta Suomen historiassa on käytetty nimitystä virkamieshallitus.
Sijaishallitsijana 2008–2012 palvellut Medvedev ilmeisesti elätteli vielä vuonna 2011 toiveita toisesta kaudesta presidenttinä. Toimittaja Mihail Zygar kertoo kirjassaan Vsja kremlevskaja rat [Kaikki Kremlin miehet], kuinka Putin pani näille luuloille pisteen miesten yhteisellä kalastusmatkalla Astrahanin alueella loppukesällä 2011.
”Maailman tilanne on vaikea, Dima”, Putin aloitti Zygarin ilman lähdeviitteitä siteeraaman keskustelun mukaan. Putin viittasi ystävänsä, Libyan diktaattorin Muammar Gaddafin kuolemaan eli Arabikevään maailman vakaudelle aiheuttamaan uhkaan. Sitten Putin päätyi lopputulokseen: ”Sinusta tulee pääministeri, joka minä olen nyt. Ja sitten sinä voit taas palata.”
Tällä hetkellä Medvedevin paluu presidentiksi näyttää enemmän kuin epätodennäköiseltä – varmin veikkaus on, että Putin valituttaa itsensä vielä yhdelle kaudelle vuonna 2018. On hyvin mahdollista, että Medvedev ei enää tämän vuoden lopussa ole edes pääministeri, vaan hän pääsee syntipukin rooliin ja saa korvaukseksi jonkin vaarattoman suojatyöpaikan.
Venäjällä pidetään syyskuussa parlamenttivaalit. Todellinen oppositio on pelattu niistä jo ulos: johtohahmot ovat ulkomailla, ehdonalaisessa tai haudassa.
Oppositiopuolue Parnas lähtee vaaleihin ex-pääministeri Mihail Kasjanovin johdolla, ja hänessä on hieman samaa surullisen hahmon ritaria kuin Medvedevissäkin.
Talouden alamäen aiheuttama tyytymättömyys purkautuu vaaleissa todennäköisesti niin sanotun ”virallisen opposition” kannatuksen nousuna. Eniten hyötyvät kommunistit, mutta myös Oikeudenmukainen Venäjä ja Vladimir Žirinovskin johtama LDPR lisännevät kannatustaan valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kustannuksella. Ellei lopputulosta peukaloida vahvasti.
Dmitri Medvedev on Yhtenäisen Venäjän johtaja, jonka on siten kannettava vastuu alentuneista kannatusluvuista. Tiukan talouskurin arkkitehti, entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin on varmasti valmis ottamaan pääministerin salkun vastaan, mutta nykyisessä tilanteessa hän voi olla väärä mies.
Moskovan juorupörssissä tilalle on esitetty varapääministeri Dmitri Rogozinia tai presidentin neuvonantajaa Sergei Glasjevia. Luvassa taitaa olla velkaelvytystä eli vasemmistolaista talouspolitiikkaa.
Niin, tai toki menopuoleenkin voisi puuttua: puolustusmenot nielevät valtion budjetista viidenneksen. Mutta se on putinilainen, aatteellinen valinta.
Entä ulkopolitiikka? Politiikan tutkija Jekaterina Šulman esitti äskettäin keskustelutilaisuudessa Pietarissa ajatuksen ”maagisesta käytävästä 77–34”. Tämän teorian mukaan öljyvaltion ulkopolitiikka käy aggressiiviseksi, kun öljytynnyri maksaa yli 77 dollaria. Käytävän sisällä öljyvaltion ulkopolitiikka on samanlaista kuin naapureiden, ja alle 34 dollarin hinnalla öljyvaltiosta tulee suorastaan pasifistinen.
Lukumagia sikseen, mutta jonkin uuden sodan aloittaminen ei juuri nyt vaikuta todennäköiseltä.
Mutta epätodennäköiseltä näyttää myös suuri rauhanratkaisu, jossa esimerkiksi Ukrainan tilanne selvitettäisiin uudella, kansainvälisellä sopimuksella.
Tällaisessa ratkaisussa Putin haluaa neuvottelukumppanikseen Yhdysvaltain presidentin, ja Barack Obaman seuraaja selviää vasta marraskuussa.
Jos seuraava Washingtonin isäntä on republikaani, niin sen parempi: demokraatit ovat Kremlin silmissä epäilyttäviä. Vladimir Putinin ja Donald Trumpin suuri rauhankonferenssi vuonna 2017 voisi sitten jäädä historiaan kokouksena, jossa maailma tunnusti, että Krim on Venäjän.
jurppi
Ylipäällikkö
Venäjän bruttokansantuote lasketaan ruplissa. Näin laskettuna jää huomiotta myös inflaation vaikutus. Näistä johtuu ettei Venäjän BKT ruplan arvon mukaan näyttäisi pudonneen juuri ollenkaan.
Sitten kun verrataan bruttokansantuotetta dollareissa näkyy muutos jo paljon suurempana. Pudotus on erittäin merkittävä. Vielä vuoden 2014 GDP (Gross Domestic Production) oli Venäjällä n. 1,860 miljardia dollaria. Korkeimmillaan GDP oli v. 2013 n. 2.080 USD.
Öljystä ja kaasusta kertyi vuoden 2015 osalta niin paljon vähemmän dollareita että Venäjän GDP jäänee viime vuodelta vain n. 1,200 USD miljardiin. Kts. maailmanpankin luvut:
Pitää tietenkin huomioida ettei tilastoluvut sinällään kerro täyttä totuutta Venäjän talouden tuotantokyvystä ja talouden vahvuudesta. Luvut kertovat kansantalouden talouden suorituskyvystä viiveellä. Kuitenkaan Venäjällä ei juurikaan ole sellaisia teollisuustuotteita että se kykenisi esim. kasvattamaan vientitulojaan vaikka ruplan devalvoituminen periaatteessa parantaisi maan vientinäkymiä. Vain öljynhinnan nousu voisi tuoda hieman helpotusta. Sellaista ei kuitenkaan liene näköpiirissä. Kansainväliset pakotteet estävät sen ettei Venäjä kykene lisäämään vientiään eikä hankkimaan vapailta markkinoilta lainapääomia eikä investointeja.
Käytännössä Venäjän talouden suorituskyky heikkenee erittäin jyrkästi verrattuna muuhun maailmaan. Ruplan arvon putoaminen = devalvaatio ei helpota Venäjän taloutta samalla tavalla kuin tapahtuisi kehittyneillä teollisuusmailla.
Kaiken lisäksi Venäjä tuhlaa resurssinsa sodankäyntiin ja varustautumiseen. Ja, senkin täysin turhaan. Mikään ulkopuolinen maa tai mahti koko maailmassa ei uhkaa Venäjän koskemattomuutta tai itsenäisyyttä pienimmälläkään tavalla. Ainoa uhka Putinille ja hänen puolueensa yksinvallalle tulee vain ja ainoastaan Venäjän itsensä sisältä.
http://www.statista.com/statistics/263772/gross-domestic-product-gdp-in-russia/
kausaliteetti
Luutnantti
Poimintoja maatalouden puolelta kuluneelta vuodelta:
- viljasato oli lähes ennusteen mukainen, 104 Mt. Vientikapasiteetti säilyi ennallaan, 30Mt
- sianlihan tuotanto kasvoi 26%, tuonti väheni 80%. Jopa vientiä hiukan
- maidontuotanto ei ole kasvanut odotetusti edelleen 20%:n vaje
- tukijärjestelmä liian monimutkainen ja tehoton, radikaaleja uudistuksia suunnitellaan
- uusille tuottajille verovapaus kahdeksi vuodeksi
- viljasato oli lähes ennusteen mukainen, 104 Mt. Vientikapasiteetti säilyi ennallaan, 30Mt
- sianlihan tuotanto kasvoi 26%, tuonti väheni 80%. Jopa vientiä hiukan
- maidontuotanto ei ole kasvanut odotetusti edelleen 20%:n vaje
- tukijärjestelmä liian monimutkainen ja tehoton, radikaaleja uudistuksia suunnitellaan
- uusille tuottajille verovapaus kahdeksi vuodeksi
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
YliKoo
Greatest Leader
5-vuotistavoitteet ja niiden ylitykset vielä kehiin..
Ei tuo noin toimi... Valuuttakurssin muutos ei suoraan tarkoita BKT:n reaalista muutosta. Otetaan esimerkiksi Japani, jonka valuutan arvo on muuttunut huomattavasti: vuonna 2011 kurssi kävi jopa 1 USD = 75 jeniä tasolla, kun nykytaso on 1 USD = 120 jeniä. Tämän ulkoisen valuuttakurssin muutoksen vuoksi Japanin dollarimääräinen BKT on romahtanut lähes 25%: 2012 oli 5950 miljardia USD, 2014 enää 4600 miljardia USD. Silti Japanin taloudessa ei reaalisesti ole tämän parin-kolmen vuoden aikana tapahtunut mitään kovinkaan ihmeellistä muutosta.
BKT:n osalta paljon mielenkiintoisempi on ostovoimakorjattu BKT, jossa pyritään välttämään valuuttakurssimuutosten aiheuttamat vääristymät.
Jos haluaa arvioida öljyn hinnan alentumisen osuutta BKT:n laskuun, voisi ajatuskokeena käyttää pohjana sitä, että Venäjä on viime aikoina tuottanut öljyä n. 10 miljoonaa tynnyriä päivässä (ja yhteensä n. 500 miljoonaa tonnia vuodessa). Esimerkiksi 60 dollarin alennus tynnyrihintaan tarkoittaa tällöin n. 60x10x365 = 219 miljardin dollarin teoreettista menetystä. Tämän lisäksi voisi koittaa arvioida dollaritulojen menetystä. Ilmeisesti Venäjä vie tuottamastaan öljystä n. puolet ulkomaille, joten vuoden aikana menetetty valuuttamäärä on n. 110 miljardia USD.
jurppi
Ylipäällikkö
Ei tuo noin toimi... Valuuttakurssin muutos ei suoraan tarkoita BKT:n reaalista muutosta. Otetaan esimerkiksi Japani, jonka valuutan arvo on muuttunut huomattavasti: vuonna 2011 kurssi kävi jopa 1 USD = 75 jeniä tasolla, kun nykytaso on 1 USD = 120 jeniä. Tämän ulkoisen valuuttakurssin muutoksen vuoksi Japanin dollarimääräinen BKT on romahtanut lähes 25%: 2012 oli 5950 miljardia USD, 2014 enää 4600 miljardia USD. Silti Japanin taloudessa ei reaalisesti ole tämän parin-kolmen vuoden aikana tapahtunut mitään kovinkaan ihmeellistä muutosta.
BKT:n osalta paljon mielenkiintoisempi on ostovoimakorjattu BKT, jossa pyritään välttämään valuuttakurssimuutosten aiheuttamat vääristymät.
Jos haluaa arvioida öljyn hinnan alentumisen osuutta BKT:n laskuun, voisi ajatuskokeena käyttää pohjana sitä, että Venäjä on viime aikoina tuottanut öljyä n. 10 miljoonaa tynnyriä päivässä (ja yhteensä n. 500 miljoonaa tonnia vuodessa). Esimerkiksi 60 dollarin alennus tynnyrihintaan tarkoittaa tällöin n. 60x10x365 = 219 miljardin dollarin teoreettista menetystä. Tämän lisäksi voisi koittaa arvioida dollaritulojen menetystä. Ilmeisesti Venäjä vie tuottamastaan öljystä n. puolet ulkomaille, joten vuoden aikana menetetty valuuttamäärä on n. 110 miljardia USD.
Taisin kirjoittaakin ettei luvuista (valuuttavaihdetusta BKT-luvuista) voi ihan suoraan laskea BKT:tta eli GGP:ta (Gross Domestic Production) Kyseessä kun on nimenomaan kunkin maan oma kotimainen tuotanto. Itseasiassa taulukon luvut osoittavat enemmänkin suuntaa sille kuinka Venäjän kansantalous on kehittymässä verrattuna muihin maihin.
Normaalisti devalvaatio (tässä tapauksessa ruplan hinnan lasku vs. USD) vaikuttaa myös positiivisesti vientituotannon määrään. Oman maan teollisuustuotteiden hinta ulkomaan valuutassa laskee, kilpailukyky paranee jolloin vienti lähtee nousuun. Samalla kun investoinnit lisääntyy, työttömyys vähentyy sekä kotimainen kulutus kasvaa. Venäjän kohdalla tilanne on huono sikäli ettei siellä kuitenkaan ole kovin suuressa määrin vientiteollisuutta.. Sinkkiämpäreiden kysyntä ei paljoa kasva maailmalla vaikka ruplan devalvoituminen halventaa niiden vientihintaa.
Japanin kohdalla tilanne on täysin erilainen. Jenin devalvoituminen johtaa välittömästi vientituotteiden kilpailukyvyn paranemiseen ja luonnollisesti niiden kysynnän kasvuun ulkomailla. Kuten tiedämme Japanissa on paljon vientiteollisuutta..Devalvaatiolla on omat hyvin tiedetyt vaikutuksensa niin hyvässä kuin pahassakin. Se miten se kulloinkin vaikuttaa on vahvasti riippuvainen kyseisen maan taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta.
Mutta, valuuttakorjatut BKT-luvut kertovat kansantalouden yleisestä kehityssuunnasta suhteessa muihin maihin. Venäjän kohdalla se kertoo aika tylyä kieltään. Siitä voimme olla varmoja ettei venäläisten ostovoima lisäänny ruplan devalvoitumisen vuoksi.
Minuteman
Eversti
Öljy kolkuttelee 12 vuoden pohjia – 30 dollaria lähestyy
Kiinan osakemarkkinoiden syöksy on painanut raakaöljyn futuurihintoja kohti uutta ennätyspohjaa.
Kiinan osakemarkkinoiden syöksy on painanut raakaöljyn futuurihintoja kohti uutta ennätysalhaista tasoa New Yorkin sähköisessä kaupankäynnissä.
WTI-öljyn (West Texas Intermediate) helmikuun toimitusten hinta oli luisunut 5,5 prosenttia New Yorkin sähköisessä kaupankäynnissä torstaina puolenpäivän aikaan.
Syynä oli sijoittajien huoli Kiinan taloudesta maan keskuspankin päätettyä painaa juanin dollariviitekurssia 0,5 prosenttia 6,56 dollariin.
Öljyn hinta painui alimmalle tasolle 12 vuoteen, lähestyen jo 30 dollaria barrelilta.
Kello 12.50 Suomen aikaa WTI:n hinta liikkui 32,99 dollarissa. Pohjanmeren Brent-laatu oli laskenut 33,43 dollariin Lontoossa.
Japanilaispankki Nomura ennusti, että Brent-öljy laskee 30 dollariin barrelilta kymmenen päivän sisällä. Sveitsiläinen UBS arvioi ylituotannon laskevan hintaa alle 30 dollariin.
http://www.taloussanomat.fi/energia...vuoden-pohjia-30-dollaria-lahestyy/2016179/12
Kiinan osakemarkkinoiden syöksy on painanut raakaöljyn futuurihintoja kohti uutta ennätyspohjaa.
Kiinan osakemarkkinoiden syöksy on painanut raakaöljyn futuurihintoja kohti uutta ennätysalhaista tasoa New Yorkin sähköisessä kaupankäynnissä.
WTI-öljyn (West Texas Intermediate) helmikuun toimitusten hinta oli luisunut 5,5 prosenttia New Yorkin sähköisessä kaupankäynnissä torstaina puolenpäivän aikaan.
Syynä oli sijoittajien huoli Kiinan taloudesta maan keskuspankin päätettyä painaa juanin dollariviitekurssia 0,5 prosenttia 6,56 dollariin.
Öljyn hinta painui alimmalle tasolle 12 vuoteen, lähestyen jo 30 dollaria barrelilta.
Kello 12.50 Suomen aikaa WTI:n hinta liikkui 32,99 dollarissa. Pohjanmeren Brent-laatu oli laskenut 33,43 dollariin Lontoossa.
Japanilaispankki Nomura ennusti, että Brent-öljy laskee 30 dollariin barrelilta kymmenen päivän sisällä. Sveitsiläinen UBS arvioi ylituotannon laskevan hintaa alle 30 dollariin.
http://www.taloussanomat.fi/energia...vuoden-pohjia-30-dollaria-lahestyy/2016179/12
Minuteman
Eversti
Karu arvio Venäjän tilanteesta: ”Vararikko uhkaa”
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/159806-karu-arvio-venajan-tilanteesta-vararikko-uhkaa
Venäjä
Venäjän asioita seuraava valtiotieteilijä Anton Nikolenko arvioi, että Venäjän vararahastot loppuvan vuoden aikana.
–Joulukuun alussa hyväksytty vuoden 2016 budjetti oli laskettu öljyn hinnalla 50 dollaria barrelilta, mutta hinta laski 35 dollariin. Jos nämä hinnat kestävät koko vuoden, Venäjän vararahastot loppuvat vuoden aikana ja vararikko uhkaa jo Venäjän valtiota tämän vuosikymmenen aikana, Nikolenko kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Hän korostaa, että kun öljyn hinta on alle 40 dollaria barrelilta ja budjetti on kovasti alijäämäinen, Venäjä joutuu ensimmäisen kerran pitkään aikaan valitsemaan mihin se rahansa käyttää.
–Helpointa olisi tietenkin leikata sotilasmenoja. Ilman niitä teollisuustuotanto olisi toki laskenut vielä enemmän viime vuonna, mutta olisi aika pohtia onko todella tarpeen että yksi tehdas Venäjällä tuottaa tällä hetkellä 60 prosenttia maailman uusista panssarivaunuista. Panssarivaunut ovat huono investointi, jonka tappiot ovat pienimmillään kun niitä ei käytetä, Nikolenko kirjoittaa.
Hän arvioi, että toisen Krimin liittämiseen Venäjällä ei olisi varaa, mutta sotilasmenoista leikkaaminen ei näytä olevan todennäköistä.
(Kannattaa lukea koko puheenvuoro linkin takaa)
http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209387-venajan-talouden-hankala-vuosi-2015
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/159806-karu-arvio-venajan-tilanteesta-vararikko-uhkaa
Venäjä
Venäjän asioita seuraava valtiotieteilijä Anton Nikolenko arvioi, että Venäjän vararahastot loppuvan vuoden aikana.
–Joulukuun alussa hyväksytty vuoden 2016 budjetti oli laskettu öljyn hinnalla 50 dollaria barrelilta, mutta hinta laski 35 dollariin. Jos nämä hinnat kestävät koko vuoden, Venäjän vararahastot loppuvat vuoden aikana ja vararikko uhkaa jo Venäjän valtiota tämän vuosikymmenen aikana, Nikolenko kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Hän korostaa, että kun öljyn hinta on alle 40 dollaria barrelilta ja budjetti on kovasti alijäämäinen, Venäjä joutuu ensimmäisen kerran pitkään aikaan valitsemaan mihin se rahansa käyttää.
–Helpointa olisi tietenkin leikata sotilasmenoja. Ilman niitä teollisuustuotanto olisi toki laskenut vielä enemmän viime vuonna, mutta olisi aika pohtia onko todella tarpeen että yksi tehdas Venäjällä tuottaa tällä hetkellä 60 prosenttia maailman uusista panssarivaunuista. Panssarivaunut ovat huono investointi, jonka tappiot ovat pienimmillään kun niitä ei käytetä, Nikolenko kirjoittaa.
Hän arvioi, että toisen Krimin liittämiseen Venäjällä ei olisi varaa, mutta sotilasmenoista leikkaaminen ei näytä olevan todennäköistä.
(Kannattaa lukea koko puheenvuoro linkin takaa)
http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209387-venajan-talouden-hankala-vuosi-2015
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Venäjän taloudellinen tilanne on täysin holtiton..Putin ja hänen hallintonsa tekemät ratkaisut ovat juuri niitä joita missään tapauksessa ei saisi tehdä.. Kaikki ihmiset koko maailmassa..voin sanoa että käytännössä joka ainoa!! tietää ettei yksikään valtio tai valtioliito siis todellakaan ei mikään eikä kukaan uhkaa Venäjän valtion koskemattomuutta. Ei ole olemassa edes teoreettista mahdollisuutta että Venäjää vastaan toimittaisiin sotilaallisesta Venäjän omien, kansainvälisesti tunnustettujen, rajojen sisällä. Ainakaan ulkoisen vihollisen toimesta.
Tästä kaikesta huolimatta Venäjän johto ja Putin varustautuu sotilaalliseen uhkaan. Eikä se varustaudu käytännössä edes puolustus aseistuksella, vaan erityisesti lisäämällä liikkuvan sodankäynnin hyökkäysaseistusta. Kysymys on Venäjän johdon täydellisesti järjettömyydestä. Tarpeettomaksi jäävän sotilaskaluston rakentaminen on juuri se viimeinen asia johon yhteiskunnan varoja voisi tällaisessa tilanteessa tuhlata. Mutta, ehkä nämä panssarivaunut ovat loppuviimeksi tarkoitettu Venäjän oman sisäisen turvallisuuden varmistamiseen?
Kaikki tämä pistää arvailemaan ettemme lännessä taida edes tietää kuinka heikoissa kantimissa Venäjän valtion korkein johto on todellisuudessa. Kenties Putin jo tietää että sisäinen romahdus on väistämätön. Ehkä kysymys onkin enää vain siitä koska hänen itsensä eteen tuodaan se viimeinen kupillinen teetä..sitä samaa vahvaa venäläistä teetä jota tarjoiltiin jokunen vuosi sitten Alexander Litvinenko'lle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Alexander_Litvinenko
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/sergun dead-45063