Venäjän talous

Nostetaan Suomen pankin viikkokatsaus, siinä kerrotaan, että Reserviä syöty ja omaisuutta myyty. Reservirahastot vajaa 5% BKT:stä. Öljyn hinta määrää taloutta enemmän. Taloudella ei ole merkitystä politiikan arkeen siellä, kun taas lännemmässä talous jopa ajaa politiikkaa:
Venäjän Reservirahasto supistui lähes 70 % vuonna 2016
Reservirahaston arvo oli vuoden lopussa 16 mrd. dollaria (972 mrd. ruplaa), kun vuotta aiemmin sen arvo oli vielä 50 mrd. dollaria. Rahastoa käytettiin ennakoidussa määrin. Valtion menot ovat yleensä suuret vuoden lopulla, ja yli 40 % nostoista Reservirahastosta tapahtuikin joulukuussa. Joulukuussa budjettiin tilitettiin myös Rosneftin 19,5 prosentin osuuden myynnistä saadut hieman yli 11 mrd. dollaria. Toisaalta viime vuoden lopulla valtion menot olivat poikkeuksellisen suuret, sillä Venäjä käytti 800 mrd. ruplaa (noin 13 mrd. dollaria), jotta puolustusteollisuuden yritykset voivat maksaa takaisin valtion takaamia pankkilainojaan (ks. BOFIT Viikkokatsaus 44/2016). Näin pyritään varmistamaan se, että yritykset voivat lainata lisää ja jatkaa toimintaansa.

Reservirahaston varoja käytettiin vuoden aikana budjettivajeen rahoittamiseen eli juuri siihen tarkoitukseen, johon niitä on kerättykin. Valtiovarainministeri Siluanovin mukaan federaation budjettivaje oli viime vuonna 2950 mrd. ruplaa eli noin 44 mrd. dollaria. Tämä oli 3,6 % BKT:stä eli hieman vähemmän kuin budjetoitu 3,7 %.

Venäjän toisen öljyrahaston eli Kansallisen hyvinvoinnin rahaston koko oli vuoden 2016 lopussa 72 mrd. dollaria. Tästä noin kaksi kolmasosaa on sijoitettu hyvin likvideihin arvopapereihin. Reservirahaston ja hyvinvointirahaston likvidien varojen yhteismäärä on noin 4,9 % BKT:stä. Tämän vuoden federaatiobudjetissa vajeen odotetaan olevan 2753 mrd. ruplaa eli 3,2 % BKT:stä, mutta öljynhintaoletuksena on 40 dollaria tynnyriltä. Tällä hetkellä Urals-öljylaadun hinta on 52–53 dollaria. Jos öljynhinta olisi tällä tasolla koko vuoden, olisi vaje ehkä 1,5 BKT-prosenttiyksikköä pienempi.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/seuranta-aineisto/Pages/vw201703_2.aspx
 
Venäjän talouden käänne: rupla vahvistumassa jopa liikaa
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjän keskuspankki toteuttaa maan hallituksen tavoitetta ja pyrkii pitämään ruplan arvon alhaalla.

Venäjän talous
29.1.2017 klo 11:02
13-3-7907716.jpg

Yle Yrjö Kokkonen

Runsas vuosi sitten Venäjän ruplan arvo oli lähestulkoon vapaassa syöksyssä. Ruplan arvo määräytyy tiukasti raakaöljyn hinnan mukaan ja öljyn hinnanlasku romahdutti myös ruplan.

Vuoden 2015 lopulla yhdestä eurosta joutui maksamaan enimmillään jopa 90 ruplaa. Sittemmin rupla on vahvistunut yli neljänneksellä. Viime aikona euron arvo on ollut noin 64 ruplaa.

Dollaria vastaan rupla on vahvistunut vielä enemmän.

Venäjän keskuspankki ilmoitti keskiviikkona, että se alkaa helmikuussa ostaa markkinoilta ulkomaanvaluuttaa, kertoo uutistoimisto AFP.

Ulkomaisen valuutan ostaminen heikentää ruplan arvoa. AFP:n haastatteleman asiantuntijan mukaan ostoja tehtäisiin noin 80 miljoonan dollarin arvosta päivittäin.

Heikko rupla vahvistaa omaa taloutta
Venäjän virallisen ilmoituksen mukaan valuuttakauppa tehdään puskurin hankkimiseksi, jotta öljyn hinnan vaihtelun vaikutukset kansantalouteen saataisiin pienenemään.

AFP:n haastattelemien taloustieteilijoiden mielestä toimenpiteiden tavoite on muualla.

Venäjän taloutta on vahvistanut raakaöljyn hinnan vähittäinen nousu. Kun hinta oli vuoden 2016 alussa alle 30 dollaria barrelilta, on se nyt 53 dollarin tasolla.

Keskuspankin ilmoitus nähdään valuuttamarkkinoilla vakuutuksena, että keskuspankki aikoo kasvaneiden öljytulojen avulla pitää ruplan "sopivan" heikkona.

Heikko rupla parantaa Venäjän vientituotteiden hintakilpailukykyä. Venäjälle tuotavat tuotteet puolestaan pysyvät kalliina, mikä kannustaa kasvattamaan tuotantoa kotimaassa. Kotimaisen teollisuuden kehittäminen on Venäjän hallituksen tavoite.

Ulkomaanmatkailu olisi venäläisille kallista, joten matkailurahat olisi tuottoisinta käyttää kotimaassa.

AFP:n mukaan ruplan hinta putosi keskuspankin keskiviikkoisen ilmoituksen jälkeen heti hieman alemmas.

Lähde: AFP
Klikkaa laajentaaksesi...


http://yle.fi/uutiset/3-9430227?origin=rss
 
TBman kirjoitti:
Tuo ruplan arvon alhaallapito on Putinille hyväksi, mutta kansa kärsii siitä. Jos ruplaa vahvistuisi, niin se toisi välittömästi kaakkoiseen suomeen ostosmatkailijoita, joka auttaisi meitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

En oikein usko, että tuota voi pitää "hyvänä" asiana, se on vain se pienempi paha. Tuo antaa aikaa tehdä juttuja joilla talouden saattaisi saada kuntoon, mutta onko moskovassa tekijöitä tekemään ne uudistukset mitä tarvitsee tehdä? Jotenkin veikkaan, että ei koska muuten ne uudistukset oltaisiin jo tehty.
 
Keskustelun alkupäässä hehkutettiin että itänaapurimme on onnistunut teollisuuden modernisoinnissa eikä ole pelkkä raaka-aineiden viejä. Totuus paljastui melko nopeasti.
 
Yle:
Venäjän talous rullaa odottamattoman hyvin – Putin joutuu varomaan virheitä ja uudistuksia
Venäjän talous toipuu kovista iskuista jo niin hyvin että, tärkeitä uudistuksia ei ehkä uskalleta tehdä, koska ei ole ihan pakko.

Venäjän talous
31.1.2017 klo 07:00
13-3-9432279.jpg

Virpi Hukkanen / Yle / teksti Antti Parviala

Punaisella torilla on vipinää. Venäjän keisarinnoiksi Katariina II:ksi ja Elisabethiksi tälläytyneet tytöt myyvät tuhannella ruplalla (16 euroa) pusun ja valokuvausmahdollisuuden Roman Popov Vasiliyevichille.

Kotimaanmatkailijoita Moskovan ytimessä riittää. Halvan ruplan takia ulkomaat ovat kalliimpia kuin pari vuotta sitten. Viime vuonna valuutan arvo nousi, mutta takavuosien tasolle se ei ole palannut.

Venäjän valuutan arvo liikkuu käytännössä öljyn hinnan perässä. Lisäksi Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat vähentäneet ruplan kysyntää ja myös siksi sen hinta laskee.

Venäjän suurin yksityispankki Alfa Bank tekee talousennusteensa nyt kahden ratkaisevan oletuksen pohjalta.

– Putin jatkaa presidenttinä ikuisesti ja öljy maksaa 50 dollaria tynnyriltä, pääekonomisti Natalia Orlova nauraa, mutta on puoliksi vakavissaan.

13-3-9432277.jpg

Virpi Hukkanen / Yle
Vladimir Putinin käsissä ovat niin monet langat, että presidentin vaihtuminen jättäisi talousennustajien taulukoihin lähinnä kysymysmerkkejä. Myös öljyn hinta on pakko lukita ennusteissa oletusarvoon.

Viiden vuoden päästä Venäjän talouden rakenteet ovat ennallaan, sanoo Orlova Suomen taloustoimittajayhdistyksen tilaisuudessa Moskovassa.

– Parhaassa tapauksessa meillä on silloin uudistusohjelma, jonka toteuttaminen on aloitettu. Mutta en voi kuvitella, että se vielä muuttaisi talouden rakenteita. Odotan status quo -tilannetta.

Kriisi ei pakotakaan uudistumaan
Pysähtynyt tilanne on pettymys monelle talouden tarkkailijalle, joka on odottanut että raaka-aineiden varaan rakentuva Venäjän talous alkaisi uudistua pakon edessä, öljyn ja pakotteiden paineissa.

Mutta nyt Venäjä onkin nousemassa raskaasta taantumasta ainakin niukkaan kasvuun. Samalla presidentti Putinin paineet talousremonttiin vähenevät.

Entinen valtiovarainministeri Alexei Kudrin ehti saada Putinilta tehtäväksi talousreformin suunnittelun jo viime vuonna. Kudrin on vihjannut, että heikko talous on turvallisuusuhka ja voi johtaa poliittiseen epävakauteen.

Hänen talousreformiehdotuksiaan odotetaan kevään aikana. Mutta talouden hivuttautuessa ylös taantumasta, hiipuu Putinin motivaatio talouden suurremonttiin. Remonteistahan voi seurata yllättävää riesaa.

Venäjällä reformi tarkoittaisi luultavasti valtionyhtiöiden roolin kaventamista, vallan siirtämistä Moskovasta alueille sekä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä. Myös eläkeikää todennäköisesti nostettaisiin. Nyt se on naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta.

Kaikki ovat remonttikohteita, joihin koskeminen saattaa tuottaa suuren luokan ongelmia. Niitä ei kaivata ainakaan ennen ensi vuoden maaliskuun vaaleja.

Pakotteet toimivat – väärinpäin
Alfa Bankin arvostettu ekonomisti Natalia Orlova näkee hieman yllättäen Venäjän vastaisten talouspakotteiden sopivan maan johdolle. Pakotteet painavat osaltaan ruplan arvoa. Se lisää Venäjän kansainvälistä kilpailukykyä.

– Olen vakuuttunut että Venäjällä ei ole juurikaan kiinnostusta päästä pakotteista eroon siitä yksinkertaisesta syystä, että se nostaisi jyrkästi ruplan arvoa.

Myös Venäjän hallituksen neuvonantaja, suomalainen liikemies Pekka Viljakainen näkee pakotteissa hyötyjä Venäjälle.

13-3-9432278.jpg

Pekka ViljakainenVirpi Hukkanen / Yle
Kehnona bisneksenä pidettyyn maatalouteen ei ole aikaisemmin suuremmin investoitu, mutta nyt rahaa käytetään ja maahan rakennetaan huikeita 100 000 lehmän maitotiloja.

– Varmaan presidentti vihjasi oligarkeille, että maatalous on hyvä juttu, Viljakainen muotoilee taloustoimittajatapaamisessa.

Hänen mukaansa pakotteiden jälkeen suomalaiset ja pohjoismaat eivät investoineet Venäjälle mitään, mutta ”italialaiset ja ranskalaiset ostivat kaiken minkä saivat”.

– Sovhoosit syntyvät uudelleen, mutta yksityisinä yhtiöinä. Venäjästä on tullut jopa sianlihan nettoviejä, Viljakainen sanoo esimerkkinä pakotteiden vaikutuksesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Taloussanomien mukaan "Venäjän taantuma lähestyy loppuaan". Väitetysti viime vuonna talous olisi supistunut vian 0.2 prosenttia. No, se on venäläisen kirjanpidon mukaan.

Venäjän talous supistui viime vuonna selvästi vähemmän kuin luultiin.

Venäjän talouden taantuma lähestyy loppuaan, kun kaivosala, maatalous ja teollisuustuotanto vakauttavat maailman suurimman energian viejän taloutta samaan aikaan kun raakaöljyn hinta kallistuu.

Venäjän tilastokeskuksen tänään julkistamien tietojen mukaan maan bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,2 prosenttia. Samalla tilastokeskus korjasi edellisvuoden luisun 2,8 prosenttiin, kun aiempi arvio oli 3,5 prosentin lasku.

Uutistoimisto Bloombergin kokoamassa ennusteessa ekonomistit olivat odottaneet päättyneelle vuodelle hieman jyrkempää eli 0,5 prosentin laskua.

– Kehitys on melko myönteistä, etenkin kun otetaan huomioon vuoden alun pessimistiset ennusteet. Kotimaisen kysynnän supistuminen on hidastunut ja teollisuus on jopa näyttänyt vähän kasvua, ING Groepin ekonomisti Dmitri Polevoi kommentoi Bloombergille.

Venäjän talous on kärsinyt pidemmästä vaikkakin loivemmasta laskusta kuin vuosien 1998 ja 2009 taantumissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
JHartikka kirjoitti:
@jurppi, mielipide artikkelista?


Decline, Not Collapse: The Bleak Prospects for Russia’s Economy

Source: Sergey Konkov/TASS
ANDREY MOVCHAN
  • February 02, 2017
Summary:
Russia faces bleak economic prospects for the next few years. It may be a case of managed decline in which the government appeases social and political demands by tapping the big reserves it accumulated during the boom years with oil and gas exports. But there is also a smaller possibility of a more serious economic breakdown or collapse. A proper analysis requires consideration of a number of key and often overlooked features of Russia’s post-Soviet economy.​


Lisää: http://carnegie.ru/2017/02/02/decline-not-collapse-bleak-prospects-for-russia-s-economy-pub-67865
Klikkaa laajentaaksesi...

Äärimmäisen perusteellinen katsaus :rolleyes:. Englantilais-venäläiseen tyyliin pohdiskelevasti kirjoitettu. Mutta ihan täyttä asiaa (vaikka vähän hypinkin ylitse).

Yksi kuva oli duplikaattina, ja tämä puuttui.

Venäjän demografisesti suosiollisin aika oli 2010. Tästä eteenpäin siellä huoltosuhde heikkenee. (Venäjä siis tuo sininen).

dr-russia.jpg


Suomessa siis tilanne tämä. (Nuo ovat todennäköisesti vertailukelpoiset, mutta en ole ihan varma asiasta).

vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi_001.gif
 
Mustaruuti kirjoitti:
Äärimmäisen perusteellinen katsaus :rolleyes:. Englantilais-venäläiseen tyyliin pohdiskelevasti kirjoitettu. Mutta ihan täyttä asiaa (vaikka vähän hypinkin ylitse).
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos linkistä..

Erittäin hyvä katsaus Venäjän taloustilanteeseen. Vahvistaa täysin omat näkemykseni Venäjän tuotantotalouden pitkäaikaisista ongelmista. Niille ei ole kyetty tekemään mitään kehitystä/muutosta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Mikä sekin oli järkyttävän suuri takaisku koko Venäjä kehitykselle. Irtaantuneiden tasavaltojen sekä ns. alusmaiden (Stalinin valloittamat Itä-Euroopan maat) myötä katosi puolet väestöstä ja 2/3 teollisesta kapasiteetista. Tämä varmasti harmittaa Putinia.

Katsaus on samalla realistinen kuvaus ajankohtaiseen talouden kehitykseen sekä lähitulevaisuuteen. Pitää myös lukea hieman rivien välistä sillä artikkelissa ei ole voitu puututtu talouteen monin tavoin vaikuttavaan hallinnolliseen/poliittiseen tilanteeseen. Putinin diktatuurissa sellaiseen ei anneta juurikaan mahdollisuuksia. Hienovaraisesti tätäkin aihetta sivutaan siellä ja täällä, esim:
Judging by the current state of public opinion, future changes are likely to include stricter political control, further nationalization of private property, further shutting down the economic space, and new processes that make economic transactions in the country less sophisticated and more inefficient.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta ei tietenkään käsitellä tarkemmin niitä syitä miksi Putin on nähnyt tarpeelliseksi perustaa 400.000 miehen vahvuisen sisäisen turvallisuuskaartin, entuudestaan n. 1.000.000 miliisin sekä FDB:n tueksi.

Venäjän talous on täydellisesti riippuvainen hiilivetyjen viennistä. Se määrittelee BKT:n sekä ruplan arvon. Toisaalta tämä sidonnaisuus takaa sen ettei Venäjän talous pääse täysin nollaan romahtamaan. Valtio saa aina ja kaikissa tapauksissa vientituottoja. Ne ovat kuitenkin pudonneet (alle) puoleen huippuvuosien tasolta samalla kun sotavoimiin (armeijaan ja aseisiin) kuluu aikaisempaa enemmän varoja. Tämä tilanne tuskin tulee muuttumaan Venäjän talouden osalta tulevaisuudesta.

Artikkelissa todetaan ettei suureen osaan Venäjän kansalaisiin kohdistu mainittavaa talouden romahdusta..Eiväthän he ole päässeet erityisemmin hyötymään aikaisemmasta taloussuhdanteiden kehityksestä. Tässä mielessä tilanne säilyy kansalaisten osalta samanlaisena kuin ennenkin.
The majority of Russian citizens in their turn do not recognize the economic crisis as a disaster as they did not feel much of the previous growth, so they have little reason to protest.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muutoksen kansalaisten osalta kohdistuu suurimmaksi osaksi Moskovan, Pietarin ja muiden suurkaupunkien seuduille joissa käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet luokkaa 1/3 verrattuna aikaan ennen Krimin ja Ukrainan sotatoimia ja öljyn hinnan romahdusta. Mutta tulot suurkaupungeissa ovat edelleenkin paljon keskimäärin muuta maata suuremmat. Tämä hillitsee jonkin verran tyytymättömyyttä Putiniin.

Tässä on sitä osuutta artikkelista jossa kirjoittaja ennustelee Putinin valintoja:
In any event, Russia will have to completely review its current model of budget spending sooner or later. This can basically be done in two ways. The government could somewhat reduce social welfare spending, drastically reduce defense spending, and attempt to return to its former status of being a client on the global stage by opening its markets again, asking for loans, and asking for International Monetary Fund assistance. Alternatively, it could opt to drastically reduce social spending, maintain the current level of defense and security spending, and drift toward complete economic and political isolation. At the moment, the Kremlin looks much more likely to adopt the second option which will allow it to keep political control for some time. However, the government’s draft budget in 2016 for the next three years did not make any attempt to lower social spending.[60] That is a good sign, showing that the Kremlin is afraid of a public reaction and maybe will force major budget consumers in the defense, industrial, and bureaucratic lobbies to agree on a reasonable reduction in their shares of the pie.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaan että tuo vihreällä oleva vaihtoehto on todennäköisin. Vaikkei vielä ole tehtykään suuria leikkauksia sosiaaliturvaan, se johtuneen siitä että tärkeät vaalit ovat edessä. Vaikka Putinin valinta lienee jo varmistettu niin varmuuden vuoksi on parempi olla suututtamatta kansalaisia. Vaalien ja valinnan jälkeen tilanne muuttunee. Punaisella merkitty tarkoittaisi että Putin luopuisi sotimisesta ja luovuttaisi Krimin ja Itä-Ukrainan. Näin tuskin tapahtuu.

Tämä kertoo ettei Venäjällä ole juuri mikään muuttunut sitten kommunistipäivien:
Russian products cannot compete with those of most foreign producers. The country has no tradition of such competition; the government restricts producers’ freedom; labor resources are distributed very unevenly, a problem that is exacerbated by people’s low mobility (130 Russian cities employ more than half of their inhabitants in one enterprise only[67]). All these factors make for a situation in which unviable, expensive, low-quality enterprises are allowed to operate for decades with the help of government subsidies. Sanctions and protective tariffs discourage competition, allowing domestic producers to fail to improve the quality of their products. Seventy percent of the country’s GDP is produced by state-owned or quasi-state-owned companies that easily monopolize the market, and thereby drastically reduce spending on marketing and quality-control. Foreign trade is overly regulated (a complaint heard from all exporters). The cost of customs processing is very high (inspecting a container in the port of St. Petersburg—offloading, transporting to inspection site, and reloading—is four times higher than the cost of a similar procedure in Tallinn).
Klikkaa laajentaaksesi...
Venäjällä tehdään edelleenkin vääriä asioita, väärään aikaan, väärissä paikoissa jne. Neuvostoliiton aikoina oli sentään viisivuotissuunnitelmat..ei nekään toimineen kunnolla. Enää ei ole senkään vertaa suunnitelmallisuutta.

Artikkelin yhteenvedossa uskalletaan kritisoida hallintoa jopa näin rajusti:
The Government’s Plan—A Slow Road to a Dead End

In the near future, the government will focus on ways to improve its administrative capacity so as to fill up state coffers and satisfy the demands of special-interest groups. But no steps, which could be called reforms, will be able to immediately balance the budget. On the contrary, any reforms are likely to lead to spending increases in the next three to five years, which will temporarily throw the economy off balance and exacerbate the economic crisis.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomeksi sanottuna, kirjoittajan mielestä, Venäjän talouden romahdus on kääntymässä kiduttavaan loppuliukuun..

Lopuksi:
Kirjoittajankin mielestä suurin uhkatekijä löytyy juuri tällä hetkellä Venäjän rahoitusjärjestelmästä. Artikkelissa on asiallista tietoa, kannattaa lukea.

Jää kuitenkin nähtäväksi mitä todellisuudessa tapahtuu.
Vararahastot alkavat olla jo lopuillaan..Eikä ulkopuolisilla ole juurikaan tietoa todellisesta tilanteesta. Venäjältä on lähtenyt valuuttaa ulkomaille biljoonatolkulla.
Olen joskus ennustanut että vararahastojen loppuessa, Putin voi hädissään määrätä painokoneet töihin. Siis painamaan lisää ruplia ja mieluummin niitä arvoltaan suurempia seteleitä. Se toisi aivan uusia haasteita talouteen..

P.S. Ostin joskus aikoinaan kirjan jossa kattavasti kerrotaan Venäjästä, kansasta, historiasta, kehityksestä, taloudesta, teollisuudesta jne. Kaiken lisäksi mielenkiintoisella tavalla. Kiitokset tekijöille:
"Antti Helanterä, Veli-Pekka Tynkkynen: Maantieteelle Venäjä ei voi mitään."
Palauttelin vanhoja asioita mieleeni ja selailin viime viikolla kirjaa uudelleen. Siinä on edelleenkin täysin validia tietoa..Vaikka ko. teos on jo 15 vuoden takaa. Eihän Venäjällä mikään muutu näin lyhyessä ajassa.

Ehkä kirjastoista löytyy..suosittelen.
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1615509
 
Viimeksi muokattu:
Sortuuko Putinkin siihen että alamaisiin ei juurikaan luoteta ja itse yritetään kaikki hoitaa vaikka osaamista/kokemusta puuttuu.
 
Suomalainen Pekka Viljakainen sanoi joku aika sitten haastattelussa, että Venäjälle perustetaan koko ajan uusia sika- ja nautakarjatiloja, joissa suurimmissa pääkoko on jopa satatuhatta.
 
anttipuu kirjoitti:
Suomalainen Pekka Viljakainen sanoi joku aika sitten haastattelussa, että Venäjälle perustetaan koko ajan uusia sika- ja nautakarjatiloja, joissa suurimmissa pääkoko on jopa satatuhatta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Putinin mahtikäskyllä myös maissi on alkanut kasvamaan samaan tahtia kuin 1960 luvulla. Venäläiset tiedemiehet ovat uutisten mukaan löytäneet Siperiasta oikean suklaavuoren jonka suklaavarannot lyövät laadultaan esim Fazerin tuotteet 100-0.
 
Viimeksi muokattu:
Teräsmies kirjoitti:
Putinin mahtikäskyllä myös maissi on alkanut kasvamaan samaan tahtia kuin 1960 luvulla. Venäläiset tiedemiehet ovat uutisten mukaan löytäneet Siperiasta oikean suklaavuoren jonka suklaavarannot lyövät laadulta esim Fazerin tuoteet 100-0.
Klikkaa laajentaaksesi...
Venäjä on tehnyt kaivosvaltauksen koko kuuhun, koska se on juustosta. Enää ei tarvitse tuoda länsimaista juustoa!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top