Jurpin paasaaminen tulevasta Venäjän romahduksesta kääntyy itseään vastaan, koska kerta toisensa jälkeen romahdusta ei tapahdukaan. Varmasti Venäjä romahtaa joskus - kuten kaikki suuret valtiot - kuten myös USA ja Suomi tulevat valtioina joskus romahtamaan. En usko, että 2000 vuoden päästä Suomi-nimistä kansallisvaltiota on enää olemassa Yhdysvalloista nyt puhumattakaan. Venäjäkin lienee hajonnut pienempiin osiin. Mutta me emme ole sitä enää näkemässä.
Mutta lähitulevaisuutta koskien mitään romahdusvaaraa Venäjän suhteen ei ole nähtävissä. hmiset ovat pääosin tyytyväisiä maansa tilaan ja suuntaan. Tyytymättömyys suuntautuu enemmän virkamiehiä kuin poliittista johtoa kohtaan. Suuria protestiaaltoja ei ole missään osassa maata. Järjestelmän ulkopuolisen opposition mielenosoitukset keräävät Moskovassakin suurimmillaan muutamia satoja osanottajia. Heillä ei ole todellista kannatusta kansan syvissä riveissä.
Talous on kääntynyt taas kasvu-uralle, viimeksi elokuussa talous kasvoi 2,3% vauhdilla. Ns. tuonninkorvausohjelmat ovat olleet ennakko-odotuksiin nähden jopa onnistuneita, erityisesti maatalouden sektorilla. Venäjä pystyy nyt itse ruokkimaan koko kansansa ja yli jää runsaasti myös vientiä varten.
Asevoimia on kehitetty aktiivisesti varsinkin sen jälkeen, kun Sergei Shoigu korvasi epäpätevän ja korruptoituneen Anatoli Serdjukovin puolustusministerinä. Shoigu on tällä hetkellä Venäjän toiseksi suosituin poliitikko Putinin jälkeen. Shoigu on buddhalaista uskontoa tunnustava etninen tshuvassi, ja hänen nousunsa Venäjän poliittiselle huipulle on ollut eräänlainen testamentti Venäjän federaation monikulttuurisuudesta. Krimin kaappaus/anneksointi/haltuunotto/vapautus (verbi riippuu katsantokannasta) tapahtui Shoigun alaisuudessa. Shoigun reformien painopiste on ollut suurista massoista luopuminen, panostaminen pieniin osaaviin yksiköihin ja aseistuksen ja varustuksen laadun kehittäminen. Venäjän täytyy pystyä pitämään pintansa USA:aan verrattuna pienellä puolustusbudjetilla, joten tapa jolla jokainen rupla käytetään on merkityksekäs.
Tulevaisuuden uhkina pidän pienenevää työikäistä väestöä (johtuu 1990-luvulla syntyneistä pienistä ikäluokista), mikä asettaa rajoituksia Venäjän talouskasvulle. Toisaalta automatisaatio ja robotisaatio vähentävät työvoiman tarvetta taloudessa. Tähän Venäjän on panostettava. Venäjän onneksi syntyvyys on taas 2000-luvun puolella kääntynyt selvään kasvuun, mikä seuraavan 15 vuoden sisällä kääntää työikäisen väestön määrän taas kasvuun.
Toinen uhkatekijä on voimakas maahanmuutto keskiaasian muslimimaista (Karlinille tämä on punainen vaate). Venäjä saa heistä paljon puoli-ilmaista työvoimaa halpa-ammatteihin, mutta heistä ei saa tulla Venäjälle mitään pysyvää alaluokkaa, tai Venäjä on heidän kanssaan samassa tilanteessa kuin Ranska tai Ruotsi. Eli heille ei saa antaa Venäjän pysyvää kansalaisuutta, ja heille myönnettävät työluvat eivät saa olla lian pitkiä, ja heidät pitää työluvan loppumisen jälkeen tehokkaasti poistaa pois Venäjältä. Valitettavasti Venäjän valtiollinen TV suoltaa samaa monikulttuurisuuspropagandaa kuin Suomessakin. Tällä pyritään kääntämään ihmisten asenteet myötämielisemmäksi maahanmuuttajia kohtaan.
Venäjän ensisijainen tavoite seuraavan 10 vuoden ajan on edelleen sisäinen vahvistuminen. Ulkoisia interventioita ei tulla tekemään, ellei hallinto katso sen olevan täysin välttämätön asia Venäjän turvallisuudelle (kuten Krimin laivastotukikohdan turvaaminen katsottiin). Krimin ohella toinen ns. punainen viiva Venäjälle voisi olla esim. NATO:n tukikohdan perustaminen Ukrainaan lähelle Venäjän rajoja. Venäjä myös ymmärtää, ettei länsi katso sen voimistumista hyvällä ja valmistautuu torjumaan erilaisia sabotaaseja, joilla sen sisäistä vakautta pyrittäisiin horjuttamaan. Venäjä ei lähde kilpailemaan lännen kanssa absoluuttisen sotilaallisen voiman määrässä, koska siihen se ei kykene 150-miljoonaisella väestöllään. Venäjälle olennaista on säilyttää ydinasepelote, joka estää suoran sotilaallisen voimankäytön Venäjää tai sen lähimpiä liittolaisia kohtaan. Venäjä odottaa ja uskoo, että ydinasepelote on riittävän vahva varmistamaan sen, että Venäjä voi suhteellisen rauhassa voimistua ja kerätä voimiaan seuraavan 10 vuoden ajan.
Sen jälkeen uskon, että Venäjä pyrkii nykyistä aktiivisemmin laajentamaan vaikutusvaltaansa esim. Valko-Venäjällä ja nykyisen Ukrainan alueilla. En osaa sanoa, kuuluisiko tähän sotilaallinen voimankäyttö vai pehmeämmät keinot. Ellei Ukraina saa asioitaan kuntoon, voi se olla 10 vuoden päästä siinä tilanteessa, että Venäjä pystyy irrottamaan siitä osia pelkästään poliittisen ja taloudellisin keinoin ilman tarvetta sotilaalliseen voimankäyttöön.
