Venäjän talous

Jenkit halusivat sodan Japanin kanssa, mutta japsit piti saada ampumaan ensimmäinen laukaus. Ymmärtämättömyyttään japanilaiset tekivät juuri sen minkä Roosevelt lähipiireineen halusi.

Sodan aloittaja ei välttämättä ole sotaan syyllinen.

Jaa? Meinaatko, että Japani ei ollut syyllinen sotaan? Sikäli kun muistan, niin japsit olivat sodassa jo tuota ennen ja vain laajensivat sotaretkeään jenkkien ja britannian alueelle!
 
Jaa? Meinaatko, että Japani ei ollut syyllinen sotaan? Sikäli kun muistan, niin japsit olivat sodassa jo tuota ennen ja vain laajensivat sotaretkeään jenkkien ja britannian alueelle!

Japani soti Kiinaa vastaan tuohon aikaan. Japanin nähtävillä oleva vahvistuminen huolestutti länsimaisia päättäjiä. Tämän estämiseksi aloitettiin kauppasaarto Japanin kannalta kriittisten tuotteiden osalta. Japanin näkökulmasta tarjolla olleet vaihtoehdot näyttivät olevan lähinnä alistuminen köyhän puolisiirtomaan asemaan tai tilanteen korjaaminen sodalla. Japani valitsi sodan ja aloitti sen voimakkaalla hyökkäyksellä Kaukoidässä oleviin länsimaiden siirtomaihin. Työrauhan saamiseksi japanilaiset iskivät myös Yhdysvaltojen laivastoa vastaan. Jälkeenpäin Kaukoidän tapahtumat on sepitetty länsimaiden kannalta kauniiseen muottiin, mutta todellisuudessa Kaukoitä oli jaettu länsimaiden siirtomaiksi, joissa kansalaiset elivät lähinnä orjan asemassa. Japanilaiset halusivat siivunsa ja sijaintinsa puolesta heillä oli siihen hyvät edellytykset. Vapaudesta, demokratiasta tai ihmisoikeuksista tuolla ei missään vaiheessa tapeltu. Japani kyllä aloitti sodan, mutta sen syyllisyys sotaan on vähintäänkin kyseenalainen asia. Tämä näin ulkomuistista.

Kannattaa muuten verrata silloisen Japanin tilannetta Iranin nykyiseen tilanteeseen.
 
Japani soti Kiinaa vastaan tuohon aikaan. Japanin nähtävillä oleva vahvistuminen huolestutti länsimaisia päättäjiä. Tämän estämiseksi aloitettiin kauppasaarto Japanin kannalta kriittisten tuotteiden osalta. Japanin näkökulmasta tarjolla olleet vaihtoehdot näyttivät olevan lähinnä alistuminen köyhän puolisiirtomaan asemaan tai tilanteen korjaaminen sodalla. Japani valitsi sodan ja aloitti sen voimakkaalla hyökkäyksellä Kaukoidässä oleviin länsimaiden siirtomaihin. Työrauhan saamiseksi japanilaiset iskivät myös Yhdysvaltojen laivastoa vastaan. Jälkeenpäin Kaukoidän tapahtumat on sepitetty länsimaiden kannalta kauniiseen muottiin, mutta todellisuudessa Kaukoitä oli jaettu länsimaiden siirtomaiksi, joissa kansalaiset elivät lähinnä orjan asemassa. Japanilaiset halusivat siivunsa ja sijaintinsa puolesta heillä oli siihen hyvät edellytykset. Vapaudesta, demokratiasta tai ihmisoikeuksista tuolla ei missään vaiheessa tapeltu. Japani kyllä aloitti sodan, mutta sen syyllisyys sotaan on vähintäänkin kyseenalainen asia. Tämä näin ulkomuistista.

Kannattaa muuten verrata silloisen Japanin tilannetta Iranin nykyiseen tilanteeseen.

Hohhoijaa, ulkomuisti on vaarallinen lähde, se kun tupaa olemaan omaksuttujen asenteiden palvelija!
 
Vertasin sitä jo Venäjään ja siihen se vertautuu parhaiten nykypäivänä.

Eihän Venäjän tilane ole mitenkään vaikea taloudellisten pakotteiden osalta. Venäjään kohdistetut pakotteet ovat pientä kiusantekoa Iraniin kohdistettuihin pakotteisiin verrattuna.
 
Aika hurja maailmankuva, jos ajattelee, ettei Japanin aggressio ollut syy, joka johti konfliktiin USA:n jne. kanssa.... USA:n virhe oli ajatella, että Japani toimii rationaalisesti.

Esim: http://en.wikipedia.org/wiki/Mukden_Incident

on aika hyvä esimerkki Japanin toimista.
 
http://www.talouselama.fi/uutiset/a...+rajaa+joka+panee+putinin+polvilleen/a2274542
”Tämä vuosikymmen ei tule olemaan Putinille taloudessa onnistumisen vuosikymmen ja pääsyy siihen on, että tällä vuosikymmenellä öljyn hinta ei varmastikaan viisinkertaistu kuten se teki viime vuosikymmenellä. Öljyn hinta pyörinee korkeintaan 80–100 dollarin tienoilla vielä vuosia. Se leikkaa siivet kultaisten vuosien kaltaiselta nopealta nousulta riippumatta mitä Ukrainassa tai muualla maailmantaloudessa tapahtuu”, Mykkänen sanoo.
 
Japani soti Kiinaa vastaan tuohon aikaan. Japanin nähtävillä oleva vahvistuminen huolestutti länsimaisia päättäjiä. Tämän estämiseksi aloitettiin kauppasaarto Japanin kannalta kriittisten tuotteiden osalta. Japanin näkökulmasta tarjolla olleet vaihtoehdot näyttivät olevan lähinnä alistuminen köyhän puolisiirtomaan asemaan tai tilanteen korjaaminen sodalla. Japani valitsi sodan ja aloitti sen voimakkaalla hyökkäyksellä Kaukoidässä oleviin länsimaiden siirtomaihin. Työrauhan saamiseksi japanilaiset iskivät myös Yhdysvaltojen laivastoa vastaan. Jälkeenpäin Kaukoidän tapahtumat on sepitetty länsimaiden kannalta kauniiseen muottiin, mutta todellisuudessa Kaukoitä oli jaettu länsimaiden siirtomaiksi, joissa kansalaiset elivät lähinnä orjan asemassa. Japanilaiset halusivat siivunsa ja sijaintinsa puolesta heillä oli siihen hyvät edellytykset. Vapaudesta, demokratiasta tai ihmisoikeuksista tuolla ei missään vaiheessa tapeltu. Japani kyllä aloitti sodan, mutta sen syyllisyys sotaan on vähintäänkin kyseenalainen asia. Tämä näin ulkomuistista.

Kannattaa muuten verrata silloisen Japanin tilannetta Iranin nykyiseen tilanteeseen.


Just joo. "Japani vain puolusti oikeuttaan jatkaa sortovaltaa kiinassa."

En mielelläni puolustele siirtomaavallan aikoja, mutta Japanin touhut Kiinassa oli kyllä jotakin ihan muuta.
 
http://www.talouselama.fi/uutiset/alas jo 25 oljyn hinta lahestyy rajaa joka panee putinin polvilleen/a2274542

”Tämä vuosikymmen ei tule olemaan Putinille taloudessa onnistumisen vuosikymmen ja pääsyy siihen on, että tällä vuosikymmenellä öljyn hinta ei varmastikaan viisinkertaistu kuten se teki viime vuosikymmenellä. Öljyn hinta pyörinee korkeintaan 80–100 dollarin tienoilla vielä vuosia. Se leikkaa siivet kultaisten vuosien kaltaiselta nopealta nousulta riippumatta mitä Ukrainassa tai muualla maailmantaloudessa tapahtuu”, Mykkänen sanoo.

Jos öljyn hintaa pystytään näin tehokkaasti reivaamaan kesäkuun 115 dollarin tynnyrihinnasta 86 dollariin tynnyriltä ihan tilaustyönä niin se kertoo öljyn hinnassa olevan aika roima keinottelulisä. Että voi kysyä mikä se öljyn oikea hinta olisi ilman keinottelulisää.

Se miksi nyt on onnistuttu alentamaan öljyn hintaa kesäkuun 115 dollarin tynnyrihinnasta 86 dollarin tynnyrihintaan ei varmaan selittyne vain liuskeöljybuumilla vaan sen täytyy olla osoitus siitä, että öljyn hinta oli keinotekoisesti keinoteltu korkealle. Syynä lienee olevan raaka-ainepörsseissä kehitetyt erilaiset hintojen vedätyksen ja keinotekoisen kuplien luomisen mahdollistavat rahantekomenetelmät, jotka ovat omiaan nostamaan raaka-aineiden hinnat korkealle, esimerkiksi johdannaiset ja muut menetelmät, jotka lopulta ovat aiheuttaneet niin korkean keinotekoisen korkean kustannustason, että se on aiheuttanut valtavia globaaleja talouskriisejä.

Kuta monimutkaisempi pörssi-instrumentti sen hämärämpi se on. Jos ei ymmärrä ei pidä asioida vaan häipyy vain paikalta. Sellainen, että ei ymmärrä jotakin suurta tuottoa lupaavaa systeemiä on riittävä peruste olla sotkematta rahojaan siihen. Niinpä näihin monimutkaisiin kenenkään ymmärtämättömiin systeemeihin rahoja sotkevat toisten rahoilla toimivat toimijat, kuten meklarit, finanssitalot ja sijoitusrahastot, ja tästä sijoittamisesta syntyy tarve saada tuottoa keinottelemalla hintoja korkealle, jotta ne tuottoja vaativat sijoitusrahastot tulisivat tyydytetyiksi hyvällä katteella.

Öljyn hinta on erittäin tärkeä seikka koska se vaikuttaa suuresti yleiseen kustannustasoon polttoainekuluista tulevien kustannusten kautta. Jos öljyn hinnassa on roima keinottelulisä niin me maksamme kaikesta paljon kovempaa hintaa kuin mitä sillä kuuluisi olla.

Tässä on siis systeeminen ongelma, joka pitäisi korjata.

"10 dollarin hinnannousu barrelilta leikkaa jo ensimmäisen vuoden aikana 0,5 % talouskasvusta ja kiihdyttää inflaatiota yhdellä prosenttiyksiköllä."

Öljyn myyjät pyrkivät öljyn hinnan nousuun. Öljyn ostajat pyrkivät öljyn hinnan laskuun. Jos öljyn hinta on korkealla niin taustalla ovat epäilemättä öljyn myyjät. Jotta öljyn hintaa saisi alas pitää öljylle olla kilpaileva resurssi, johon ostajat voivat siirtyä mikäli öljyn hinta on liian korkea. Bensiiniä käyttävien polttomoottoriautojen käyttämiselle pitäisi olla vaihtoehtona sähköautot, josta öljyala ei tykkää koska kilpaileva tekijä luo painetta öljyn hinnan alentamiseen. Suomessa ei eduskunta varmaankaan pyrkine voimakkaaseen sähköautoistamiseen. Valtio saa bensiinistä hyvät verotulot, joka sitten pitäisi siirtää muihin veromuotoihin mikäli bensiinin verottaminen loppuisi. Hintojen vedättämistä korkealle kannustaa myös verotusjärjestelmä, esimerkiksi arvonlisävero, joka verotuotto on sitä suurempi kuta kalliimmasta hinnasta se arvonlisävero otetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Japani soti Kiinaa vastaan tuohon aikaan. Japanin nähtävillä oleva vahvistuminen huolestutti länsimaisia päättäjiä. Tämän estämiseksi aloitettiin kauppasaarto Japanin kannalta kriittisten tuotteiden osalta. Japanin näkökulmasta tarjolla olleet vaihtoehdot näyttivät olevan lähinnä alistuminen köyhän puolisiirtomaan asemaan tai tilanteen korjaaminen sodalla. Japani valitsi sodan ja aloitti sen voimakkaalla hyökkäyksellä Kaukoidässä oleviin länsimaiden siirtomaihin. Työrauhan saamiseksi japanilaiset iskivät myös Yhdysvaltojen laivastoa vastaan. Jälkeenpäin Kaukoidän tapahtumat on sepitetty länsimaiden kannalta kauniiseen muottiin, mutta todellisuudessa Kaukoitä oli jaettu länsimaiden siirtomaiksi, joissa kansalaiset elivät lähinnä orjan asemassa. Japanilaiset halusivat siivunsa ja sijaintinsa puolesta heillä oli siihen hyvät edellytykset. Vapaudesta, demokratiasta tai ihmisoikeuksista tuolla ei missään vaiheessa tapeltu. Japani kyllä aloitti sodan, mutta sen syyllisyys sotaan on vähintäänkin kyseenalainen asia. Tämä näin ulkomuistista.

On totta että länsimainen siirtomaavalta antoi Japanille sabluunan jonka mukaan se alkoi rakentamaan omaa imperiumiaan (etenkin välttääkseen itse joutumasta siirtomaaksi! Pointti joka unohtuu helposti). Japanilaisten oma siirtomaavalta osoittautui kuitenkin hyvin paljon brutaalimmaksi kuin länsimainen. Japanilaisilla samuraimiekoilla tapettiin enemmän ihmisiä kuin amerikkalaisilla ydinpommeilla.

Tietysti on tekopyhyyttä väittää että länsimaat laittoivat Japanin kauppasaartoon joidenkin julmuuksien takia. Syyt olivat pragmaattiset.
 
Rupla kelluu:
"Venäjän keskuspankki asetti tänään ruplan päivittäisille tukiostoille 350 miljoonan dollarin katon. Tähän asti se on voinut tehdä tukiostoja rajoittamattomasti.
Keskuspankki kuitenkin painotti, että se voi tarvittaessa muuttaa politiikkaansa ja tehdä muitakin toimia valuutan tukemiseksi. Lisäksi se kertoi 12 kuukauden takaisinostosopimuksesta ruplan tukemiseksi. Takaisinostosopimuksen katto on 50 miljardia euroa, ja katto on voimassa ensi vuoden loppuun asti. Finanssiyhtiö ING:n Venäjän-pääekonomisti Dmitri Polevoiarvioi, että ruplasta on nyt tullut kelluva valuutta "de facto"."
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...n-keskuspankki-teki-sen-vihdoin/201415374/170
 
Rupla kelluu:
"Venäjän keskuspankki asetti tänään ruplan päivittäisille tukiostoille 350 miljoonan dollarin katon. Tähän asti se on voinut tehdä tukiostoja rajoittamattomasti.
Keskuspankki kuitenkin painotti, että se voi tarvittaessa muuttaa politiikkaansa ja tehdä muitakin toimia valuutan tukemiseksi. Lisäksi se kertoi 12 kuukauden takaisinostosopimuksesta ruplan tukemiseksi. Takaisinostosopimuksen katto on 50 miljardia euroa, ja katto on voimassa ensi vuoden loppuun asti. Finanssiyhtiö ING:n Venäjän-pääekonomisti Dmitri Polevoiarvioi, että ruplasta on nyt tullut kelluva valuutta "de facto"."
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...n-keskuspankki-teki-sen-vihdoin/201415374/170
Tämä kertoo karua kieltä siitä, että Venäjän keskuspankin rahavarat (tai ainakin se osa, jota voidaan suoraan käyttää tukiostoihin) alkaa olla finaalissa. Nyt on mielenkiintoista nähdä ruplan kurssin kehitys.
 
Tämä kertoo karua kieltä siitä, että Venäjän keskuspankin rahavarat (tai ainakin se osa, jota voidaan suoraan käyttää tukiostoihin) alkaa olla finaalissa. Nyt on mielenkiintoista nähdä ruplan kurssin kehitys.
Venäläisethän voi ruveta vaihtamaan ruplia yuaneihin ja sitten takaisin taas ;)

Jos venäläiset ja kiinalaiset oikeasti löytäisivät toisensa, niin pidemmällä aikavälillä olisi riskinsä siinäkin. Uskon kuitenkin, että Kiina antaa Venjän kyykistyä syvään ja huolella ennen kuin apuja tarjotaan. Ei tapahtune Venäjän nykyhallinnon aikaan, ja silloinkin sitten ottavat enemmän kuin antavat.
 
Selkeä kirjoitus O.A. Jonssonilta



Alku:

The Russian Economy: The Last Days of Rome?
Posted on November 5, 2014
There has been a lot of negative development when it comes to the Russian economy that is worth looking closely at. The GDP growth for 2014 has dropped around 2% which is a huge figure. Let us avoid mirror-imaging, but imaging how a Western government would survive if they produce 2% lower growth than projected.

One of the most alarming indicators is that the Rouble is lower than ever. The coming years it is projected to be still around 0,1% which is very low when the inflation looks as the following (or actually the most recent is higher with 8,03%):

http://oajonsson.com/2014/11/05/the-russian-economy-the-last-days-of-rome/
 
Nyt saattaisi olla hyvä aika tehdä lyhyt yhteenveto Venäjän talouden ja yhteiskunnan näkymistä:

- valuuttapako on ollut ennätyksellinen. Itse uskon pessimistisintä ennustusta EKP:ltä, joka kesällä ilmoitti yli 200 Mrd dollarin kadonneen maailmalle (EKP näkee todennäköisesti aika hyvin käytännön rahavirrat ja sillä ei ole tarvetta muutella näitä lukuja)
- venäjän keskuspankki on tukenut ruplaa kymmenillä miljardeilla euroilla (pahimmallaan luokkaa 1,5 Mrd€ päivässä) ja nyt tämä tie on käyty loppuun
- ruplan kurssi on vajonnut ennätysalas ja nyt rupla on kelluva valuutta. Ruplan pohjanoteerausta ei ole vielä nähty.
- inflaatio on nyt noin 8% vuodessa ja se on kiihtymään päin
- valtion vakausrahastosta on syöty jo aikamoinen osa (nyt en ehdi itse googlaamaan tarkkaa tietoa, mutta päivitetään, jos joku tarkistaa...)
- valtion eläkerahastoista on syöty myös aikamoinen osa ja lisää palaa päivittäin
- investoinnit ovat tämän vuoden olleet täysin jäissä
- ulkomaiset sijoittajat ja yritykset ovat alkaneet kaihtaa Venäjän markkinoita ja luottamuksen saavuttaminen uudelleen voi kestää pitkään
- öljyn hinta on pitkälti alle 100 dollarin barrelilta ja nousua ei ole näköpiirissä. Valtion budjetti on tämän myötä reippaasti alijäämäinen.
- Eurooppa on vihdoin herännyt vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjästä. Tuloksia alkaa näkyä noin parin vuoden sisällä
- alueilta on jo aikaisemmin niistetty kaikki liikenevä raha Moskovaan ja tilanne todennäköisesti pahenee. Tämä aiheuttanee jossain vaiheessa levottomuuksia.
- Krimin ja näiden uusien kansantasavaltojen elättäminen käy todella kalliiksi. Krim on täysin venäläisen tuen varassa ja kohta kolahtaa lasku Luhanskista ja Donetskista.
- aivopako on ollut ennätyksellinen, jo > 260 000 ihmistä on vuonna 2014 äänestänyt jaloillaan ja muuttanut ulkomaille. (optimisti sanoisi, että enää n. 450 vuotta, niin Venäjällä ei asu venäläisiä. Pessimisti toteaa tähän, että kohta rajat laitetaan kiinni)
- median vapaus alkaa olla hyvin rajallinen
- propaganda on ylittänyt jo kauan sitten normaalin venäläisen ja pahimman läntisen tason
- valtio on (vielä) lähes velaton, mutta venäläiset yritykset eivät sitä ole. Marraskuussa erääntyy läntisiä lainoja noin 50 Mrd € edestä ja tahti jatkuu samana tulevina kuukausina. Jos länsimaiden pakotteet ovat voimassa esim. yli puoli vuotta tästä hetkestä, ongelmat alkavat olla todella käsin kosketeltavia. Venäjämieliset sanovat, että ei hätää, kiinalaiset kyllä lainaavat rahaa. Niin lainaavatkin ja oikein mielellään, mutta hinta ei tule olemaan halpa!
- osa länsimaiden pankeista saa varautua koviin luottotappioihin Venäjän suunnasta. Nyt kannattaa myydä niiden pankkien osakkeet, joilla on paljon Venäjä-vastuita...
- mutta aseohjelmasta ei onneksi tingitä. Vuonna 2013 varustelun osuus oli jo noin 4,5 % BKT:stä. En ole varma, mutta uskoisin tämän luvun ulkopuolelle jäävän ns. voimaministeriöiden aseellisen siiven rahoituksen. Perinteisesti yli 4 % panostusta puolustukseen on pidetty kansantaloudellisena riskinä. (Kyllä, USA on panostanut asevoimiin pitkän ajan noin 4,5% BKT:stä. Riskillä sielläkin mennään, mutta maailman suurimmalla kansantaloudella on liikkumavaraa ja riskien hajauttamismahdollisuuksia muille maille enemmän kuin esim. Venäjällä)

Yhteenvetona sanoisin, että ei näytä kovin ruusuiselta Venäjän tulevaisuus!
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top