Venäjän talous

Oho kirjoitti:
Niin aina. Venäjän talous suhteessa Kiinan talouteen on selkeästi pienempi kuin Suomen talous suhteessa Venäjän talouteen ja silti kukaan ei suunnilleen villeimmissä unelmissaansakaan kuvittele että Suomen kauppa- tai juuri mitkään muutkaan suhteet Venäjään voisivat olla symmetriset. Oikeastaan usein tuntuu, että ne jotka näkevät Venäjän vahvana samassa sarjassa USAn ja Kiinan kanssa eivät edes halua, että Suomen suhteet Venäjään olisivat symmetriset vaan että Suomi olisi Venäjälle alisteinen...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tottakai Kiina on Venäjää merkittävästi suurempi talous, mutta jos puhutaan vain tästä maakaasuprojektista niin en näe miten Kiina olisi siinä ns. niskan päällä oleva osapuoli joka sanelee ehdot. Kiina tarvitsee maakaasua vähintään yhtä paljon kuin Venäjä tarvitsee maakaasun ostajia.


Oho kirjoitti:
Mutta niinhän se on, Venäjä myy energia raaka-ainetta talodeltaan miltei 10 kertaiselle Kiinalle, joka tätä nykyä on suunnilleen maailman tehdas. Kuulostaa melkein siirtomaatouhulta jossa isäntä ostaa kehittymättömältä alustamaaltaan raaka-ainetta halvalla ja pitää kaiken jalostamisessa syntyvän lisäarvon itsellään.....
Klikkaa laajentaaksesi...
Ollakseen siirtomaa pitäisi Venäjän olla siirtomaaisännän miehittämä, jonka luonnonresurssien käytön siirtomaaisäntä sanelee ja ryöstää voitot itselleen. Tämä ehto ei täyty, koska Venäjä itse päättää luonnonresurssiensa käytöstä ja korjaa itse niistä saamansa tulot omaan käyttöönsä.

Mitä tulee jalostusasteeseen, niin tuo Amurin kaasunjalostuslaitos on yksi esimerkki jalostusasteen nostamisesta.
 
hepe77 kirjoitti:
....
Ollakseen siirtomaa pitäisi Venäjän olla siirtomaaisännän miehittämä, jonka luonnonresurssien käytön siirtomaaisäntä sanelee ja ryöstää voitot itselleen. Tämä ehto ei täyty, koska Venäjä itse päättää luonnonresurssiensa käytöstä ja korjaa itse niistä saamansa tulot omaan käyttöönsä.
...
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli ogligarkit korjaavat omaan pussiin.

Naurettavaa kleptokratian puolustelua..."omaan käyttöönsä". :D

Venäjä on täysin taloudellinen siirtomaa, koska se ei pysty muuhun kuin raaka-aineiden tuotantoon ja asevientiin.
 
hepe77 kirjoitti:
Tottakai Kiina on Venäjää merkittävästi suurempi talous, mutta jos puhutaan vain tästä maakaasuprojektista niin en näe miten Kiina olisi siinä ns. niskan päällä oleva osapuoli joka sanelee ehdot. Kiina tarvitsee maakaasua vähintään yhtä paljon kuin Venäjä tarvitsee maakaasun ostajia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samalla tavalla Kiina tarvitsee lukuisia Afrikan maita raaka-ainelähteinä ja vie niitä kuin litran mittaa. Ei Venäjä niin heikko ole mutta ei lähimainkaan niin vahva että se kykenisi neuvottelemaan Kiinan kanassa tasavertaisena jos edes haluaa.....

Venäjä päättää mistä päättää mutta Kiina se on joka tulee jatkossa muuttamaan venäläisen kaasun matkapuhelimiksi, tietokoneiksi, autoiksi ja laivoiksi.. jne....
 
Sardaukar kirjoitti:
Eli ogligarkit korjaavat omaan pussiin.

Naurettavaa kleptokratian puolustelua..."omaan käyttöönsä". :D

Venäjä on täysin taloudellinen siirtomaa, koska se ei pysty muuhun kuin raaka-aineiden tuotantoon ja asevientiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuvaat tässä 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen Venäjää, et nykypäivän Venäjää.

Jos olisit oikeassa ei Venäjä olisi pystynyt maksamaan koko ulkomaanvelkaansa takaisin eikä keräämään yli $400 miljardin reservirahastoja. Vaikka korruptioon ja ulkomaille karkaa edelleen liikaa rahaa, on valtion kyky kerätä veroja nykyisin aivan erilainen kuin Jeltsinin aikana.

Kun muistellaan lähihistoriaa niin vuonna 2003 tapahtui ratkaiseva käänne siinä, kuka hallitsee Venäjän energiavaroja: valtio vai oligarkit. Taistelu käytiin Vladimir Putinin ja Mihail Hodorkovskin välillä. Hodorkovski/oligarkit ja Jukos hävisivät. Venäjä ja Gazprom/Rosneft voittivat.
 
Oho kirjoitti:
Samalla tavalla Kiina tarvitsee lukuisia Afrikan maita raaka-ainelähteinä ja vie niitä kuin litran mittaa. Ei Venäjä niin heikko ole mutta ei lähimainkaan niin vahva että se kykenisi neuvottelemaan Kiinan kanassa tasavertaisena jos edes haluaa.....
Klikkaa laajentaaksesi...
Ymmärtänet Venäjän ja Afrikan maiden eron. Afrikan maat ovat täysin riippuvaisia Kiinan investoinneista infraan ja teollisuuteen, koska ne eivät itse kykene niitä kehittämään. Venäjällä ei ole tällaista riippuvuutta suhteessa Kiinaan, vaan Venäjän sisäiset resurssit ovat melko hyvät.

Mielestäni Venäjällä viime vuosina valmistuneet tai lähivuosina valmistuvat isot infra- ja teollisuushankkeet ovat näyttäneet, että Venäjän kyky viedä läpi tällaisia projekteja on koko ajan parantunut ja paranee edelleen.

Otetaan esimerkkinä Jamalin LNG-tuotantolaitos (jonka ei pitänyt koskaan valmistua), Krimin silta (jota Venäjän ei pitänyt osata rakentaa) tai nyt viimeisenä tuo Amurin kaasunjalostuskombinaatti.

Oho kirjoitti:
Venäjä päättää mistä päättää mutta Kiina se on joka tulee jatkossa muuttamaan venäläisen kaasun matkapuhelimiksi, tietokoneiksi, autoiksi ja laivoiksi.. jne....
Klikkaa laajentaaksesi...
Osittain näin, mutta Kiinan talouden ja ennenmuuta elämänlaadun kasvu tarvitsee Venäjän maakaasua. Kiina ymmärtää tämän itse parhaiten.
 
Hahhahahah.

Nää trollit ovat aina samoja. "russia stronk". :D

Kokeilisivat joskus muutakin.
 
Lunni kirjoitti:
Lueskelin hieman tuota tutkimusta, joka oli päivätty 2011, ja paria muutakin niin;

Venäjän vuonna 2010 haluama hinta oli $300 tuhannesta kuutiometristä kaasua ja Kiinan vastatarjous oli 210-200 taalaa samasta määrästä. Vertailuksi löysin vuoden 2012 hinnan, ja se oli sen 300 taalaa per tuhat kuutiometriä. (217,1mrd kuutiometriä kaasua tuotti 64,3 miljardia taalaa)

No, aikaa kuluu, ja kaasu halpenee. Tai Rupla, tai kummatkin... Vuonna 2016 tuo Kiinan diili olisi ollut jo todella hyvä Venäjälle, sillä kaasun hinta oli pudonnut jo 140 taalaan. (261,5mrd kuutiota kaasua ja 36,6 miljardia taalaa)

Kiina ostaa vuodessa 38 miljardia kuutiota, ja sopimus 30:ksi vuodeksi. Myyjä itse kutsui tuota strategiseksi projektiksi...

Joo, en tiedä onko voitollinen vai ei...
Klikkaa laajentaaksesi...

Nuo hintaneuvottelut ovat vaikeita. Miten sidotaan hinta 30 vuoden ajanjaksolle? Luulisi, että noin pitkässä sopimuksessa on jonkinlainen maailmanmarkkinahinta +-x%. Valuuttakurssiongelmakin täytyisi huomioida joskin sen pystyy hoitamaan johdannaissuojauksella kohtuullisen helposti. Peruskysymys on toki tuotantokustannus. Mitä löysin hinnasta, niin Gazpromin tuotantokustannus 1 mcm (miljoonaa kuutiometriä) on 28,21 usd vuonna 2016. 2012 hinta oli noin 35 usd / mcm. Kyllä noilla hinnoilla voitolle jää vaikka mukaan laskee siirtokustannuksen (oletan että noissa sinun postaamissasi hinnoissa puhutaan myös mcm-hinnasta.)

https://eegas.com/rep2016q3-prod-e.htm

Tuollainen pitkän ajan energiaan liittyvä kauppasopimus on siitä erikoinen, että alussa ostaja on vahvoilla, mutta ajan mittaan tilanne kääntyy jossain määrin toisin päin koska kun laajan alueen energiainfra on sidottu johonkin menetelmään, sen muuttaminen ei sitten enää käykään ihan helposti/halvalla. Tämähän näkyy Euroopassa tänä päivänä. Myyjän kannalta taas ongelma on siinä, että alkuinvestoinnit ovat kovat ja joutuu luottamaan aika pitkälle meneviin olettamiin. 30 vuotta on niin pitkä aika, että siinä ehtii tapahtua monta mullistusta.
 
https://www.sipri.org/media/press-r...nance-arms-flows-middle-east-surge-says-sipri

Global arms trade: USA increases dominance; arms flows to the Middle East surge, says SIPRI
...
The gap between the USA and other arms exporters widens
US arms exports grew by 29 per cent between 2009–13 and 2014–18, and the US share of total global exports rose from 30 per cent to 36 per cent. The gap between the top two arms-exporting states also increased: US exports of major arms were 75 per cent higher than Russia’s in 2014–18, while they were only 12 per cent higher in 2009–13. More than half (52 per cent) of US arms exports went to the Middle East in 2014–18.
...
Arms exports by Russia decreased by 17 per cent between 2009–13 and 2014–18, in particular due to the reduction in arms imports by India and Venezuela.
...
Kyllähän Venäjä on tähän asti kyennyt myymään myös aseita ja avaruuslentoja. Kummankaan osalta vientimahdollisuuksien tulevaisuus ei näytä kovin auvoiselta - nyyh.



 
Suomen Pankin katsaus 7.3.2019: Venäjän julkinen talous vahvistui edelleen vuonna 2018

Navalny saanee tämäntapaisista uutisista polttoainetta eläkeiän nostoa vastustavalle populismilleen tyyliin "Putin vie eläkkeet, vaikka budjetti on selvästi ylijäämäinen".

BOFIT VIIKKOKATSAUS / BOFIT WEEKLY 2019/10
7.3.2019
Tulot konsolidoituun budjettiin, jonka muodostavat federaation, alueiden, kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit, lisääntyivät noin 20 % vuonna 2018. Tulojen suhde BKT:hen nousi yli 35 prosenttiin eli suurimmaksi kymmeneen vuoteen. Lähes puolet tulojen noususta tuli öljy- ja kaasuverotuloista (viikkokatsaus 2019/06). Niiden osuus konsolidoidun budjetin tuloista nousi lähes neljäsosaan. Öljyn hinnan huippuvuosina osuus oli 28 %.

Muut budjettitulot kasvoivat lähes 14 %. Tulot yritysten voittoveroista ja arvonlisäveroista nousivat nopeinta vauhtia ja ripeimmin sitten vuoden 2011. Myös muut keskeiset erät eli tulot palkkojen mukaan määräytyvistä sosiaaliveroista ja työtuloveroista lisääntyivät hyvin. Tämä heijastaa entisestään parantunutta verojen keruuta.

Konsolidoidun budjetin menot kasvoivat viime vuonna noin 6 %, joka merkitsi muutaman heikomman vuoden jälkeen inflaatiota pari prosenttia nopeampaa tahtia. Menojen suhde BKT:hen pieneni noin 33 prosenttiin eli tämän vuosikymmenen alun tasolle. Nopeimmin lisääntyivät menot terveydenhoitoon (18 %) ja koulutukseen (12 %). Menojen nousu johtui pitkälti näille aloille viime vuonna kohdistetuista reippaista palkankorotuksista. Koulutusalalla menojen lisäykset kohdistuivat varhais-, perus- ja ammattikoulutukseen. Siviilihallinnon menojen nousu nopeutui lähes 10 prosenttiin mm. vero-, tulli- ja rahoitusvalvontaviranomaisten osalta. Menot talouden eri lohkoille kasvoivat vähän, joskin reippaat menojen lisäykset teihin jatkuivat.

Asuntosektorin budjettimenot kasvoivat edelleen asumiseen liittyvän infrastruktuurin osalta, mutta menot asuntoihin kääntyivät jälleen luisuun Moskovan suurhankkeiden menolisäysten laannuttua ja menojen laskun jatkuttua muualla lähes kautta maan. Sosiaalitukimenojen, mm. eläkemenojen, kasvutahti laantui tuleville vuosille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti pariin prosenttiin. Sisäisen turvallisuuden menot kasvoivat edelleen varsin hitaasti ja puolustusmenot supistuivat hieman nimellisarvoltaankin.

Konsolidoidun budjetin viime vuosien alijäämä vaihtui vuonna 2018 ylijäämäksi, joka nousi peräti noin 3 prosenttiin BKT:stä. Edellisen kerran ylijäämää syntyi vuonna 2012.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Näemmä myös Suomen Pankin viikkoa aiempi katsaus oli kohtalaisen positiivinen: Moody’s-luottoluokitusyhtiö korotti Venäjän valtion velan luokitusta

Ei Venäjän talous mikään merkittävä kasvutalous taida olla, muttei näemmä erityisen taantuvakaan. Venäläiset kuitenkin eittämättä katsonevat kateellisina Kiinaa, joka alkaa jo vähitellen päästä Venäjän rinnalle (ja sitten ohi) BKT/asukas -tilastossakin, ja joka kokonaisuutena on niin merkittävä peluri maailmassa, ettei oikein mikään taho uskalla heittää merkittävästi kapuloita sen rattaisiin. Olisi esim. vaikea kuvitella USA:n heittävän Kiinalle samantapaisia pakotteita kuin Venäjälle.

BOFIT VIIKKOKATSAUS / BOFIT WEEKLY 2019/09
28.2.2019
Yhtiö nosti (8.2.) Venäjän luokitusta yhdellä pykälällä Ba1:stä Baa3:een. Tämä on kymmenenneksi korkein luokka. Kymmeneen ylimpään luokkaan luokiteltuja velkakirjoja kutsutaan yleisesti sijoituskelpoisiksi ja sitä alempia roskalainoiksi. Nyt kolmen suuren luottoluokittajan arviot ovat yhdenmukaiset. Standard & Poor’s teki vastaavan korotuksen jo viime vuoden helmikuussa. Sen sijaan Fitchin luokitus ei edes ole ollut tätä alempi viime vuosina.

Moody’sin mukaan Venäjän valtio on viime vuosina pannut täytäntöön järkeviä taloudenpidon periaatteita. Näistä keskeisimpänä se pitää ulkomaisen valuutan puskurirahaston kerryttämistä. Lisäksi valtion velka on melko pieni ja ulkomaalaisten velkojien osuus on pienentynyt. Hyvän taloudenpidon ansiosta valtio on selvinnyt öljyn hinnanlaskun ja pakotteiden paineessa. Toisaalta Moody’sin mukaan valtion suuri rooli taloudessa hidastaa kasvua.

Valtiollisten tahojen rahoitustilanteen tasaantumisesta kielii myös valtion omistaman kaasujätin Gazpromin aikomus laskea liikkeelle dollarimääräisiä velkakirjoja. Ne tosin sisältänevät samanlaisen epätavallisen lausekkeen kuin marraskuinen euromääräinen velka. Ilmeisesti pakotteilta suojautumiseksi Gazprom varasi oikeuden maksaa velan takaisin jossain toisessa valuutassa, jos se on siitä riippumattomasta syystä estynyt maksamasta sen euroissa. Myös valtio on viime vuonna käyttänyt tällaista lauseketta.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Suomen Pankin ennusteet perustuvat Venäjän talousministeriön valvontaan siirtyneen "viralliseen", tilastokeskuksen Rosstat'in antamiin taloustietoihin.. Niihin ei erityisemmmin luoteta edes Venäjällä.
https://www.themoscowtimes.com/2019...growth-seems-too-good-to-be-true-op-ed-a64398
Russia’s official statistics agency is displaying a feverish optimism under its new boss, Pavel Malkov, who took office in December. On Monday, the agency reported that in 2018, the country’s economy grew the fastest since 2012. Coming on top of a recent data revision that eliminated the 2016 recession, the recent numbers seem increasingly fishy, including to some government economists.

On Dec. 20, President Vladimir Putin was asked at a news conference why Russia’s economic statistics looked rosier than people’s actual lives would suggest and whether the data could be trusted. Putin admitted the statistics were “not perfect” and needed to be improved.

A mere four days later, Alexander Surinov, head of Rosstat, the official statistical agency, was asked to resign and Malkov, a former Economics Ministry official, was appointed in his place. Finance Minister Anton Siluanov commented on Dec. 24 that the quality of Rosstat’s data was “terrible” in some areas, such as people’s incomes (which went down in four of the previous six months) and inflation (which was higher than government forecasts for most of the year).
Klikkaa laajentaaksesi...
Valuutan (ruplan) arvon heikentyminen ja korkeat inflaatioluvut kertovat siitä että keskupankki työntää jatkuvasti lisää ruplia Venäjän talouteen.. Luonnollisesti tästä ei haluta kertoa julkisuuteen. Siksi talousministeriön on kontrolloitava taloustietoja.. Kuten tuossa edellä olevassa lainauksessa kerrotaan myös Putin fiksuna talousmiehenä löysi syylliset kansalaisten käytännössä kokemiin ongelmiin. Rosstat'in "tilastot ovat olleet väärässä, ne pitää korjata oikeiksi"..

Nyt, tilastokeskuksen henkilövaihdosten jälkeen alkaa Venäjän talous näyttää jo paremmalta - Varmemmaksi vakuudeksi sama muutos näkyy myös Suomen Pankin viikkoraporteissa.
 
johan6 kirjoitti:
Suomen Pankin ennusteet perustuvat Venäjän talousministeriön valvontaan siirtyneen "viralliseen", tilastokeskuksen Rosstat'in antamiin taloustietoihin.. Niihin ei erityisemmmin luoteta edes Venäjällä.
https://www.themoscowtimes.com/2019...growth-seems-too-good-to-be-true-op-ed-a64398

Valuutan (ruplan) arvon heikentyminen ja korkeat inflaatioluvut kertovat siitä että keskupankki työntää jatkuvasti lisää ruplia Venäjän talouteen.. Luonnollisesti tästä ei haluta kertoa julkisuuteen. Siksi talousministeriön on kontrolloitava taloustietoja.. Kuten tuossa edellä olevassa lainauksessa kerrotaan myös Putin fiksuna talousmiehenä löysi syylliset kansalaisten käytännössä kokemiin ongelmiin. Rosstat'in "tilastot ovat olleet väärässä, ne pitää korjata oikeiksi"..

Nyt, tilastokeskuksen henkilövaihdosten jälkeen alkaa Venäjän talous näyttää jo paremmalta - Varmemmaksi vakuudeksi sama muutos näkyy myös Suomen Pankin viikkoraporteissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vodkan kohonnut hinta pakottaa ruplanpainantaan. Samalla talous kehittyy myönteisesti oman tuotannon arvon noustessa ;)
 
johan6 kirjoitti:
Valuutan (ruplan) arvon heikentyminen ja korkeat inflaatioluvut kertovat siitä että keskupankki työntää jatkuvasti lisää ruplia Venäjän talouteen.. Luonnollisesti tästä ei haluta kertoa julkisuuteen. Siksi talousministeriön on kontrolloitava taloustietoja.. Kuten tuossa edellä olevassa lainauksessa kerrotaan myös Putin fiksuna talousmiehenä löysi syylliset kansalaisten käytännössä kokemiin ongelmiin. Rosstat'in "tilastot ovat olleet väärässä, ne pitää korjata oikeiksi"..
Klikkaa laajentaaksesi...

Hmmm...rahan painaminen, talousindikaattorien manipulointi...mistä lie otettu mallia. Jaa-a?
 
The Moscow Timesin mukaan Venäjältä on hävinnyt vuodesta 1994 nykypäivään mennessä pääomapaon muodossa yhteensä 750 miljardia dollaria.

Osaisiko joku selittää, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? En nykytietojeni varassa oikein ole sisäistänyt, miten jossain maassa voisi vuodesta toiseen olla valuuttapako. Ellei runsaudensarvea ole keksitty, ei kai rahaa voi jatkuvasti virrata vain yhteen suuntaan ilman että säkinpohja alkaa näkyä? Vai onko tuo nyt juuri sitä rahan painamista eli sitä mukaa painetaan lisää ruplia, kun rahaa lähtee ulkomaille?
 
Mortti kirjoitti:
The Moscow Timesin mukaan Venäjältä on hävinnyt vuodesta 1994 nykypäivään mennessä pääomapaon muodossa yhteensä 750 miljardia dollaria.

Osaisiko joku selittää, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? En nykytietojeni varassa oikein ole sisäistänyt, miten jossain maassa voisi vuodesta toiseen olla valuuttapako. Ellei runsaudensarvea ole keksitty, ei kai rahaa voi jatkuvasti virrata vain yhteen suuntaan ilman että säkinpohja alkaa näkyä? Vai onko tuo nyt juuri sitä rahan painamista eli sitä mukaa painetaan lisää ruplia, kun rahaa lähtee ulkomaille?
Klikkaa laajentaaksesi...
En osaa sanoa, mutta summa on pieni Venäjän kokoiselle maalle.

Sama arvo suomessa 114,5mrd euroa( tai en minä tiedä millä aikavälillä tuo on toteutunut)

"Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2017 lopussa oli 102,7 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 114,5 mrd
https://www.stat.fi/til/ssij/index.html

Venäjällä siis 750 miljardia usd
"Bloomberg Economics’ calculations suggest some $750 billion in Russian assets moved offshore over the last 25 years"

Suomen luvussa on kaiketi vain selvät sijoitukset.
Venäjän summa on arvio jossa on kai mukana selvät ja epäselvät rahat.


Venäläisiä sijoituksia oli suomessa jo 2013 800miljoonaa ja nämä vain suorat sijoitukset.

"Tarkkaa vastausta ei voi antaa, koska Suomen pankin tilastot kertovat vain venäläisten suorien sijoitusten kannan. Sekin on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa 858 miljoonaan euroon, mutta venäläiset investoivat paljolti muiden maiden kautta. Suosittuja ovat esimerkiksi benelux-maat.
”Epäsuorat investoinnit voivat hyvinkin ylittää suorien investointien kokonaisarvon”,

Venäläiset sijoitukset jyräävät Suomeen
https://www.talouselama.fi/uutiset/...-suomeen/151a7909-4f19-3035-9d7e-9e76d042bc9c
 
Mortti kirjoitti:
The Moscow Timesin mukaan Venäjältä on hävinnyt vuodesta 1994 nykypäivään mennessä pääomapaon muodossa yhteensä 750 miljardia dollaria.

Osaisiko joku selittää, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? En nykytietojeni varassa oikein ole sisäistänyt, miten jossain maassa voisi vuodesta toiseen olla valuuttapako. Ellei runsaudensarvea ole keksitty, ei kai rahaa voi jatkuvasti virrata vain yhteen suuntaan ilman että säkinpohja alkaa näkyä? Vai onko tuo nyt juuri sitä rahan painamista eli sitä mukaa painetaan lisää ruplia, kun rahaa lähtee ulkomaille?
Klikkaa laajentaaksesi...
Energiasta ja kaivannaisista virtaa kovaa valuttaa sisään jatkuvalla syötöllä, ei kulje taalat vain yhteen suuntaan.
 
Mistäänhän mitään en tiedä, mutta...

Eihän tuo 750 mrd per 25 vuotta ole kuin 3 mrd per vuosi. Venäjän öljy- ja kaasuviennin arvo on kai jotain 150 mrd vuodessa, joten eihän tuo ole kuin pari prosenttia öljykaupan kokonaisarvosta. Äkkiäkös noheva oligarkki keksii tavan heruttaa tuon verran sivuun ja edelleen veroparatiiseihin.
 
strelailija kirjoitti:
Mistäänhän mitään en tiedä, mutta...

Eihän tuo 750 mrd per 25 vuotta ole kuin 3 mrd per vuosi. Venäjän öljy- ja kaasuviennin arvo on kai jotain 150 mrd vuodessa, joten eihän tuo ole kuin pari prosenttia öljykaupan kokonaisarvosta. Äkkiäkös noheva oligarkki keksii tavan heruttaa tuon verran sivuun ja edelleen veroparatiiseihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, se on kyllä 30 miljardia per vuosi, ei 3. Eli 20% tuosta vuosittaisesta öljy- ja kaasuviennin arvosta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top