Venäläinen sotataito

Löpö loppuu. No, miten pitkään vaunulla löpö riittää, kun pannaan naftaa tankki täyteen ja tynnyri pari takakontin päälle? Ei se löpö nyt ihan heti Vainikkalan pellolle lopu. Löpön loppumista ei auta paljon jäädä odottelemaan, se riittää kolonnavauhdilla Hesaan asti. :rolleyes:
 
Kuulostaa vähän oudolta, että hyökkäävän prikaatin ajoneuvot jättäisivät jalkaväen yksin puolustamaan tukikohtaa, kun ne käyvät tankkaamassa. Vihollisen organisaatiossa joukkueiden ja komppanioiden tulivoimasta niin suuri osa tulee vaunujen aseista, että pitäisin todennäköisempänä skenaariona bensarekkojen työntämisen komppanioihin asti tankkaamaan vaunuja. Tämä on myös järkevää työntävän huollon doktriinin kannalta.

Vähän tuntuu siltä, että jos pataljoonalta alkaa löpö loppumaan, pysäytetään koko revohka huoltamaan ja tungetaan seuraava osasto ohitse ottamaan kärjen homma haltuun.

Kuka sanoo, että niiden kaikkien pitäisi kerralla mennä huoltamaan? Mutta onhan tuo kuvaamani tilanne epätodennäköinen.
 
On fiksumpaa huoltaa kaikki vaunut suunnilleen samaan aikaan, kuin olla jatkuvasti vaunun-pari alimiehitettynä. Ilman vaunuja eivät ne ryhmätkään liiku.
 
Löpö loppuu. No, miten pitkään vaunulla löpö riittää, kun pannaan naftaa tankki täyteen ja tynnyri pari takakontin päälle? Ei se löpö nyt ihan heti Vainikkalan pellolle lopu. Löpön loppumista ei auta paljon jäädä odottelemaan, se riittää kolonnavauhdilla Hesaan asti. :rolleyes:

Itseasiassa se riittäisi Pietarista lähteä ajamaan Helsinkiin ja vielä luultavasti Viipuriin takaisin tankkaamaan. Mutta samalla pitää sanoa, että se matkustamossa oleva iso polttoainetankki on houkutteleva maali.
 
On fiksumpaa huoltaa kaikki vaunut suunnilleen samaan aikaan, kuin olla jatkuvasti vaunun-pari alimiehitettynä. Ilman vaunuja eivät ne ryhmätkään liiku.

Se taas onnistuu siten, että tuodaan tankkeri lähelle tukikohtaa ja sitten mennään joukkue kerralla (komppaniasta) tankkaamaan hieman taaemmas. Tällöin maali tykistölle jää pienehköksi, eikä tulivoima heikkene erityisen paljon. Isommat huollot voitaisiin tehdä sitten siellä tykistön kantaman ulkopuolella.
 
Se taas onnistuu siten, että tuodaan tankkeri lähelle tukikohtaa ja sitten mennään joukkue kerralla (komppaniasta) tankkaamaan hieman taaemmas. Tällöin maali tykistölle jää pienehköksi, eikä tulivoima heikkene erityisen paljon. Isommat huollot voitaisiin tehdä sitten siellä tykistön kantaman ulkopuolella.

Mutta pidemmällä tähtäimellä hyvinkin arvokas maali.
 
Mutta pidemmällä tähtäimellä hyvinkin arvokas maali.
Kyllä. Muutenkin kaiken logistiikan tuhoaminen lamauttaa koko hyökkäyksen. Suomi-logistiikan tuhoaminen lamauttaa myös puolustuksen. Siinä sitä kilpajuoksu-areenaa.
 
Suomessa etäisyydet ja taistelutilan koko on hyvin rajallinen/pieni. Siitä johtuen ensimmäiset huollolliset tarpeet taistelevalla hyökkääjän joukolla ovat taistelun pitkittyessä, ja muutenkin, panssarivaunujen ampumatarvikkeet. Niissä lähinnä tykkien ja konetykkien kranaatit.
Polttoaineet jne eivät kovin helposti synny ongelmaksi näillä etäisyyksillä taistelussa oleville joukoille.
Siinä suhteessa taistelu Suomessa voisi olla samanlaista kuin Itä-Ukrainassa: taistelleet tstos:t ja pr:t vedetään rajan itäpuolelle huoltoon taistelevia joukkoja vaihdettaessa.
 
Mutta pidemmällä tähtäimellä hyvinkin arvokas maali.

Ihan varmasti. Siksi minä näitä tilanteita maalailenkin. Eli mitä tapahtuisi, jos meidän tykistö alkaisi ottaa liian ison osan huollosta, aina kun se erehtyy tykistön kantamalle? Oletan, että niitä tulenjohtajia ei välttämättä kerkeä perata maastosta pois heti sen jälkeen kun ollaan pysähdytty tankkausta varten? Itseasiassa, onko naapurilla ohjeena se, että ympäristö partioidaan heti kun ollaan pysähdytty?
 
Suomessa etäisyydet ja taistelutilan koko on hyvin rajallinen/pieni. Siitä johtuen ensimmäiset huollolliset tarpeet taistelevalla hyökkääjän joukolla ovat taistelun pitkittyessä, ja muutenkin, panssarivaunujen ampumatarvikkeet. Niissä lähinnä tykkien ja konetykkien kranaatit.
Polttoaineet jne eivät kovin helposti synny ongelmaksi näillä etäisyyksillä taistelussa oleville joukoille.
Siinä suhteessa taistelu Suomessa voisi olla samanlaista kuin Itä-Ukrainassa: taistelleet tstos:t ja pr:t vedetään rajan itäpuolelle huoltoon taistelevia joukkoja vaihdettaessa.

Itellä ei ole oikein kokemusta idän bemareista. Mutta jos mun vanhalla Audilla röykyttää takakontti ja penkki täynnä mettätietä muutaman kymmenen kilometriä, niin kulutus alkaa olla Hirvi-Volgan tasolla
 
Itellä ei ole oikein kokemusta idän bemareista. Mutta jos mun vanhalla Audilla röykyttää takakontti ja penkki täynnä mettätietä muutaman kymmenen kilometriä, niin kulutus alkaa olla Hirvi-Volgan tasolla
No, näin tämän ikäisenä ukkona kun on ehtinyt pelaamaan venäläisvalmisteisten tankkien kanssa niin voi hyvin vastata :)
Kuluttaahan ne, mutta tämä meidän maasto on monessa kohtaa sellaista että ajo jää vähiin kun suurin osa ajasta menee paikallaan tyhjäkäynnillä röpötellessä odottaen että tulisi mahdollisuus taas liikkua. Eli polttoaineen kulutus ei muodostu kovin äkkiä ongelmaksi, A-tarvikkeet tykkeihin voi sellaiseksi muodostua.
 
No, näin tämän ikäisenä ukkona kun on ehtinyt pelaamaan venäläisvalmisteisten tankkien kanssa niin voi hyvin vastata :)
Kuluttaahan ne, mutta tämä meidän maasto on monessa kohtaa sellaista että ajo jää vähiin kun suurin osa ajasta menee paikallaan tyhjäkäynnillä röpötellessä odottaen että tulisi mahdollisuus taas liikkua. Eli polttoaineen kulutus ei muodostu kovin äkkiä ongelmaksi, A-tarvikkeet tykkeihin voi sellaiseksi muodostua.

Ok. Ammuspuolen kulutuksen kyllä uskon hyökätessä olevan aina ennakoitua suurempaa
 
Ok. Ammuspuolen kulutuksen kyllä uskon hyökätessä olevan aina ennakoitua suurempaa
On se todennäköisesti niin.
Tosin siinäkin - viitaten edelliseen - se kulutus kohdentuu useimmiten vain muutamaan koneeseen kerrallaan. Näin voidaan takaa hetken aikaa vaihtaa eteen koneita joissa on A-tarviketäyttö täynnä ja siirtää tyhjät koneet taakse. Mutta se ei kauaa riitä sekään keino ilman täydennyksiä.
 
Eikös ammustäydennys kulje panssaroiduiilla autoilla? Jos tankit ovat jo jyystäneet uran selväksi, niin ei ammusautolla ole ihmeempiä vaikeuksia tuoda uutta ammuttavaa hollille. Vetää seuraavan mutkan taakse vaikka pakille ja noukkii ammukset kyytiin. En minä kaikkiaan usko, että eteneminen kaatuisi polttoaine- tai ammushuoltoon. Tosin nuo isot sotavaltiot taitavat aika surutta käyttää ammuksia operoidessaan. Usan ps-joukotkin ampuivat viime vedolla Irakissa huitsin ison määrän ammuksia. En usko, että venäläinen jäisi paljon huonommaksi.
 
Eikös ammustäydennys kulje panssaroiduiilla autoilla? Jos tankit ovat jo jyystäneet uran selväksi, niin ei ammusautolla ole ihmeempiä vaikeuksia tuoda uutta ammuttavaa hollille. Vetää seuraavan mutkan taakse vaikka pakille ja noukkii ammukset kyytiin. En minä kaikkiaan usko, että eteneminen kaatuisi polttoaine- tai ammushuoltoon.

Kuorma-autoilla ne kulkee niin kuulat kuin löpökin.
Perille pääsy ei ole ongelma JOS maasto on hallussa. Tilanne muuttuu nopeasti jos reittien varrella sattuu olemaan puolustajan joukkoja joiden ainoita hommia on tuhota kuorma-autoja..
No joo, melkein kuitenkin sanoisin viime aikaisten kokemusten valossa (Ukraina) että hyökkääjä saattaisi hyvinkin pyrkiä vetämään taistelussa olleet joukkonsa omalle puolelleen huollettaviksi.
Pitää koko ajan muistaa se tosiasia että rajalta Helsinkiin on ihan pirun lyhyt matka = puhumme koko ajan naapurin mittakaavassa todella lyhyistä etäisyyksistä ja hyvin vähän syvyyttä omaavasta taistelutilasta.
Saattaisi siis olla hyvinkin mahdollista pyrkiä huoltamaan taistelussa olleita joukkoja omalla puolella, samoin kuin Ukrainassa on tehty. Tosin täällä meillä käytävässä ottelussa siinä vaiheessa sotatoimia rajalinja tuskin estää meitä vaikuttamasta sinne missä maaleja on.
 
@Kapiainen

Kuinka paljon läntinen ja itäinen käsitys taistelun syvyydestä poikkeavat toisistaan? Suomessa on mielestäni usein kehuskeltu julkisuudessa, kuinka jäykästä puolustuksesta on siirrytty vihollisen kuluttamiseen, syvyydessä taisteluun ym. ym. . Jos läntinen "syvyys" ei vastaakaan itäistä syvyyttä, niin tarkoittaako se sitä, että osa kaavailluista tempuista on tosiaankin vain temppuja, eivät käytännön torjuntatyökaluja?
 
On se todennäköisesti niin.
Tosin siinäkin - viitaten edelliseen - se kulutus kohdentuu useimmiten vain muutamaan koneeseen kerrallaan. Näin voidaan takaa hetken aikaa vaihtaa eteen koneita joissa on A-tarviketäyttö täynnä ja siirtää tyhjät koneet taakse. Mutta se ei kauaa riitä sekään keino ilman täydennyksiä.

Näinpä.

Siviilinä kun on joutunut joskus ajattamaan useamman pakun ja varmarin pitkin mökki eli mehtäteitä. Ollaan aamulla lähetty jostain 20-50km päästä majotuksesta. Ja illalla takas. Kalustoa ja ukkoa jonkun verran kyydissä. Melkein saanu joka toinen päivä ajella tankilla. Tai ainakin miettiä että missä on huoltamot
 
@Kapiainen

Kuinka paljon läntinen ja itäinen käsitys taistelun syvyydestä poikkeavat toisistaan? Suomessa on mielestäni usein kehuskeltu julkisuudessa, kuinka jäykästä puolustuksesta on siirrytty vihollisen kuluttamiseen, syvyydessä taisteluun ym. ym. . Jos läntinen "syvyys" ei vastaakaan itäistä syvyyttä, niin tarkoittaako se sitä, että osa kaavailluista tempuista on tosiaankin vain temppuja, eivät käytännön torjuntatyökaluja?

Eipä kai se juurikaan eroa. Kun puhutaan mekanisoiduista- ja panssarijoukoista vähänkään ylemmällä tasolla, niin kyllähän se taistelutilan syvyys mitataan 3-numeroisin kilsaluvuin.
Siinä valossa meillä ei ole itä-länsi suunnassa mahdollisuutta taistelutilan syvyyteen siinä merkityksessä kuin vihollinen sen ymmärtää.
Toki siitä seuraa puolustajalle se etu, että vihollinen päätyy helposti ja tahtomattaan omasta näkökulmastaan hyvin ahtaaseen tilaan. Silloin sen taktisen tason eväät on hyvin pitkälti menetetty.
 
Eipä kai se juurikaan eroa. Kun puhutaan mekanisoiduista- ja panssarijoukoista vähänkään ylemmällä tasolla, niin kyllähän se taistelutilan syvyys mitataan 3-numeroisin kilsaluvuin.
Siinä valossa meillä ei ole itä-länsi suunnassa mahdollisuutta taistelutilan syvyyteen siinä merkityksessä kuin vihollinen sen ymmärtää.
Toki siitä seuraa puolustajalle se etu, että vihollinen päätyy helposti ja tahtomattaan omasta näkökulmastaan hyvin ahtaaseen tilaan. Silloin sen taktisen tason eväät on hyvin pitkälti menetetty.
Voidaanko olettaa venäläisen pitävän taistelutilan pienuutta ongelmana, kun siellähän on perinteisesti painotettu taistelua syvässä tilassa? Perinteisessä panssarijyrällä Helsinkiin -skenaariossa kahden kärjen hyökkäys etenee valtatietä 6 ja 7 pitkin, ja näiden välinen etäisyys on alle 50 km. Kun eteläistä sivustaa rajaa meri ja pohjoista järvialueet, jää hyökkääjälle hyvin rajallinen tila suorittaa koukkauksia ja manöövereitä. Myös lukumääräisen ylivoiman tuoma hyöty jää pienessä tilassa rajoitetuksi.

Hyökkääjän huollon suhteen en niinkään keskittyisi etäisyyksiin kuin teiden kapasiteettiin. Suomen puolella kulkee itä-länsisuuntaisesti kaksi valtatietä joista E18 väylä on nelikaistainen moottoritie. Rajan takana tieverkosto on kaksikaistaista maantietä joka on lisäksi riippuvainen muutamasta Vuoksen ja Saimaan kanavan ylittävästä sillasta.

Mikäli taistelutilaa pystytään valmistelemaan ja rajan taakse kaukovaikuttamaan, alkaa liikenne pääurilla nopeasti ruuhkautua takavuosien rekkajonojen malliin. Mitenkään Venäjän tullin byrokraattista tehottomutta aliarvioimatta, uskon Puolustusvoimilla olevan vielä tehokkaammat keinot liikenteen rajoittamiseen.
 
Voidaanko olettaa venäläisen pitävän taistelutilan pienuutta ongelmana, kun siellähän on perinteisesti painotettu taistelua syvässä tilassa? Perinteisessä panssarijyrällä Helsinkiin -skenaariossa kahden kärjen hyökkäys etenee valtatietä 6 ja 7 pitkin, ja näiden välinen etäisyys on alle 50 km. Kun eteläistä sivustaa rajaa meri ja pohjoista järvialueet, jää hyökkääjälle hyvin rajallinen tila suorittaa koukkauksia ja manöövereitä. Myös lukumääräisen ylivoiman tuoma hyöty jää pienessä tilassa rajoitetuksi.

Hyökkääjän huollon suhteen en niinkään keskittyisi etäisyyksiin kuin teiden kapasiteettiin. Suomen puolella kulkee itä-länsisuuntaisesti kaksi valtatietä joista E18 väylä on nelikaistainen moottoritie. Rajan takana tieverkosto on kaksikaistaista maantietä joka on lisäksi riippuvainen muutamasta Vuoksen ja Saimaan kanavan ylittävästä sillasta.

Mikäli taistelutilaa pystytään valmistelemaan ja rajan taakse kaukovaikuttamaan, alkaa liikenne pääurilla nopeasti ruuhkautua takavuosien rekkajonojen malliin. Mitenkään Venäjän tullin byrokraattista tehottomutta aliarvioimatta, uskon Puolustusvoimilla olevan vielä tehokkaammat keinot liikenteen rajoittamiseen.

Toisaalta noin ahtaassa on jo melkein mahotonta olla osumatta epäreilulla.
 
Back
Top