Karvajalka
Luutnantti
Eiköhän jyrää pyritä ohjaamaan pois 6 ja 7 tieltä?
Venäläinen sotataito
Hyvä kysymys johon on vaikea vastata!
Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Toisaalta rajallinen taistelutila tekee viholliselle normaalia helpommaksi sen taktiikassaan kovasti painottaman alueellisen ylivoiman muodostamisen ratkaisukohtiin. Pienessä taistelutilassa sen ylivoiman pystyy muodostamaan helposti suhteellisen pienillä joukkomäärillä TAI normaalia laajemmalle alueelle.
Se, onko taistelutilan rajallisuus ongelma vai etu, riippunee viime kädessä siitä kuinka innovatiivinen ja soveltamiskykyinen komentaja + esikunta kyseistä tehtävää lähtee toteuttamaan.
Lähtökohtaisesti tilan puute on minusta heille enemmän ongelma kuin etu, mutta sen voi myös kääntää eduksi.
pstsika
Haukka
BMP-2 täyttö on 500 ammusta tykille (340 sirp / 160 ps) ja 2000 konekiväärille.
Korjatkaa jos olen väärässä: Nuo on siis valmiina vöissä olevia ammuksia. Konekiväärille voi sitten löytyä enemmänkin ammuksia vaunun sisältä. Ja vaikka tämä seikka kuuluisikin enemmän sotasaalis ketjuun, niin bmp:n kolkkaamisen jälkeen kannattaa käydä hakemassa se tosi pitkä ammusvyö talteen. Siitä kun riittää ammuksia pitkäksi toviksi ryhmän omille konekivääreille.
pstsika
Haukka
@SJ Voi toki olla, mutta Bemari on aika täyteen lastattu, kun siellä on ryhmä varusteineen ja aseineen kyydissä. Jos siellä muutama sata ylimääräistä kk-patruunaa onkin, niin kokonaiskuvassa se ei juuri vaikuta ja konetykin ammuksia ei lattioilla ole pyörimässä, koska tilaa ei yksinkertaisesti ole. Tornissa on toki yhdestä kahteen kessiä ja kasa (kymmenkunta) käsikranaattia, mutta nuo ovat ensisijassa vaunumiehistön itsepuolustukseen.
Miehistön itsepuolustuksesta puheenollen, niin minkälaisia aseita näillä oli? Makarov kullakin ja ainakin osalle AK, mahdollisesti taittoperällä.
pstsika
Haukka
Puhuin suomalaisista vaunuista, mutta aseistus on sekä suomalaisella, että venäläisellä bemarimiehistöllä käytännössä vastaava eli pistoolit. Tornissa voi lisäksi olla rynnäkkökivääri tai parikin riippuen vaunusta/päivästä/kuunasennosta/gonahtamisen asteesta.
John Hilly
Ylipäällikkö
Ja kyytiläisillä taittoperäinen AK-47.
Joissakin tässäkin ketjussa olevilla videoilla oli pioneereja ja näillä oli vielä sellaiset lyhyet rynkyt. Onko tämä yleinen käytäntö?
Jos ne haluaisivat leveämmän uran, niin siihen tarvittaisiin melkeimpä ydinpommi tai jotakin vastaavaa.
Mitä jos katsoisi/tarkastelisi noita raivaus menetelmiä?
Ei länsimaisetkaan raivatut alueet ole monta millimetriä leveämpiä.
Joten ongelma ei ole venäläinen.
Vaan se johtuu siitä että miinoja on vaikea raivata nopeasti.
Huom 4,49 Amerikkalaisten raivaama ja merkitsemä leveä alue.
Asialle on tehty jotain ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Ottawan_sopimus ) tämä helpotta huomattavasti armeijan toimintaa (siis venäjän)
Olihan se ainakin panssarijääkäreillä. BMP-1 kalotteihin kävi vain AK. Ei niitä kyllä käytetty. Kamalaa tusaamista ja tähtäys mahdotonta. AK oli kyllä kevyt ja taittoperä oli kätevä. Mitään muuta hyvää siinä ei sitten ollutkaan. Hirveä laukaisu ja huono tarkkuus.
Fremen
Greatest Leader
Komppaan jasen @MF23 :sta, meille jaettiin Rukin jalkeiselle viikon spol-upseerileirille/ kurssille tollaset 'skeleton'-tukkisen ak:t, olivat ilmeisesti tulleet joko vanhojen bemarien tai alli-tallien mukana aikoinaan neukkulasta kun kukaan ei lahettavassa paassa ollut niita muistanut/ jaksanut poistaa... todella kevyt ja pera taitettuna erittain kompakti ase, jota kantoi ilolla selassa tai rinnalla. Ampumatarkkuus riitti ehka sadalle metrille, sen jalkeen tuurinkauppaa... mutta ei niista olisi kukaan halunnut viikon jalkeen luopua, paluupostissa tuli meinaan vanha taittopera-RK, joka oli klassinen suomalaisen insinoorikunnan tyonayte: kallis, raskas ja epakaytannollinen
... hyvana puolena se teittolukitus pidensi takatukkia vahan niin tammonen pitkakatinen ampui silla kylla mielellaan.Mutta perusronttaamiseen jjohtajana Ak oli kylla pistamattoman kaytannollinen peli kun muutakin roinaa oli silloin kannossa karttalaukusta valonvahvistimeen ja Kaartissa rampattiiin kerroksesta toiseen ja tikapuilla yms. yleisesti erittain hyvalla asenteella.
Tosin kovassa tilanteessa ohjesaannon mukaan lahetti (todennakoisesti erittain haluttomasti) olisi saanut esiintya karttalaukkumiehena ryssan dragunov-ukkojen takia...
Melko paljon erilaisia AK-variantteja vuosien mittaan käyttäneena olen 100% samaa mieltä. Taittoperäinen AK on surkein ase luokassaan mitä olen käyttänyt. Perä taitettuna kiva kantaa, edes jossakin määrin tehokkaaseen ampumiseen lähes täysin kelvoton. Kiinalaiset peltirynkytkin kiinteällä perällä ovat parempia.
Ööö, miten niin haluavat käyttää kapeita uria??
Meikäläisessä maastossa eivät mieluusti lähde kapeille urille, koska se tietää lähes 100% varmuudella hyvin peitteistä ja (heidän näkökulmastaan) vaikeakulkuista maastoa = omat vahvuudet jäävät hyödyntämättä ja oman toiminnan suojaaminen muuttuu vaikeaksi jne.
Raivaamisen(kin) kannalta taitaa loppupeleissä helpoin ura olla suora ja leveä moottoritieränni, jossa pystyy hyödyntämään rakettiraivaimia - kapeilla ja mutkaisilla suomalaisteillä kun ei oikein pysty.
Ei muutenkaan mikään mekanisoitu-/panssarijoukko halua mielellään kapeille urille lähteä, ihan käytännön syistä.
Enhän minä kirjoittanut että haluavat käyttää kapeita uria. Monesti suomalaisessa keskustelussa ajatellaan, että venäläiset ajautuvat kapeisiin uriin kun operoivat Suomessa. Vai?
Mitä muita reittejä tässä maassa on? Vt. 7. on toki hieman parempi reitti, mutta sen luulisi saatavan tukkoon (se kun on vain yksittäinen reitti), joten sen jälkeen on lähdettävä etsimään reittiä niitä kapeita uria pitkin.
Totta, mutta mites ilmakuljetteiset joukot? Toisiko uusi teknologia muuten muutosta asiaan, tai muutokset Venäjän tavassa käydä sotaa?
En oikein näe miten tuo kysymys liittyy alkuperäiseen kysymykseen? Ilmakuljetteiset joukot voidaan tiputtaa jonnekin, mutta sen jälkeen ne ovat melkoisen liikkumattomia, joskin BMD-sarjan ajoneuvot muuttavat asiaa hieman. Tästä huolimatta perästä tulevat maajoukot joutuvat kulkemaan ihan saman maaston läpi päästäkseen näiden ilmakuljetteisien joukkojen luokse.