Eduskuntaryhmien puheenjohtajien mielestä julkista työtä tekevien vainoamiseen pitää puuttua – Palloa heitetään myös oikeusministerin suuntaan
Päätoimittajien kannanottoa pidettiin tärkeänä. Keskustan kansanedustaja laati aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jukka Kopra lähtisi viemään vainoamisasiaa eteenpäin oikeusministerin kautta.
KOTIMAA Lännen Media 17:38 7
Pasi Lapinkangas, Ilona Koskimäki
82 päätoimittajan allekirjoittama kannanotto julkisuudessa toimivien ihmisten häirintään puuttumiseksi saa kannatusta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta.
Kannanotossa päätoimittajat totesivat, että ilmiöön pitäisi puuttua tarvittaessa jopa lakia muuttamalla.
SDP:n Antti Lindtman pitää huolestuttavana kehitystä, jossa toimittajat joutuvat pelkäämään joutuvansa systemaattisen vainon kohteeksi sen perusteella, mistä aiheista kirjoittavat.
Hän toivoisi, että oikeusministeri tekisi asiasta selvityksen.
SDP on jo aiemmin esittänyt, että poliisiin perustettaisiin oma erikoisyksikkö tutkimaan netissä tapahtuvia kunnianloukkaus-, vaino- ja uhkailurikoksia.
– Tämä on uusi maailma ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea. Oma yksikkö parantaisi ja systematisoisi näiden netissä tapahtuvien kunnianloukkausrikosten tutkintaa.
Toinen asia, jota selvityksessä voisi Lindtmanin mukaan pohtia, on se, pitäisikö kunnianloukkauksen ja uhkailun olla yleisen syyteoikeuden alainen rikos, jos siinä selkeästi on yhteiskunnallinen intressi.
– Voisiko ajatella, että vainoamisesta olisi olemassa myös törkeä tekomuoto, jossa yhtenä kriteerinä voisi olla se, kun selvästi pyritään pelolla vaikuttamaan yhteiskunnalliseen toimintaan?
KANSANEDUSTAJAKIN VOI KOKEA UHKAILUA
Sinisten Simon Elon mielestä lainsäädäntöä pitäisi täsmentää, sillä se ei vastaa tätä päivää.
– Sinisiltä löytyy poliittista tahtoa muuttaa lainsäädäntöä.
Elo kertoo kohdanneensa uhkailua myös itse kansanedustajan työssään. Elon mielestä henkilöihin kohdistuva vihapuhetulva voi muuttua järjestelmälliseksi, vaikka asialla olisi ainoastaan ryhmä yksittäisiä ihmisiä henkilökohtaisine motiiveineen.
– Vaikka tekijät eivät toimisikaan yhdessä, niin tosiasiassa toimintaan voi syntyä ryhmässä toimimisen henki ja toimintatapa, Elo summaa.
Elon mukaan julkista työtä tekevä henkilö voi tulla merkityksi vihan ja vainon kohteeksi ilman sen kummempaa syytä.
– Vaarana on, ettei vainottu henkilö uskalla esimerkiksi ottaa enää kantaa tai asettua ehdolle.
LAKI TARKEMPAAN SYYNIIN
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen pitää kannanottoa tervetulleena ja tärkeänä. Hän ei osaa suoraan sanoa, olisiko asiassa aihetta lakimuutoksiin, mutta arvelee, että ainakin oikeuskäytäntö voisi olla tiukempi.
– Olisi ihan aiheellista käydä laki läpi ja tutkia, onko siellä sellaisia kohtia, jotka vaatisivat muutoksia. Ja jos ei, niin ainakin huolehtia siitä, että lakia käytetään, kun kerran vainoaminenkin on sinne otettu.
Päätoimittajat nostivat esiin sen, että vainoamista koskevassa lakitekstissä ei mainita vainon masinointia, organisointia tai järjestelmällisen vainoajajoukon kokoamista.
Ulostulon pontimena oli Lännen Mediassa työskentelevään Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköseen kohdistunut vaino, joka alkoi hänen uutisoituaan Turun puukotustapauksesta. Myös Ylen toimittaja Jessikka Aron kokema laaja häiriköinti on aiemmin noussut julkisuuteen.
– Ihan ulkopuolisenakin kun seuraa näitä asioita, niin kyllä monessa tapauksessa vaikuttaa siltä, että häirintä on masinoitua. Siinä mielessä on varmasti aihetta tarkastella, miten sellaiseen voi puuttua, Mikkonen sanoo.
OIKEUSMINISTERI APUUN
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jukka Kopra on varma, että kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että tilanteeseen on puututtava.
Kopran mukaan kyseessä on uusi ilmiö, johon on nyt havahduttu. Ongelman määrittely ja ratkaisujen löytyminen vaativat kansanedustajan mukaan julkista keskustelua, jolloin löydettäisiin myös rajat esimerkiksi sananvapaudelle ja julkista työtä tekevän henkilön vainoamiselle
– Kun räikeimmät tapaukset lasketaan pois, eteen tulee myös rajanveto siitä, missä määrin julkisuudessa olevan henkilön pitää sietää arvostelua, missä kohtaa puhe menee asiattomuuksiin ja miten siihen pystytään puuttumaan, Kopra summaa.
Kopra lähtisi viemään asiaa eteenpäin oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) avulla.
– Asian eteenpäin viemistä voisi selvittää oikeusministerin kanssa. Sitä kautta poliittinen prosessi käynnistyisi parhaiten, Kopra tuumaa.
KESKUSTAN KANSANEDUSTAJALTA KANNANOTTO
Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperäuskoo päätoimittajien kannanoton sysäävän entistä enemmän painetta aiheen poliittiselle käsittelylle.
– Nykyinen keskustelukulttuuri vaatii moraalisia ja eettisiä pelisääntöjä, mutta varmasti myös turvaa lain puolelta.
Kannanottoon reagoi myös keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen, joka ilmoitti tekevänsä asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.
Kysymyksessä hän haluaa tietää, miten toimittajien ja muiden julkisuudessa toimivien oikeusturvaa parannetaan, ja vastaako nykyinen lainsäädäntö niihin uudenlaisiin ongelmiin, joita on ilmennyt.
Parviaisen mukaan häirintä on lisääntynyt ja muuttunut järjestelmälliseksi. Häiritsijät saattavat toimia nimimerkin suojista tai tekaistuilla nimillä, ja massiiviseen mustamaalauskampanjaan on vaikea puuttua.