"Monikulttuurisuus ja maahanmuutto ovat lisänneet Suomen romanien syrjintää" – Romaniasian neuvottelukunnan Tarja Filatovin mukaan syrjintä on tullut näkyvämmäksi ja sallitummaksi
Tarja Filatovin mukaan romanikerjäläisten ja maahanmuuton yleistyminen lisäsi myös Suomessa 500 vuotta asuneiden romaneiden syrjintää.Suomen romaanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg haluaa välttää vastakkainasettelua kantaväestön ja romanien välille. Hänen mukaansa romanien suora syrjintä on vähentynyt.
KOTIMAA22.06. 09.00
SILJA VIITALA
Mertsi Ärling työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulun Nevo tiija -koulutushankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen kautta on onnistuttu saamaan töitä noin sadalle romanille.
Juho Mäkelä
Suomen muuttuminen monikulttuurisemmaksi ei ole välttämättä ollut pelkästään siunaus maassa 500 vuotta asuneille romaneille.
Maahanmuuton yleistyminen ja romanien liikkuminen Euroopassa ovat lisänneet viime vuosina myös Suomen romanien syrjintää. Näin sanoo valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.
Sdp:n kansanedustajan mukaan romanikerjäläisten tulo maahan on tiukentanut suomalaisen valtaväestön asenteita kaikkia romaneja kohtaan.
–Se on tietyllä tavalla lisännyt niiden romanien syrjintää, jotka ovat jo hyvin integroituneet työpaikoille. Hyvin usein kuulee aika ikäviä tarinoita, miten asenteet ovat nousseet pintaan, Filatov sanoo Lännen Medialle.
FAKTA
Vainottu vähemmistö
Romanit ovat tulleet Suomeen pääasiassa Ruotsin kautta noin 500 vuotta sitten. Välillä heidät karkotettiin Suomesta Ruotsiin ja toisinpäin.
Ankara vieroksunta johti vuonna 1637 säädettyyn hirttolakiin, joka oli voimassa vuoteen 1748 saakka. Lain nojalla voitiin teloittaa kaikki maahan jääneet romanit ilman oikeudenkäyntiä. Myös kirkon kanta romaneihin oli aluksi jyrkän kielteinen.
1800-luvulla romaneja päätettiin yrittää sulattaa valtaväestöön. Suomen itsenäistyttyä 1917 romaneista tuli Suomen kansalaisia ja he saivat samat oikeudet kuin muutkin kansalaiset.
Romanien historiaa luonnehtivat kuitenkin pitkälle 1900-luvulle asti vainot, asunnottomuus ja köyhyys. Romanit osallistuivat Suomen puolustamiseen talvi- ja jatkosodissa kuten muutkin Suomen kansalaiset.
1900-luvun jälkipuoliskolla romanien asema muuttui vähitellen vainotusta ryhmästä kulttuurivähemmistöksi, jonka asema on turvattu lainsäädännöllä. Arvioiden mukaan Suomessa asuu noin 10 000 romanitaustaista ihmistä.
Romanikulttuuria on kritisoitu niin valtaväestön kuin itsensäkin taholta. Arvostelu on kohdistunut esimerkiksi verikostoon ja rikollisuuteen.
Romanien musiikki on vedonnut suomalaisiin vahvasti. Esimerkiksi Taisto Tammi, Markus Allan, Anneli Sari, Rainer Friman ja Amadeus Lundberg kohosivat vuorollaan kansan suosikeiksi.
Hänen mukaansa etniseen taustaan kohdistuva syrjintä on tullut Suomessa näkyvämmäksi ja sallitummaksi. Samaan aikaan lainsäädäntö on tiukentunut.
Moni kuitenkin kokee, että ei kannata tehdä rikosilmoitusta edes hyvin selkeistä syrjintätapauksista, koska niihin on vaikea saada näyttöä.
–Romanit ovat ihan yhtä suomalaisia kuin me kaikki. He ovat olleet historiallisesti sodissa mukana ja nostamassa tätä maata kansalaisina.
Filatovin mukaan syrjintään puuttuminen on kaikkien suomalaisten tehtävä. Syrjintää voidaan poistaa vain sitä kautta, että ihmisiä kohdellaan yksilöinä.
–Jos yksilö toimii väärin, sitä ei pidä hyväksyä, vaikka sattuu kuulumaan syrjittyyn vähemmistöön.
"Romanien suora syrjintä on vähentynyt"
Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindbergei pidä romanien ja kantaväestön vastakkainasettelun lietsomisesta, koska se vain lisää ennakkoluuloja.
Hänen mukaansa nykyään on hyvin harvinaista, että romanilta evätään palveluita.
–Romanien suora syrjintä on vähentynyt Suomessa huomattavasti. Omassa nuoruudessani oli ihan arkipäivää, että palveluita evättiin ja kiellettiin. Suomessa on paljon erilailla pukeutuvia ja käyttäytyviä ihmisiä, mikä on vähentänyt romanien erikoisuutta.
TERHO AALTO / ARKISTO
Sdp:n kansanedustaja Tarja Filatov toimii valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hänen mukaansa maahanmuutto on lisännyt viime vuosina myös Suomen romanien syrjintää.
Lindberg sanoo, että toisten ihmisten ennakkoluuloja ei voi kitkeä pois ennen aitoa kohtaamista. Omalla käyttäytymisellä voittaa äkkiä luottamuksen puolelleen.
–Peruskysymys on, hyväksymmekö ihmisinä toinen toisemme. Hyväksynkö naapurini, saamelaisen, romanin tai rikkaamman ihmisen. Meidän pitää elää sovussa ja rauhassa keskenämme.
Lindberg painottaa, että se on tuomittavaa, jos jonkun ennakkoluulot estävät toista ihmistä etenemästä elämässä. Hän tietää tapauksia, että romanien on ollut vaikea saada työharjoittelupaikkaa tai asuntoa taustansa vuoksi.
–Siinä tehdään suurta väkivaltaa nuorelle, joka pyrkii elämässä eteenpäin. Tuijotamme kuitenkin liikaa ongelmia. Romaneja on paljon töissä esimerkiksi Helsingissä ja myös akateemisesti koulutettuja ihmisiä.
THL tekee laajaa tutkimusta romaneista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa parhaillaan tietoa romanien hyvinvoinnista, terveydestä ja elämänlaadusta. Roosa-hyvinvointitutkimus on ensimmäinen kattava tutkimus romanien sosiaali- ja terveysoloista sitten 1970-luvun väestönlaskennan.
THL:n erikoissuunnittelija Anneli Weiste-Paakkanen kertoo, että tutkijat haastattelevat noin 300 romania. Hänen mukaansa romanit ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että nuorten asenteet koulukäyntiä ja työntekoa kohtaan paranisivat.
–Alueellinen eriytyminen on huolestuttavaa. Olisi tärkeää saada Suomeen myös hyvin toimeentulevaa romanikeskiluokkaa. Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osuus on lisääntynyt, mutta siinä on varsinkin tekemistä, että saadaan korkeakouluihin lisää väkeä.
Vähemmistövaltuutetun toimiston 2014 julkaistun raportin mukaan vajaat 70 prosenttia romaneista kertoi kokeneensa syrjintää.
Weiste-Paakkanen uskoo, että romanien asema helpottuu 20 vuoden sisällä, kun Suomi muuttuu monikulttuurisemmaksi. Hän tarkoittaa sillä esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajien osuuden kasvua väestössä.
–Sen myötä katoaa myyttinen kantasuomalaisuus, joka syntyi, kun Suomen kansallisvaltiota luotiin 1800-luvulla. Minäkään en esimerkiksi venäläistaustaisena ole tällä määritelmällä kantasuomalainen.
"Olemme romaneja, mutta samalla vahvasti suomalaisia"
Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg ei henkilökohtaisesti innostu erillisestä romanien Roosa-tutkimuksesta. Hän korostaa, että Suomen romanit saavat takuulla samat palvelut terveyskeskuksista kuten muutkin.
–Minulle riittää ihan hyvin se, että suomalaisia tutkitaan. Ei romanien hyvinvointi ja elintavat poikkea millään tavalla kantaväestöstä. Puhumme ehkä vähän isommin ja liikuttelemme puhuessa enemmän käsiämme.
Lindberg korostaa romanien kaksoisidentiteettiä ja virallisen vähemmistön asemaa. Romanit ovat ylpeitä omasta etnisestä taustastaan, mutta samalla he ovat hyvin ylpeitä suomalaisuudestaan.
–Olemme romaneita, mutta vahvasti suomalaisia. Se on valtava rikkaus, että Suomessa on erilaisia ihmisiä.
MAURI RATILAINEN / ARKISTO
Suomen romanifoorumin toiminnanjohtajan Allan Lindbergin mukaan romanit ovat säilyttäneet kantaväestöä vahvemmin perinteisen talonpoikaisen suomalaisuuden.
Lindbergin mielestä romanit ovat säilyttäneet kantaväestöä vahvemmin perinteisen talonpoikaisen suomalaisuuden, kun yhteiskunnan tapakulttuuri on amerikkalaistunut.
–Me teitittelemme yhä vanhempia ihmisiä, kuten tehtiin myös suomalaisessa kulttuurissa vielä 1960-luvulla. Myös pukeutumisemme pohjautuu edelleen vahvasti vanhaan suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin.
Muutakin näkyviin kuin tangolaulajia
Tarja Filatovin mielestä on hyvä, että romanit näkyvät julkisuudessa musiikin ja kulttuurinsa kautta, koska se on selvästi heidän vahvuutensa.
Hän toivoo kuitenkin, että romanit tulisivat esille myös muissa kuin romanikysymyksissä esimerkiksi koulutuspolitiikan asiantuntijoina.
–Se olisi esimerkki romaninuorille, että voit päästä eteenpäin. Samalla se olisi esimerkki valtaväestölle, että nämä ihmiset tekevät töitä, osaavat ja palvelevat tätä yhteiskuntaa siinä missä muutkin.
Yksilö saatava etnisyyden edelle
Mertsi Ärlingin mukaan työnantajien asenteet romaneja kohtaan ovat parantuneet viime vuosina, kun romanitaustaisten koulutus on lisääntynyt.
–Paremminkin voisi silti olla. Haasteita on edelleen siinä, että koulutusta pitäisi olla enemmän ja myös työpaikkoihin pääseminen on vaikeaa. Suomessa ei ole enää kauheasti sisäänheittotöitä, joihin pääsisi matalalla koulutuksella.
Ärling työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulun Nevo tiija -koulutushankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen kautta on onnistuttu saamaan töitä peräti noin sadalle romanille.
Suomalaisilla työmarkkinoilla kilpailu on äärimmäinen kovaa. Pelkät muodolliset paperit eivät välttämättä riitä.
–Tämän päivän töihin päästään verkostojen kautta. Romanit eivät ole enää omissa poteroissaan, mutta kanssakäymistä työnantajien suuntaan pitäisi ehkä olla enemmän.
Ärlingin mukaan on luonnollista, että työnantajat haluavat tehtävään parhaan mahdollisen tyypin. Yhdenvertainen kohtelu kuitenkin edellyttää, että kaikille ihmisille annetaan mahdollisuus.
–Ei pidä tuijottaa siihen, onko tämä tyyppi silmälasipäinen, turkulainen, romani tai maahanmuuttaja.
"Romaneissa on paljon hyviä työntekijöitä"
Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen myöntää, että yrittäjillä on romaneja ja muita vähemmistöjä kohtaan samantyyppisiä ennakkoluuloja kuin muullakin valtaväestöllä.
–Kun he tutustuvat yksilöihin, ennakkoluulot kuitenkin karisevat. Romanien joukossa on paljon erittäin hyviä työntekijöitä.
Malisen mukaan monet romanit tarvitsevat lisäkoulutusta, koska peruskoulutason töitä on Suomessa jäljellä hyvin vähän.
Romanitaustainen nimi saattaa edelleen vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. Yrittäjät kuitenkin ymmärtävät aiempaa paremmin, että osaavaa työvoimaa tarvitaan riippumatta etnisestä taustasta.
–Se on sääli, jos töihin pääsy pysähtyy romaninimeen eikä ihminen pääse näyttämään osaamistaan. Meillä ei ole varaa sanoa kenenkään työpanokselle ei.
Romanipuku ei saa estää töihin pääsyä
Vähemmistövaltuutetun kertomusten perusteella osa nuoremmasta romaniväestöstä haluaisi poiketa kulttuurin vanhoista säännöistä. Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan Tarja Filatovinmukaan kysymys on esimerkiksi pukeutumisesta.
–Osa kantaa ylpeänä romanivaatteita. Jos ihmiset haluavat osoittaa pukeutumisella identiteettiään ja historiaansa, siihen pitää olla oikeus. Romanipuku ei saa estää työntekoa, paitsi tilanteissa, joissa asu on vaaraksi.
Filatov muistuttaa, että romanitytöt läpäisevät nykyään koulun jopa paremmin kuin valtaväestö keskimäärin.
Ärlingillä on ollut romanitaustasta sekä haittaa että hyötyä työnhaussa. Turussa hän sai tunnettuna nimenä käytännössä valita, minkä työpaikan valitsee, mutta pienemmillä paikkakunnilla, kuten Loimaalla, oli vaikeampaa.
–Jossain työhaastattelussa minua katsottiin sillä tavalla, että mistähän tämä kaveri on ostanut paperit.
