Vahva lukusuositus..
Kirjailija Leena Krohn: “Sananvapaus kaventunut – Tilanne pahempi kuin 1970-luvulla”
Suomessa on näennäisliberaalia suvaitsemattomuutta, kirjailija Leena Krohn sanoo. Krohn
menestyi A-studion kyselyssä Suomen merkittävimmistä ajattelijoista.
Yhteiskunta
18.9.2018 klo 16:40
Stina Tuominen / Yle
Tekijät(2 henkilöä)
Leena Krohn sai kirjailijoista eniten mainintoja, kun
A-studio kysyi Suomen merkittävimpiä ajattelijoita.
Ajattelijan kuvaan sopii, että Krohn ei hakeudu parrasvaloihin. Tämäkin haastattelu tehtiin sähköpostitse.
– Merkittävää on sellainen ajattelu, jolla on kestävää vaikutusta ja joka johtaa hyödylliseen toimintaan, tutkimukseen tai tekoihin. Toisinaan myös teoista, vaikkapa väkivallasta, pidättymiseen, Krohn luonnehtii.
Ilman mielikuvitusta ei ole rationaalista ajattelua tai omaatuntoa, kirjailija huomauttaa. Sen avulla kykenemme arvioimaan tekojemme seurauksia ja asettumaan toisen elävän olennon tilanteeseen.
“Jotkut kirjailijat ovat nähneet pitemmälle”
Millainen ajattelu on erityisen tärkeää juuri nyt?
–Itsenäinen, mikä tarkoittaa sitä, että luottaa enemmän omiin havaintoihinsa ja kokemuksiinsa totuutta etsiessään kuin siihen, mitä naapurustossa pidetään totena.
–Rohkeus valita, kun on valinnan paikka, eikä jäädä istumaan kahdelle tuolille. Hälyn, myös mediahälyn suodattaminen. Kysymysten esittäminen, myös itselleen: Voinko ehkä erehtyä?
Krohnista on turha kuvitella, että niin sanottu älymystö on aina oikeassa.
–Päinvastoin, usein on jouduttu myöhemmin toteamaan, että se on ollut niin pahan kerran väärässä, että sitä voisi ihan syystä kutsua älyttömystöksi.
Siitä ei tietenkään seuraa, että niin sanottu kansa tietäisi kaiken.
–Ihmiset ovat erehtyväisiä, ja erehtyväisyys koskee myös kirjailijoita. Jotkut heistä ovat kuitenkin nähneet pitemmälle kuin muut, kuten
Huxley,
Orwell ja
Samjatin.
Krohn on käsitellyt myös omissa kirjoissaan paljon ihmiskunnan tulevaisuutta, katastrofien uhkaa sekä tieteen ja teknologian mahdollisuuksia.
Kirjailija Leena Krohn jakaa Pentti Linkolan pessimismin.Markku Pelkonen / Yle
“Ihmiskunta sinnittelee ja hoippuu”
13-vuotiaana Leena Krohn luki
Pentti Linkolan manifestin Isänmaan ja ihmisen puolesta. Hän innostui pasifismista niin, että ehdotti tyttökoulussa puolustusvoimien lakkauttamista ja sai upseerin tyttären vihat niskaansa.
– Kaikkia Linkolan myöhempiä ajatuksia en voi jakaa. En etenkään hänen toivomustaan, että sotien olisi ennen kaikkea hävitettävä tyttöjä ja hedelmällisessä iässä olevia naisia.
Linkolan pessimismiin ihmiskunnan suhteen kirjailija kuitenkin jakaa. Krohn sanoo olleensa kehityspessimisti kouluikäisestä saakka lukuunottamatta lyhyttä vaihetta 1990-luvulla.
–Silloin kuvittelin, että teknologian avulla voitaisiin korjata ihmiskunnan raskaita virheitä, lopettaa saastuttaminen, poistaa köyhyys ja hillitä väestönkasvua.
– Oletan, että ihmiskunta sinnittelee ja hoippuu eteenpäin vielä joitakin vuosituhansia kauhistuttavien ja myös itse aiheutettujen katastrofien kautta. Toivottavasti ennen pitkää vähälukuisempana kuin nyt. Muuten ei toivoa ole.
–Se, että meitä on liikaa, on onnettomuuksiemme juurisyitä.
“Ehkä koneisiin voidaan ympätä moraalikoodi”
Krohn on kuvannut tulevaisuutta muun muassa kirjoissaan Pereat Mundus, Hotel Sapiens ja Unelmakuolema.
– Minun kuvaukseni ovat yhtä hatarille tiedoille perustuvia arvauksia kuin kenen tahansa lukutaitoisen.
Krohn toteaa, että jokaisella eläinlajilla on omat hengissäsäilymisen strategiansa.
– Homo sapiensin valintoja ohjaavat uteliaisuus, kuolemanpelko, ahneus, laiskuus ja likinäköisyys. Vain kriisit pakottavat löytämään uusia vaihtoehtoja.
Krohn uskoo, että uudet konesukupolvet tulevat mahdollisesti osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja muuttamaan sitä monin tavoin.
–Tietokoneet biologisoituvat ja toimivat pian vain valolla. Vielä emme tiedä, kehittyykö tekoälystä myös tietoisuutta.
–Ehkä niihin on ympättävissä moraalikoodi, joka estää niitä toimimasta tuhoisasti. Ihmiseen sitä ei varmaankaan koskaan onnistuta juurruttamaan...
Leena Krohnin mukaan internet on muuttanut ihmisten elämää enemmän kuin kirjapaino.Markku Pelkonen / Yle
“Internet on evoluutiohyppy”
Teknologian evoluutiosta voidaan puhua, mutta ei kirjallisuuden, Krohn sanoo.
– 2010-luvun tietokoneet ovat paljon kehittyneempiä kuin 1980-luvun, mutta 2010-luvulla kirjoitetut romaanit eivät ole välttämättä parempia kuin 1800-luvulla kirjoitetut – usein päinvastoin.
Krohnin mielestä mikään muu innovaatio, edes kirjapaino, ei ole muuttanut niin nopeasti, niin paljon ja niin monien elämää kuin internet.
– Internet on evoluutiohyppy, kuten
Erkki Kurenniemi huomautti.
Teknologian evoluutio tulee mullistamaan elämäämme vielä ennustamattomin tavoin. Internet on myös tietoisuuksien, ei vain tiedon verkko, Krohn huomauttaa.
–1990-luvulla valitettiin yleisesti, että Suomessa ei keskustella. Niin ei nyt voi väittää.
Uusi teknologia on mahdollistanut kenen tahansa osallistumisen julkiseen keskusteluun reaaliajassa.
–Vihapuheeksi kutsutusta ilmiöstä huolimatta tämä mahdollisuus on demokratian kannalta eduksi.
“Poliittinen korrektius on vahingollista kirjallisuudelle”
Internetistä huolimatta sananvapaus on Leena Krohnin mielestä viime vuosina kaventunut. Yksi syy siihen on poliittinen islam.
– Mikään media ainoassakaan länsimaassa ei enää uskalla toimia Charlie Hebdon tavoin. Pilakuvat profeetasta on piirrelty.
Sananvapautta rajoitetaan myös poliittisen korrektiuden ja liberaaliuden nimissä.
– Tilanne on minusta pahempi kuin 1970-luvulla, jolloin sananvapautta myös laajasti rajoitettiin, Leena Krohn sanoo.
– Harkitsemattomia ja tämän päivän valtavirtaan sopimattomia näkemyksiä, joista ihminen pannaan tilille, etsitään jopa vuosien ellei vuosikymmenien takaa, myös kaunokirjallisuudesta.
Krohn on samaa mieltä amerikkalaisen kirjailijan
Lionel Shriverin kanssa siitä, että poliittisesti korrekti sensuuri on kirjallisuudelle vahingollista.
Shriver sai lähteä kirjallisuuspalkinnon raadista, kun hän arvosteli poliittista korrektiutta kirjankustantamisessa.
“Suomessa on kvasiliberaalia suvaitsemattomuutta”
Krohnin mielestä sananvapautta rajoitetaan nyt myös antamalla ihmisille potkuja töistä heidän puheidensa vuoksi.
Krohn kutsuu ilmiötä “kvasiliberaaliksi suvaitsemattomuudeksi”.
Siitä ovat Krohnin mukaan esimerkkejä Pori Jazzin toimitusjohtajan ja Teatterikorkeakoulun lehtorin erottamiset työstään.
Teatterikorkeakoulun lehtori erotettiin, kun hän oli käsitellyt kursseillaan rituaaleja, joissa käytetään huumaavia aineita. Irtisanominen peruttiin myöhemmin.
Pori Jazzin tuore toimitusjohtaja sai potkut, kun hän oli kommentoitunut lehtihaastattelussa homoutta. Kohu syntyi siitä, kun hän lehden mukaan sanoi, että homoja ei ole, on vain homoutta.
– Sananvapautta ei voi käyttää niin, ettei kukaan, koskaan, missään pahastuisi. Mielipiteitä pitää saada esittää, vaikka niillä ei olisi tiedeyhteisön hyväksymää faktaperustaa – siksihän juuri ne ovatkin vain mielipiteitä, Krohn sanoo.
– Herjaukset, solvaukset ja tahallinen väärän tiedon levitys ovat tietysti rikollisia tekoja. On kauhistuttavaa, että parinkin ihmisen aikaansaama somekampanja voi levitä vainoksi asti ja vaikuttaa ihmisten kohtaloihin.
Leena Krohnin mielestä poliittinen korrektius on vahingollista kirjallisuudelle.Markku Pelkonen / Yle
“Yleistynyt puhetapa mitätöi todellisia ihmisoikeusloukkauksia”
Krohnia hämmästyttää julkisessa keskustelussa yleistynyt tapa nimetä ihmisoikeuskysymyksiksi aivan eri tasolle kuuluvia ongelmia.
– Kasvojen peittämiskielto julkisuudessa, kuten viimeksi Tanskassa, ei ole ihmisoikeusrikkomus.
–Ei voi myöskään olettaa, että kaikki ulkomaalaisten palautukset omiin kotimaihinsa olisivat ihmisoikeusloukkauksia.
Tällainen puhetapa mitätöi Krohnin mielestä todellisia ihmisoikeusloukkauksia.
“Toivoisin, että Suomessa olisi ympäristöpuolue”
Leena Krohnin esikoisteos on lastenkirja Vihreä vallankumous. Hän julkaisi sen vuonna 1970 yhdessä siskonsa, kuvataitaiteilija
Inari Krohnin kanssa.
Vihreä vallankumous oli ensimmäisiä ympäristökysymyksiä esiin nostaneita teoksia Suomessa.
Nyt Krohn vaikuttaa tyytymättömältä ympäristöasioiden ajamiseen politiikassa.
–Toivoisin, että Suomessa olisi ympäristöpuolue, joka olisi ajoissa puuttunut esimerkiksi Talvivaaraan tai pitäisi nyt edes vähän melua Heinävedelle suunnitellusta kaivoksesta.
Krohnin arvio politiikan tilasta on synkkä.
–Kaoottinen. Irrationaalinen. Pelottava. Kuten ajan henki. Kuten ihmiskunnan todellisuus tälläkin hetkellä.
https://yle.fi/uutiset/3-10377777
https://yle.fi/uutiset/3-10377777
.
