Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"
Rikosoikeuden professorin mukaan tapauksessa on kyse siitä, loukkasiko toimittaja valtuutettua ihmisenä.
Vihapuhe
20.3.2019 klo 13:24
Toimittaja Johanna Vehkoo (oik.) hänen asianajaja Martina Kronström ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (vas.) joka kuvasi ennen istunnon alkamista Oulun käräjäoikeudessa 20. maaliskuuta 2019.Timo Heikkala / Lehtikuva
Mari Jäntti
@marijantti
Jaa artikkeli Facebookissa160
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Tästä on kyse
– Saako varasta nimittää varkaaksi? Tämä on erittäin merkittävä tapaus, kun mietitään rajanvetoa vihapuheelle. Mitä saa kirjoittaa niistä, jotka ovat itse kirjoittaneet sopimattomia? Tolvanen pohtii.
Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl.) syyttää toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoota kunnianloukkauksesta. Vehkoon syyte koskee hänen tekemäänsä Facebook-päivitystä, jossa hän kutsuu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.
Toimittaja Vehkoo pitää rikosilmoitusta osana Lokan häneen kohdistamaansa häirintää, joka johtuu hänen työstään toimittajana.
Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti, joka on tunnettu ja tuomittu myös omasta kielenkäytöstään. Hänet on tuomittu lainvoimaisesti sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja hänen verkkoviestejään on määrätty poistettaviksi niiden loukkaavan sisällön takia.
Kyseessä Facebook-päivitys
Rikosasia tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa viime vuoden lokakuussa.
Vehkoon Facebook-kirjoitus julkaistiin vuonna 2016. Lokka ei vielä tuolloin ollut kaupunginvaltuutettu, mutta hän piti yllä jo videotiliään.
Syyttäjä vaatii Vehkoolta 15 päiväsakkoa.
Esitutkintapöytäkirjasta selviää, että päivitys liittyi tilanteeseen, jossa Vehkoon oli ollut tarkoitus esiintyä Rovaniemellä kirjakaupassa ja hän sai kuulla, että Lokka oli ollut tulossa taltioimaan tapahtumaa. Vehkoo kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän käsittelee kuulemaansa tietoa. Samassa päivityksessä hän siis kutsuu Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.
Vehkoo on kertonut esitutkinnassa, että kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä. Vehkoon mukaan päivitys on ollut vain yhden viidesosan hänen Facebook-kavereistaan nähtävissä.
Junes Lokan mukaan Vehkoon väitteet hänestä ovat olleet haitallisia hänen kunnallisvaalikampanjalleen.
Esitutkinnassa Lokka on sanonut, että Vehkoon väitteet ovat antaneet kuvan, että Lokka ei ole vakavasti otettava henkilö ja että hän on vaarallinen sekä väkivaltainen.
Vehkoo kirjoittaa Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.
Toimittaja pitää rikosilmoitusta häirintänä
Esitutkinnassa Vehkoo on kiistänyt rikoksen. Hän pitää itseään Lokan häirinnän uhrina.
Vehkoo sanoo esitutkinnassa, että rikosilmoitus on häirintää ja Lokka on käyttänyt eri yhteiskunnan kanavia häiritäkseen hänen työtään toimittajana sen jälkeen, kun Vehkoo on tehnyt Valheenpaljastaja-juttusarjaa.
Vehkoon mukaan hänen kirjoittamansa asiat ovat tosia, koska Lokka on osallistunut muun muassa äärioikeistolaisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa Lokan tarkoitus oli häiritä häntä Rovaniemen tapahtumassa.
Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja ja kirjailija. Hän on yksi laajoihin reportaaseihin erikoistuneen Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Vehkoo on myös ollut Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsen. Vehkoo sai tänä vuonna Suomen PENin sananvapauspalkinnon.
"Oikeusjärjestelmää käytetään kiusaamisen välineenä"
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää tapausta erikoisena, mutta erittäin tärkeänä.
Tolvasen mukaan on hyvä, että asia ratkaistaan tuomioistuimen kautta, sillä vastaavanlaisesta tapauksesta ei ole hänen tietojensa mukaan ennakkopäätöstä.
Hänen mukaansa tapauksessa kyse on siinä, onko Vehkoo ottanut kantaa siihen, mitä Lokka on kirjoittanut vai onko Vehkoolla ollut tarkoitus loukata Lokkaa ihmisenä.
– Minä en siihen lopullista vastausta tietenkään anna, mutta siitä tässä on kyse, Tolvanen summaa.
Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy muun muassa silloin, kun esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista.
– Oikeusjärjestelmää käytetään nyt painostamisen ja kiusaamisen välineenä. Toimittajien kiusaaminen syytteitä tehtailemalla on kansainvälinen ilmiö, jota yritetään nyt tuoda Suomeen. Sellaisen ei voi antaa onnistua Suomessa.
Helsingin Sanomien mukaan(siirryt toiseen palveluun)Junes Lokan avustaja sanoi oikeudessa, että Lokka on toimittaja siinä missä Vehkookin.
Lisäksi avustaja sanoi, että jos Lokka on seuraamassa mielenosoituksia, hän on seuraamassa sitä toimittajana eikä osoittamassa mieltä.
Ahon mukaan Lokan toiminta ei muistuta edes etäisesti Journalistin ohjeita noudattavaa vastuullista toimittajantyötä.
– Toimittaja ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa voi väittää itseään toimittajaksi ilman että joutuu siitä edesvastuuseen.
Junes Lokka kutsui tämän päivän oikeudenkäynnissä muun muassa paikalla olleita Ylen ja Helsingin Sanomien edustajia valemediaksi.
Hän halusi kuvata oikeudenkäynnin, sillä hänen mukaansa valemediat eivät kerro koko totuutta. Lokka ei kuitenkaan saanut lupaa kuvata istuntoa.
Lokka on toistuvasti kutsunut perinteisiä, Julkisen sanan neuvoston toimintaperiaatteisiin sitoutuneita medioita "valemedioiksi".
Rikosoikeuden professorin mukaan tapauksessa on kyse siitä, loukkasiko toimittaja valtuutettua ihmisenä.
Vihapuhe
20.3.2019 klo 13:24
Toimittaja Johanna Vehkoo (oik.) hänen asianajaja Martina Kronström ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (vas.) joka kuvasi ennen istunnon alkamista Oulun käräjäoikeudessa 20. maaliskuuta 2019.Timo Heikkala / Lehtikuva
Mari Jäntti
@marijantti
Jaa artikkeli Facebookissa160
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Tästä on kyse
- Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl.) syyttää toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoota kunnianloukkauksesta.
- Vehkoon syyte koskee hänen tekemäänsä Facebook-päivitystä, jossa hän kutsuu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.
- Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti, joka on tunnettu ja tuomittu myös omasta kielenkäytöstään.
- Rikos- ja prosessioikeuden professorin mukaan tapaus on erikoinen, mutta tärkeä. Hän pitää sitä vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.
– Saako varasta nimittää varkaaksi? Tämä on erittäin merkittävä tapaus, kun mietitään rajanvetoa vihapuheelle. Mitä saa kirjoittaa niistä, jotka ovat itse kirjoittaneet sopimattomia? Tolvanen pohtii.
Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl.) syyttää toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoota kunnianloukkauksesta. Vehkoon syyte koskee hänen tekemäänsä Facebook-päivitystä, jossa hän kutsuu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.
Toimittaja Vehkoo pitää rikosilmoitusta osana Lokan häneen kohdistamaansa häirintää, joka johtuu hänen työstään toimittajana.
Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti, joka on tunnettu ja tuomittu myös omasta kielenkäytöstään. Hänet on tuomittu lainvoimaisesti sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja hänen verkkoviestejään on määrätty poistettaviksi niiden loukkaavan sisällön takia.
Kyseessä Facebook-päivitys
Rikosasia tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa viime vuoden lokakuussa.
Vehkoon Facebook-kirjoitus julkaistiin vuonna 2016. Lokka ei vielä tuolloin ollut kaupunginvaltuutettu, mutta hän piti yllä jo videotiliään.
Syyttäjä vaatii Vehkoolta 15 päiväsakkoa.
Esitutkintapöytäkirjasta selviää, että päivitys liittyi tilanteeseen, jossa Vehkoon oli ollut tarkoitus esiintyä Rovaniemellä kirjakaupassa ja hän sai kuulla, että Lokka oli ollut tulossa taltioimaan tapahtumaa. Vehkoo kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän käsittelee kuulemaansa tietoa. Samassa päivityksessä hän siis kutsuu Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.
Vehkoo on kertonut esitutkinnassa, että kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä. Vehkoon mukaan päivitys on ollut vain yhden viidesosan hänen Facebook-kavereistaan nähtävissä.
Junes Lokan mukaan Vehkoon väitteet hänestä ovat olleet haitallisia hänen kunnallisvaalikampanjalleen.
Esitutkinnassa Lokka on sanonut, että Vehkoon väitteet ovat antaneet kuvan, että Lokka ei ole vakavasti otettava henkilö ja että hän on vaarallinen sekä väkivaltainen.
Vehkoo kirjoittaa Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.
Toimittaja pitää rikosilmoitusta häirintänä
Esitutkinnassa Vehkoo on kiistänyt rikoksen. Hän pitää itseään Lokan häirinnän uhrina.
Vehkoo sanoo esitutkinnassa, että rikosilmoitus on häirintää ja Lokka on käyttänyt eri yhteiskunnan kanavia häiritäkseen hänen työtään toimittajana sen jälkeen, kun Vehkoo on tehnyt Valheenpaljastaja-juttusarjaa.
Vehkoon mukaan hänen kirjoittamansa asiat ovat tosia, koska Lokka on osallistunut muun muassa äärioikeistolaisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa Lokan tarkoitus oli häiritä häntä Rovaniemen tapahtumassa.
Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja ja kirjailija. Hän on yksi laajoihin reportaaseihin erikoistuneen Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Vehkoo on myös ollut Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsen. Vehkoo sai tänä vuonna Suomen PENin sananvapauspalkinnon.
"Oikeusjärjestelmää käytetään kiusaamisen välineenä"
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää tapausta erikoisena, mutta erittäin tärkeänä.
Tolvasen mukaan on hyvä, että asia ratkaistaan tuomioistuimen kautta, sillä vastaavanlaisesta tapauksesta ei ole hänen tietojensa mukaan ennakkopäätöstä.
Hänen mukaansa tapauksessa kyse on siinä, onko Vehkoo ottanut kantaa siihen, mitä Lokka on kirjoittanut vai onko Vehkoolla ollut tarkoitus loukata Lokkaa ihmisenä.
– Minä en siihen lopullista vastausta tietenkään anna, mutta siitä tässä on kyse, Tolvanen summaa.
Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy muun muassa silloin, kun esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kommentoi Ylelle sähköpostitse. Hän toteaa, että se, että tällainen asia päätyy oikeuteen saakka, kertoo siitä, että syyttäjä, lainsäädäntö ja suomalainen yhteiskunta eivät ole valmistautuneet nettitrollien kitkemiseen.Toimittaja ei ole suojattu ammattinimike.
Hanne Aho
– Oikeusjärjestelmää käytetään nyt painostamisen ja kiusaamisen välineenä. Toimittajien kiusaaminen syytteitä tehtailemalla on kansainvälinen ilmiö, jota yritetään nyt tuoda Suomeen. Sellaisen ei voi antaa onnistua Suomessa.
Helsingin Sanomien mukaan(siirryt toiseen palveluun)Junes Lokan avustaja sanoi oikeudessa, että Lokka on toimittaja siinä missä Vehkookin.
Lisäksi avustaja sanoi, että jos Lokka on seuraamassa mielenosoituksia, hän on seuraamassa sitä toimittajana eikä osoittamassa mieltä.
Ahon mukaan Lokan toiminta ei muistuta edes etäisesti Journalistin ohjeita noudattavaa vastuullista toimittajantyötä.
– Toimittaja ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa voi väittää itseään toimittajaksi ilman että joutuu siitä edesvastuuseen.
Junes Lokka kutsui tämän päivän oikeudenkäynnissä muun muassa paikalla olleita Ylen ja Helsingin Sanomien edustajia valemediaksi.
Hän halusi kuvata oikeudenkäynnin, sillä hänen mukaansa valemediat eivät kerro koko totuutta. Lokka ei kuitenkaan saanut lupaa kuvata istuntoa.
Lokka on toistuvasti kutsunut perinteisiä, Julkisen sanan neuvoston toimintaperiaatteisiin sitoutuneita medioita "valemedioiksi".
Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"
Rikosoikeuden professorin mukaan tapauksessa on kyse siitä, loukkasiko toimittaja valtuutettua ihmisenä.
yle.fi