Ylikomisario Jari Taponen, johtaja Helsingin poliisissa, nyökkää totisena kysymykselle poliisin tarpeellisuudesta.
”
Kyllä minä voisin kuvitella, että yhteiskunta toimii aivan hyvin ilman poliisiakin. Helsingin syntyaikaan porvarit vahtivat järjestystä kaduilla, sen jälkeen palovartijat ja vasta myöhemmin poliisit. Yhteiskunta ilman poliisia voisi olla ajan mittaan erilainen. Riippuu ihan siitä, miten hyvin ihmiset omaksuisivat ne yhteiskunnan peli säännöt ja noudattaisivat niitä ilman valvontaa.”
Taposen mukaan virallisen koneiston puuttuessa valvovan roolin saattaisi ottaa joku muu taho.
”Jos sillä ryhmällä ei olisi kansalaisten legitimiteettiä, niin niitä ryhmiä voisi syntyä lisää ja niiden välillä vuorostaan syntyä yhteenottoja. Tältä pohjalta luulen, että poliisillakin on oma paikkansa yhteiskunnassa.”
Laeista puhutaan niin poliisien keskuudessa kuin yhteiskunnassa ylipäätään ”yhteisinä pelisääntöinä”. Lainsäädäntö on kuitenkin jatkuva poliittinen prosessi, ja lait muuttuvat. Voiko lakeja pitää yhteisesti sovittuina ”pelisääntöinä”?
”
On selvää, että lakeja säätää yleensä jonkinlainen eliitti”, Taponen sanoo. ”Kun lakeja säädetään, niin niitä säädetään oman viiteryhmän eduksi. Kysymys siitä, toimiiko poliisi työväenluokkaisena toimijana omia luokka etujaan vastaan, on ihan oleellinen. Poliisi, joka suorittaa lainvalvontaa, kohdistaa helposti valvontaa omaan yhteiskuntaluokkaansa. Jos ajatellaan vaikka rangaistusasteikkoja, niin nakkikioskivarkaudesta saa kovemman rangaistuksen kuin talousrikoksesta. Nykyään tosin on menty siihen suuntaan, että talous rikoksiakin on alettu painottaa enemmän.”
...
Vaikka tällainen koulutus järjestettäisiinkin, niin toinen kysymys on se, kuinka pitkään ihminen pystyy pitämään omat ajatuksensa työyhteisössä alkuvaiheen paineessa. Se voi olla aika hankalaa.
Sitten taas kun olet ollut töissä jonkin aikaa, niin jos et ole mennyt pilalle siinä alussa, saatat alkaa muistaa jotain siitä koulutuksesta, osaat ajatella omilla aivoillasi etkä mene lauman mukana.
...
Koskeeko sama logiikka myös paperittomia ja poliisin harjoittamaa ulkomaalaisvalvontaa?
”Mihin tahansa pannaan paukkuja, niin ilman muuta sieltä paljastuu rikollisuutta. Onhan se paradoksaalista, että
ensin me teemme jostain ihmisryhmästä laittoman – sanomme, että heidän olemassaolonsa on rangaistavaa – ja sitten valvomme sitä. Kyllähän se saadaan näyttämään ongelmalta tilastoissa.
...
Poliisin rooli pakkopalautuksissa on aiheuttanut paljon keskustelua: osa ihmisistä puolustaa poliiseja sillä, että ’nämä tekevät vain työtään’, osa vaatii poliiseja olemaan noudattamatta epäeettiseksi katsottuja määräyksiä.
Aihe on selvästi hankala. Taponen juo kahvia ennen kuin kommentoi.
”Jos jokaisen ihmisoikeutta kunnioi tetaan ja ihmisoikeuksien toteutuminen on sidoksissa siihen,
saako olla Suomessa vai ei, niin tottakai siinä on ristiriita.
...
Taponen muistuttaa, että lain mukaan poliisi ei voi olla toteuttamatta palautusta.
”Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.”
...
Voisiko Taponen itse viedä pakkopalautettavan lapsiperheen Afganistanin koneeseen?
Taponen huokaa ja on pitkään hiljaa katsellen ikkunasta auringossa kylpevää Helsinkiä.
”Täältä sivusta on helppo huudella, että joo joo tai että en. Mutta itse tilanteessa se voisi olla eri asia. Noin absurdiin tilanteeseen en ole itse joutunut.
En tiedä, pystynkö vastaamaan tuohon ollenkaan.
...
Jäin miettimään sitä afganistanilaisen perheen palautusta.
Meillä on poliisilaissa pykälä, jonka mukaan, jos tehtävän loppuun suorittamisella on sellaiset yhteiskunnalliset vaikutukset, ettei tehtävän suorittaminen ole perusteltua tai jos tehtävän suorittamisesta saatava hyöty on minimaalinen siitä koituvaan haittaan nähden, voi tehtävän suorittamisen keskeyttää. Jos esimerkiksi joku lähtee autolla pakoon keskusta-alueella, on takaa-ajosta tai autoa kohti ampumisesta suurempi haitta kuin hyöty. Pakkopalautuksista voisi ajatella samalla tavoin, jos niistä koituva yhteiskunnallinen haitta on kohtuuton.
Tähän pykälään voisi tietysti tällaisissa tapauksissa vedota.”
1312. ACAB. Numero- ja kirjainyhdistelmä on tuttu näky talojen seiniin ja lyhtypylväisiin tägättynä viestinä ympäri maailman. Globaali hokema ”All Cops Are Bastards”, kaikki kytät ovat paskiaisia, tunnetaan hyvin myös Suomessa. Väittämän mukaan kaikki kytät ovat lähtökohtaisesti paskiaisia...
voima.fi