Ylikomisario: Uusi ilmiö tuli Suomeen – poliisia painostetaan ja mustamaalataan
Etenkin päätös turvapaikanhakijoita vastustaneen Suomi ensin -leirin purkamisesta herätti raivokkaan vastareaktion poliisia kohtaan. Alkuvuodesta Helsingin Rautatientorille perustettu leiri purettiin kesäkuun lopussa.
Suomessa on virinnyt uusi ilmiö, jossa
poliisia painostetaan vaikuttamistarkoituksessa etenkin somessa, kertoo ylikomisario Jari Taponen Poliisiammattikorkeakoulusta Uudelle Suomelle. Hänen mukaansa ensimmäiset merkit huolestuttavasta ilmiöstä ilmaantuivat keväällä.
Taposen mukaan tarkoitus on trollauksen kautta murentaa poliisin uskottavuutta ja painostamalla pyrkiä estämään virkavaltaa toteuttamasta lakisääteisiä tehtäviään.
–Se on yleismaailmallinen juttu, joka on näyttäytynyt Suomessa keväästä lähtien, Taponen kertoo Uudelle Suomelle.
Aiemmin tämän niin sanotun maalituksen kohteena ovat olleet poliitikot ja journalistit, mutta nyt Taposen mukaan myös poliisi.
Ilmiö liittyy informaatiovaikuttamiseen ja äärioikeiston radikalisoitumiseen, joka on Taposen mukaan alkanut kiihtyä myös Suomessa. Vastikään räjähdysmäisesti levinneet poliisin parodiatilit Twitterissä ovat osa samaa jatkumoa: kun kaikkea voidaan väittää parodiaksi, nakerretaan poliisien virkatilien sanomaa. Moni on myös alkanut twiitata hashtagilla #PolPo, joka väittää poliisin olevan politisoitunut. Taponen harmittelee, että ihmiset ja jopa jotkut kansanedustajat lähtevät trollaukseen mukaan turhan helposti.
Poliisin politisoitumisesta on puhunut muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, jonka toiminnassa politiikan tutkija
Erkka Railo on nähnyt niin sanottua maalittamista. Termi viittaa usuttamiseen. Kun Halla-aho nimeää somessa sopivassa valossa jonkun henkilön, some-kansa alkaa kirjoittaa tälle solvauksia.
Railo perustelee näkemystään sillä, että Halla-ahon täytyy olla tietoinen some-seuraajistaan, joilla on taipumusta solvausten kirjoitteluun. Railo huomauttaa, että muilla poliitikoilla ei tällaisia seuraajia ole.
Turun iskun jälkeen kohistiin siitä, että Halla-aho jakoi MV-lehden artikkelin, joka
usutti some-raivon Turun Sanomien toimittajan niskaan väittämällä tämän kirjoittamaa juttua valheelliseksi. Poliisin politisoitumista Halla-aho puolestaan ihmetteli jakaessaan ylikomisario Jussi Huhtelan twiitin, josta nousi some-kohu maahanmuuttokriittisissä piireissä Taposen twiittien ohella reilu viikko sitten. Taponen itse joutui maahanmuuttokriitikoiden hampaisiin puolustettuaan turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä.
”Partiopoliisejakin mustamaalattu”
Jo aiemmin Taponen on joutunut maahanmuuttokriitikoiden maalitauluksi johtaessaan Helsingin poliisin ennalta estävää yksikköä. Keväällä Rautatientorilla osoitettiin pitkään mieltä turvapaikanhakijoiden puolesta ja heitä vastaan. Etenkin päätös turvapaikanhakijoita vastustaneen Suomi ensin -leirin purkamisesta herätti raivokkaan vastareaktion kesällä. Jo ennen tätä Taposta on haukuttu muun muassa Hommaforumilla ja MV-lehden palstoilla.
– Toimintatapa on sellainen, että painostus kohdistetaan ihmiseen, jotta tämä lopettaa tai alkaa karttaa virkatehtävää, joka pitäisi lain mukaan tehdä, Taponen kuvailee.
– Tämä on yhteiskunnassa huolestuttava ilmiö, jos viranomainen jättää tekemättä virkatoimen sen takia, että joutuu trollatuksi tai painostetuksi. Se on huono juttu, että tällaisella tiellä ollaan jo ja minulla on huoli siitä, mihin tämä on kehittymässä.
Johtajana Taponen on usein se, joka tekee päätökset ja kantaa seuraukset eli ottaa usein vastaan syntyvän vihareaktion.
Hän ei kuitenkaan ole huolissaan omasta tilanteestaan, eikä koe sitä liian raskaaksi. Hän huomauttaa, että halutessaan hän voi vetäytyä pois somesta ja julkisuudesta.
–En koe tätä henkilöityneenä. Enemmän kyse on työtehtävästä. Painostus ja trollaus kohdistuu poliisiin, ei minuun henkilönä.
–Kevään aikana usea partiopoliisikin on valitettavasti joutunut tällaisen, sanotaan nyt mustamaalauskampanjan, kohteeksi ja siellä on revitelty yksityisyys auki muun muassa MV-lehteen. MV-lehdessä aloitettiin 29.6.2017 nimenomainen kampanja niitä poliiseja kohtaan, jotka ovat jollakin tavalla tekemisissä kevään mielenosoitusten kanssa. Se on aiheuttanut ylimääräistä harmia työntekijöille.
Taponen ei tiedä, onko poliisissa tehty rikosilmoituksia ilmiöön liittyen, mutta huomauttaa, että se on vielä uusi. Taposen mukaan kyseeseen voisi tulla laiton uhkaus tai kunnianloukkaus, joista voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta. Asianomistajarikoksina niistä uhrin olisi nostettava rikosjuttu itse, jotta asia otetaan tutkittavaksi. Virallisen syytteen alaisiin rikoksiin voi syyllistyä, jos pyrkii väkivallalla uhaten vaikuttamaan poliisin virkatoimeen tai uhkaa kostaa. Silloin kyse voi olla virkamiehen vastustamisesta tai väkivaltaisesta vastustamisesta.
Entä onko Taponen tehnyt omista kokemuksistaan rikosilmoituksia?
–Omalta kohdaltani en oikeastaan halua puhua näistä.
Taposen näkemyksen mukaan ilmiön taustalla on maahanmuuttokeskustelun kärjistyminen, joka lyö kiilaa yhteiskuntaan ja jakaa kansaa kahtia. Hän huomauttaa, että muualla Euroopassa polarisoituminen alkoi jo muutama vuosi sitten. Suomessa vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden aalto on saanut Taposen mukaan vauhtia äärioikeistoon.
–Emme voi lähtökohtaisesti ajatella, että turvapaikanhakija on vaarallinen ja muslimit ovat terroristeja. Tällaista ajattelutapaa ei saa päästä syntymään.
Taposen mukaan Suomessa on käynnissä voimakas muutos, ja 10 vuoden sisällä vieraskielisten määrä etenkin pääkaupunkiseudulla kasvaa merkittävästi. Taponen painottaa kotouttamisen tärkeyttä, sillä epäonnistuminen siinä luo sosiaalisia ongelmia, joista voi ajan mittaan tulla turvallisuusongelmia.
Tehokas tapa edistää kotoutumista on Taposen mukaan sijoittaa ulkomaalaiset kantasuomalaisten kanssa samoihin koululuokkiin.
–Olisi merkillistä, jos emme tekisi toimenpiteitä sen eteen, että kaikki jotka tänne tulevat, integroituvat, Taponen sanoo viitaten koulutuksen tarpeellisuuteen.
Taponen puolustaa koulunkäynnin mahdollisuutta tehokkaana keinona ennaltaehkäistä rikollisuutta ja myös esimerkiksi terrorismia. Äärimmäisiä väkivallan tekoja tehneiden taustalta löytyy Taposen mukaan usein näköalattomuutta, syrjäytymistä ja kouluttamattomuutta.
–Koulutus on ehkä kaikkein tehokkain ja paras lääke ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja rikolliselle polulle ajautumista.
–Jos joku tekee terroriteon ja hänet tuomitaan vankilaan, jonain päivänä hän vapautuu, jolloin on huolehdittava siitä, että hänestä tulee yhteiskuntakelpoinen.
Taponen huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä rangaistukset ovat pitkiä ja kuntouttava toiminta olematonta, myös rikollisuus on yleisempää. Ennaltaehkäisyä painottavissa Pohjoismaissa taas rikollisuuden taso on matala.
Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikössä
on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on luoda Suomeen Britanniassa Cambridgen yliopistossa kehitetty IC-thinking -ohjelma. Sillä pyritään torjumaan mustavalkoista maailmankuvaa, josta rasismi, vihapuhe ja muu ääriajattelu kumpuavat.
