Wunderwaffe - historialliset ihmeaseet

Messerschmitt_ME_1101.JPG

Messerschmitt ME P. 1101

Messerschmitt aloitti protyypin rakentamisen heinäkuussa 1944. Koneen suunniteli Woldemar Voigt.
Kone on merkittävä lentotekniikan kehityksen kannalta, sillä sen päätarkoitus oli selvitää, mikä nuolikulma siivessä toimii parhaiten.
Siipien nuolikulmaa pystyttiin säätämään maassa 35 ja 45 asteen välillä.

Protyyppi oli 80 % valmis, kun amerikkalaiset löysivät sen Oberammergausta. Bell Aircraftin pääsuunnitelija siirrätytti koneen Yhdysvaltoihin.
Kone rakennettiin valmiiksi lentokelvottamaksi näköismalliksi. Myös Voigt osallistui projektiin.

Koneen pohjalta rakennettiin ensimmäinen muuttuvaa nuolikulmaa hyödyntänyt lentokone, Bell X-5, jossa lennon aikana nuolikulmaa voitiin säätää 20, 40 ja 60 asteen välillä. X-5 lensi ensilentonsa 20.6-51.

1160_l_saksan_salaiset_aseet_240.jpg

Lähteenä olen käyttänyt tätä kirjaa.
 
upload_2015-3-25_12-40-33.jpeg
Rheinmetall-Borsig ilmantorjuntaohjus.
Rheintocher I laukaukaisurampissaan.
Ohjuksen nopeuden oli tarkoitus olla 1300 km/h, taistelukärki 100-150kg 40km:n päähän ja 6000 metrin korkeuteen.
Ilmantorjuntaohjuksen ohjaus tapahtui kääntämällä nokan pieniä ohjaussiivekkeitä radion välityksellä maasta.

Vuoden -44 lopulla niitä oli koelaukaistu vasta noin 50 kappaletta. Vuoden lopulla projektista luovuttiin, koska ohjus ei päässyt lähellekään sille suunniteltua maksimikorkeutta.

Suunnitelijat aikoivat käyttää tuotantoversiossa Rheintocher III:ssa nestemäiseen ajoaineeseen perustuvaa rakettia. Tällä tehokkaammalla moottorilla varustetulla ohjuksella ehdittiin tehdä koelaukaisuja.

Lähde; Saksan salaiset aseet
 
Kaikenkaikkiaan on viitteitä ja silminnäkijähavaintoja että Aatun oikeistolainen hallinto olisi koeräjäyttänyt ainakin 3 ydinasetta sodan loppupuolella
Eipä taida pitää paikkaansa. Mutta ns. likainen pommi olisi natsien ollut mahdollista tehdä sodan aikana.
 
bdeea3762b71.jpg

Ainoa tiedossa oleva saksalaisen ydinaseen kaavakuva.
Se sisältyy keskeneräiseen raporttiin, joka on laadittu pian sodan päättyä.
Vaikka kaavio on alkeellinen ja kaukana yksintyiskohtaisesta suunnitelmasta ydinpommiksi, raportissa on arvioitu tarkasti plutoniumpommin vaatima kriittinen massa. Laskelmat pohjautuvat lähes varmasti Saksan sodanajan tutkimukseen.
Raportti antaa ymmärtää, että Saksan tiedemiehet olivat tehneet paljon teoreettista työtä vetypommien parissa.

Werner Heisenberg oli tutkimusryhmän johdossa ja hän oli varma, että pommin rakentaminen oli mahdollista. Hänen väitetään myös hidastaneen kehitystyötä tahallaan.

Lähde: Saksan salaiset aseet kirja
 
Vaikka kaavio on alkeellinen ja kaukana yksintyiskohtaisesta suunnitelmasta ydinpommiksi, raportissa on arvioitu tarkasti plutoniumpommin vaatima kriittinen massa. Laskelmat pohjautuvat lähes varmasti Saksan sodanajan tutkimukseen
Ongelma oli plutoniumin valmistus, sekä plutoniumin"räjäyttäminen" ns. imploosio, mikä vaatii äärimmäistä osaamista. Kuva on kyllä lähinnä vitsi. lukiofysiikalla osaa piirtää vastaavan.
 
Ainoa tiedossa oleva saksalaisen ydinaseen kaavakuva.
Se sisältyy keskeneräiseen raporttiin, joka on laadittu pian sodan päättyä.
Vaikka kaavio on alkeellinen ja kaukana yksintyiskohtaisesta suunnitelmasta ydinpommiksi, raportissa on arvioitu tarkasti plutoniumpommin vaatima kriittinen massa. Laskelmat pohjautuvat lähes varmasti Saksan sodanajan tutkimukseen.
Raportti antaa ymmärtää, että Saksan tiedemiehet olivat tehneet paljon teoreettista työtä vetypommien parissa.

Werner Heisenberg oli tutkimusryhmän johdossa ja hän oli varma, että pommin rakentaminen oli mahdollista. Hänen väitetään myös hidastaneen kehitystyötä tahallaan.

Lähde: Saksan salaiset aseet kirja

Tuo on mielenkiintoinen piirros, joskin siinä on pari ongelmaa. Yksi niistä on, että alkuaineen 94 nimi "plutonium" tuli julkiseksi vasta 1946. Jos tuo on väitetty "pian sodan jälkeen" tehdyksi niin se on sitten väärennös. Tietysti voihan se tarkoittaa myös vuotta 1946 tai 1947, mistä sen tietää. (Jos ko. kirjassa on tuolle kaaviolle vuosiluku niin se auttaisi.)

Toinen on sitten se, että tuo konstruktio ei olisi toiminut. Se näyttää vastaavan amerikkalaisten alkuperäistä suunnitelmaa plutoniumpommiksi, ns. "thin man." Tämä tykkityyppinen konstruktio näytti mahdolliselta niin kauan kun plutoniumin neutronisieppauksen poikkipinta-ala EDIT: mitä hittoa horisen, tietenkin spontaani fissiotiheys! mitattiin hiukkaskiihdyttimissä valmistetusta äärimmäisen puhtaasta plutoniumin isotoopista Pu-239. Mutta kun plutoniumia ryhdyttiin tuottamaan pommimitassa reaktoreissa, havaittiin, että neutronisieppauksen vuoksi reaktorissa tuotettu Pu saastuu väistämättä isotoopilla Pu-240. Kyseinen isotooppi hajoaa paljon aktiivisemmin ja aiheuttaisi tuon kaltaisessa aseessa ns. preinitiaation, jolloin tuloksena olisi enintäänkin muutamaa TNT-tonnia vastaava räjähdys. Tästä syystä plutoniumin räjäyttämiseen tarvitaan se pirullisen haastava imploosio.

Eli jos tuo on aitoon tutkimukseen perustuva kaavakuva, niin se kertoo, että saksalaiset pääsivät pommiprojektinsa teoriassa samalle tasolle kuin amerikkalaiset olivat vuoden 1943 tienoilla. Muistan kyllä tuon kuvan jossain muuallakin nähneeni ja samoista lähteistä lukeneeni vastaavansuuntaisen arvion. Vetypommista ollaan tuolla tasolla kaukana, vaikka amerikkalaisillakin kyllä oli ajatuksia aiheesta jo vuoden 1944 aikoihin.

Heisenbergin innokkuudesta on kahdensuuntaista tietoa. Kannattaa muistaa, että pääasiallinen lähde Heisenbergin sabotaasiväitteille on käsittääkseni Heisenberg itse ;). Ainakin yhdessä lukemassani arviossa aikalaisfyysikko arvioi, että Heisenberg yksinkertaisesti teki laskuvirheitä ja kaunisteli niitä sitten sodan jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla toisaalla on runsaasti halua hankkia Suomeen ydinaseita. Itse pidän maata kiertävää Raumstation Sonnengewehr-luokan avaruustaisteluasemaa parempana ja jotakuinkin yhtä realistisena tavoitteena, joten esitellään se nyt täällä.

Natsien Hillerslebenin tutkimuskeskuksessa kaavailtiin sodan aikana kaikenlaisia mielenkiintoisia ei-lainkaan-suuruudenhulluja hankkeita, mukaanlukien 600 millin kranaatinheittimiä ja rakettiavusteisia tykistökranaatteja. Äärimmäinen projekti oli kuitenkin Sonnengewehr eli aurinkotykki: 8200 kilometrin korkeudessa maata kiertävä kolmen neliökilometrin kokoinen peili. Vekotin olisi rakennettu V-2:n jatkokehitelmänä kaavaillun A11-raketin avulla esivalmistetuista osista; itse peili oli tarkoitus tehdä miljoonasta tonnista natriumia, joka soveltuisikin tyhjiössä tähän tarkoitukseen varsin hyvin. Avaruusasemalla olisi tilaa miehistölle, joka saisi happea ja ruokaa kasvihuoneissa kasvavista kurpitsoista (tää juttu oli aika tarkkaan mietitty) ja energiaa aurinkokeräimien pyörittämistä höyrygeneraattoreista. Kun Sudenpesästä olisi tullut käsky tuhota jokin untermensch-keskittymä, koko hökötys olisi käännetty sopivaan asentoon käristämään ali-ihmiset kuin muurahaiset.

Sodan jälkeen kaapatut saksalaiset tiedemiehet olivat luottavaisia, että hanke olisi ollut toteutettavissa kymmenessä vuodessa. Täällä tosimaailmassa ikävä kyllä kilon raahaaminen matalalle kiertoradalle maksaa todellisuudessa 4000-10 000 dollaria, ja miljoonan tonnin natriumpeili vaikuttaa vähän haasteelliselta.

Alkuperäinen Time-lehden juttu vuodelta 1945 täällä (paljon kuvia!)

http://books.google.fi/books?id=30k...=onepage&q=life magazine july 23 1945&f=false

Ja toinen juttu täällä:

http://www.damninteresting.com/the-third-reichs-diabolical-orbiting-superweapon/
 
Tuosta Hillerslebenistä ja sen projekteista kuten ketjutetusta raketista lukiessa tulee kyllä väistämättä mieleen, että mahtoikohan kyseessä olla sittenkään aselaboratorio - vai jonkinlainen sanatorio hermonsa menettäneille tutkijoille... ;D
 
Tuosta Hillerslebenistä ja sen projekteista kuten ketjutetusta raketista lukiessa tulee kyllä väistämättä mieleen, että mahtoikohan kyseessä olla sittenkään aselaboratorio - vai jonkinlainen sanatorio hermonsa menettäneille tutkijoille... ;D

Kieltämättä tämänkaltaisia mietteitä minullakin, oliko tutkijoilla lääkitys ihan kohillaan..:D
Toisaalta Werner von Braunin johtama ryhmä USAN avaruusraketit kehitti. Oli saksalaiset edellä kukonaskeleen raketti-, suihkumoottori-tekniikassa sekä aerodynamiikassa.

Operaatio Paperclip: USAN operaatio sodan jälkeen, jossa tarkoitus rekrytoida Saksan huipputiedemiehiä auttamaan Yhdysvaltain sodanjälkeisessä aseiden tutkimus- ja kehitystyössä. Jos tiedemiehillä oli natsimenneisyyttä, ne pyyhkäistiin henkilötiedoista ja eikun hommiin. Erään tarinan mukaan operaation nimi viittasikin paperiliittimiin, joilla juuri kirjoitetut uudet profiilitekstit lisättiin henkilötietoihin.
 
Laitetaas Pykriitti- ketjusta tänne. http://maanpuolustus.net/threads/pykriitti.722/
http://members.iinet.net.au/~gduncan/1942.html
ICEBERG AIRCRAFT SUPER CARRIER

One of the most fantastic ideas to come out of WWII was to build an iceberg aircraft supercarrier. Gaining the support of Churchill and Mountbatten, British inventor Geoffrey Pyke set out to build a prototype on Patricia Lake near Jasper in Canada, where it could be naturally frozen. The steel hull structure was filled with a compound of paper pulp and sea water which was frozen to produce a substance called 'Pykecrete' after the inventor. Pykecrete was almost as strong as concrete. The actual carrier, to be named HMS Habakkuk (after the Old Testament prophet) when built, could be up to 4,000 feet long, 600 feet wide, 130 feet high with ice walls 40 feet thick constructed from 280,000 blocks of ice and weigh anything up to one million tons. Pipes, circulating cold air from a refrigeratation plant inside the berg, would keep the ice from melting. It would be driven by 26 electric drive motors giving it a speed of around 6 knots. By 1943, technical problems meant that the vessel would not be ready until 1945 which was too late to be of any use in the Battle of the Atlantic where convoys were sailing part way to Britain without air cover. The model on Patricia Lake was eventually scuttled after the ice took almost a year to melt. A commemorative plaque was placed on the lake's shore in 1989. Sadly, the inventor Geoffrey Pyke, committed suicide in 1948 with an overdose of sleeping tablets.

habbakuk_sketch.gif
A possible design for Geoffrey Pyke's iceberg aircraft supercarrier, HMS Habakkuk. To give a sense of scale, shown here next to an Iowa-class battleship (lower right) and a Nimitz-class supercarrier (upper left).
 
BMW-Hütter Hü 324A-2/R2
7357724882_a75870dc2d_b.jpg

Satuin törmäämään tähän. Tietääkö joku tuosta tarkempaa?
BMW-Hütter Ha 324A-2, general characteristics:

Crew: 4

Length: 18.58 m (60 ft 10 in)

Wingspan: 21.45 m (70 ft 4½ in )

Height: 4.82 m (15 ft 9½ in)

Wing area: 60.80 m² (654.5 ft.²)

Empty weight: 12,890 kg (28,417 lb)

Loaded weight: 18,400 kg (40,565 lb)

Max. take-off weight: 21,200 kg (46,738 lb)


Maximum speed: 810 km/h (503 mph) at optimum height

Cruising speed: 750 km/h (460 mph) at 10,000 m (32,800 ft)

Range: 3.500 km (2.180 ml)

Service ceiling: 11.400 m (37.500 ft)

Rate of climb: 34.7 m/s (6,820 ft/min)


Powerplant:

Two BMW 109-028 ‘Mimir’ turboprop engines, limited to 5.500 WPS (4.044 WkW) each plus an additional residual thrust of 650kg (1.433 lb), driving four-bladed contraprops.



Armament:

6× 13mm MG 131 in three FDL 131Z turrets

1× 20mm MG 151/20 in unmanned/remote-controlled tail barbette

Up to 4.500 kg (9.800 lbs) in a large enclosed bomb-bay in the fuselage and/or four underwing hardpoints.

Typically, bomb load was limited to 3.000 kg (6.500 lbs) internally.
 
Konetyypin KVG-haku tuottaa mm. tämän (https://www.flickr.com/photos/dizzyfugu/7172490781/):

+++ DISCLAIMER +++
Nothing you see here is real, even though the conversion or the presented background story might be based historical facts. BEWARE!


Eli koko tarina on alkuperäiskielellä ilmaistuna silkkaa Scheisse:a :eek:

Scheisse, Nice:D Tälläinen aavistus kävi minunkin mielessäni.
En ole koskaan kuullut tuosta laitteesta, BMW kunnostautui moottorintekijänä.
 
Mielenkiintoinen Puna-armeijan raportti kulkeutui - 44 amerikkalaisten pöydälle. Puolan itä-osissa tehtiin löytöjä, jotka panivat rattaisiin vauhtia. Kehno, en muista tarkemmin, vuosilukukin voi olla väärä. Käsittääkseni partisaanit löysivät jotain, kuultuaan ja nähtyään ensin jotain. NL lennätti omia alan miehiä paikalle, partisaanit ohjasivat nämä mestoille ja niin edelleen. Joku natsien koealue Itä-Puolassa?
 
Mielenkiintoinen Puna-armeijan raportti kulkeutui - 44 amerikkalaisten pöydälle. Puolan itä-osissa tehtiin löytöjä, jotka panivat rattaisiin vauhtia. Kehno, en muista tarkemmin, vuosilukukin voi olla väärä. Käsittääkseni partisaanit löysivät jotain, kuultuaan ja nähtyään ensin jotain. NL lennätti omia alan miehiä paikalle, partisaanit ohjasivat nämä mestoille ja niin edelleen. Joku natsien koealue Itä-Puolassa?

Tarkoittanet tätä, aiheesta on tehty myös draamallisia elementtejä omaavaa elävää kuvaa naapurissa?

Kirjallisuudessa aiheeseen liittyvistä paikoista ja siellä mahdollisesti tehdystä salaisesta tutkimus- ja kehitystyöstä kirjoittaa mm. muuan Igor Witkowski, suositeltavaa ja mukavaa luettavaa ellei omaa folioallergiaa, tosin tässä ketjussahan sitä foliota taitellaan ihan lähtökohtaisesti. Se, mikä on totta, totta ja vain totta on luonnollisesti edelleen mysteeri, mutta sama taitaa päteä aika moneen muuhunkin asiaan. Jotain salassa pidettävää siellä puuhasteltiin, eikä touhuilun mittakaava ollut piipertämistä.

Ohessa erään kirjan kansikuva. Liian paksu perhosek... Eikun kuvattavaksi kokonaan. (328 s.) Käsittelee laajasti ketjun aihetta.

image.jpg
 
Tsot. Luin jo kauan sitten amerikkalaisia julkisiksi tulleita asiakirjoja varsin loivan pinon. Harrastuneisuus ja opiskelu velvoittivat. En ryhdy edes uskottelemaan, millainen tuo pinkka oli. Vuosiluku osuu tuonne -90-luvun puoliväliin, kun 50-vuotissääntö vapautti rutosti amerikkalaisia asiakirjoja. Suosittelen jokaiselle, joka on kiinnostunut Toisen maailmansodan erilaisista vaiheista ja niistä nyansseista, joita pulpahteli esiin sodan kestäessä. Foliohattufantasioita minulla ei ole.
 
Tsot. Luin jo kauan sitten amerikkalaisia julkisiksi tulleita asiakirjoja varsin loivan pinon. Harrastuneisuus ja opiskelu velvoittivat. En ryhdy edes uskottelemaan, millainen tuo pinkka oli. Vuosiluku osuu tuonne -90-luvun puoliväliin, kun 50-vuotissääntö vapautti rutosti amerikkalaisia asiakirjoja. Suosittelen jokaiselle, joka on kiinnostunut Toisen maailmansodan erilaisista vaiheista ja niistä nyansseista, joita pulpahteli esiin sodan kestäessä. Foliohattufantasioita minulla ei ole.

Käytän tieten tahtoen tässä ketjussa foliokäärettä eikä sen tarkoituksena ole viitata kenenkään tietämykseen ihmevempeleistä ja niihin liittyvästä historiasta. Folio on tarkoitettu atomiviitaksi besserwisser-säteilyä vastaan, sillä ketjuun toivotaan avarakatseista, tutkivaa ja ennakkoluulotonta otetta asioiden käsittelyyn, joista on saatavissa usein vähän tai ristiriitaista tietoa. Tarkoitukseni ei ollut viitata foliolla noihin raportteihin eikä niiden lukijaan.

Pahoittelen huonoa sanojen asettelua ja valintaa aiemmassa tekstissä. Palaan Puolassa olleisiin "Geheim" -asioihin myöhemmin mainitun kirjan tekstin pohjalta. Tabletilla kirjoittaminen on tuskallista.
 
Käytän tieten tahtoen tässä ketjussa foliokäärettä eikä sen tarkoituksena ole viitata kenenkään tietämykseen ihmevempeleistä ja niihin liittyvästä historiasta. Folio on tarkoitettu atomiviitaksi besserwisser-säteilyä vastaan, sillä ketjuun toivotaan avarakatseista, tutkivaa ja ennakkoluulotonta otetta asioiden käsittelyyn, joista on saatavissa usein vähän tai ristiriitaista tietoa. Tarkoitukseni ei ollut viitata foliolla noihin raportteihin eikä niiden lukijaan.

Pahoittelen huonoa sanojen asettelua ja valintaa aiemmassa tekstissä. Palaan Puolassa olleisiin "Geheim" -asioihin myöhemmin mainitun kirjan tekstin pohjalta. Tabletilla kirjoittaminen on tuskallista.

En minä suinkaan pahastunut folion ottamisesta framille. Foliotakin tarvitaan. Mutta kyllä mediat kautta aikojen ovat tyytyneet syöttämään varsin yksinkertaistettuja "totuuksia" monistakin asioista. Nyanssit ja sivupolut eivät ole zournalismin leipäheitto. Takaan ja alleviivaan, että tuo käsiini saama 900-sivuinen järkäle auttoi ymmärtämään, miten monimutkaisia lopultakin kansojen väliset suhteet ovat. Ja miten oleellisiakin asioita jätetään kertomatta, ihan tarkoituksella. Henkilö, jolta sain tuolloin tämän paketin valitteli, että eihän siinä suinkaan ole kuin pieni ripsaus kaikesta. Niin tietysti.

Natsien atomipommia pelättiin ihan oikeasti. Tiedettiin, että kehittelyssä on vaikeuksia, suuriakin, mutta ilman kokemusta ei voitu hahmottaa, miten nopeasti ongelmat on ratkaistavissa. Muutaman sivun muistan käsitelleen niitä yksityiskohtia, jotka liittyivät siihen, miten natsi-adikan atomiohjelmaa saataisiin vikuutettua parhaiten. Ja täysin avoin piikki oli niille operaatioille, joilla tuota vikuuttamista toteutettiin. Ei siinä otettu huomioon siviiliuhreja tai omia tappioita.
 
Back
Top