Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Vihuri oli koelentovaiheessa 23.4.1946. Tehtaan koelentäjä Esko Halme lensi Vihurilla kaikkiaan 12 koelentoa. Hänen lisäkseen koneella lensi viisi muuta ohjaajaa. Lentojen kokonaismäärä oli 27.
Ovatko forumin seuraajat riittävästi perillä ilmailuhistoriasta, että tunnistavat tällaiset huuhaat! Kun perään oli vielä lisätty vakuuttava lista lähteitä, jotka tosin eivät puhu juuri mitään sellaista, jota kir-
joitetaan pienoismalliforumilla kuvitteellisesta Vihuri I:stä. Myöskin jutussa mainittu VL Pyörremyrsky kylläkin lensi joitakin koelentoja, tuskin kuitenkaan Valvontakomission mielipiteillä oli niiden kanssa
mitään tekemistä.
Tuohan olisi ollut kova peli! Miten minulle tulee mieleen italialaisten versiot samalle moottorille?Olettaisin että näiden ilmailuketjujen suurkuluttajat kyllä tuntevat noita Valtion lentokonetehtaan suunnitelmien asteelle jääneitä projekteja. Pommikone Vihurikin kuopattiin pitkälti Junkers Ju 88:n tulon myötä.
Mutta omalla tavallaan mielenkiintoisia nämä what if -koneet. Toinen esimerkki vaikkapa VL Puuska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Puuska
Minusta nämä eri suunnitelmat kertovat siitä, että jatkosodan aikana tehtaan prioriteetit olivat hukassa tai vähintäänkin levällään. Tehdas valmisti lisenssikoneita (mm. Fokker DXXI, Blenheim), suoritti jo käytössä olevan kaluston huoltoa, suunnitteli ja rakensi VL Myrskyä, VL Humua ja VL Pyörremyrskyä. Ja ihan kun tuossa ei olisi ollut vielä tarpeeksi, niin suunnittelivat sitten vielä näitä erikoisprojektejaan.
Minusta nämä eri suunnitelmat kertovat siitä, että jatkosodan aikana tehtaan prioriteetit olivat hukassa tai vähintäänkin levällään.
Kopio-Mosquitohan oli pelkkä luonnossuunnitelma. Kai niitäkin pitää olla jotta on sitten vaihtoehtoja mistä päättää...
Ju88:t kyllä oli jo maassa kun Vihuri I:stä keskusteltiin. Yöhävittäjille olisi ollut sen sijaan tarvetta jos olisi tullut vielä yksi sotatalvi. Kukaanhan ei v 1943 vielä tiennyt miten jatkossa tulee käymään.
Kun kansakunta mobilisoi kuudenneksen miesväestöstään niin mukana menee liian paljon ammattiväkeäkin. Ja kun oli ainoastaan yksi teknillinen yliopisto ja rajallinen määrä alempaa lentokone- tai yleensä
konetekniikan opetusta, ei ollut ihme, että tuotantosarjat venyivät vuosia pidemmiksi kuin piti. Siten viimeiset koneet olivat vanhentuneita jo linjalta ulos tullessaan. Oikeaastaan oli jo ihme, että teknisesti
kyettiin silloisiin saavutuksiin. Britit esim oli ennen sotia sitä mieltä, ettei Suomessa pystytä valmistamaan Mercury -moottoreita niiden vaativan tekniikan johdosta. Ja vertailun vuoksi: Ruotsi sai Göringin
ruotsalaissuhteiden ansiosta lisenssin mersun DB605 -moottoreihin, joita Suomikin turhaan tavoitteli. Mitään hyötyä sveduille ei tästä ollut,koska yhtään moottoria ei valmistunut sodan kestäessä.
Huono onneakin oli kun muualla hölmöiltiin: Lavansaaren revohkan kiireellisinä korjattavat pommikoneet täyttivät hallit ja viivästyttivät Myrskyjen tuotantoa. Olivatko prioriteetit kohdallaan, kuten veli
@tulikomento kysyy on siksi mitä mielenkiintoisin asia. Valitettavasti tutkimuksellista vastausta ei ole, kun sotatalouden historiaa ei ole kukaan tullut kirjoittaneeksi.
suunniteltiin kaikki hävittäjälaivueet varustetuksi Bf 109 -kalustolla. Vastaavasti Lentorykmentti 4:n pommarilaivueet Ju 88 -kalustolla. Lisänä oli vielä yöhävittäjälaivue, jolla olisi Me 110 -koneet.
Olisikohan ollut viisaampaa tilata esim. JU 88C tai G-mallin yöhävittäjiä Me-110-mallin sijasta, koska maassa oli jo Ju-88-kalustoa.
Olisi kyllä, mutta näitä ensilinjan koneita ei taas ollut mitään mahdollisuutta Saksasta saada.
Huuhaassa piilee myös totuuden siemen..Ovatko forumin seuraajat riittävästi perillä ilmailuhistoriasta, että tunnistavat tällaiset huuhaat! Kun perään oli vielä lisätty vakuuttava lista lähteitä, jotka tosin eivät puhu juuri mitään sellaista, jota kir-
joitetaan pienoismalliforumilla kuvitteellisesta Vihuri I:stä. Myöskin jutussa mainittu VL Pyörremyrsky kylläkin lensi joitakin koelentoja, tuskin kuitenkaan Valvontakomission mielipiteillä oli niiden kanssa
mitään tekemistä.
Heinkel 177 / 277 Aarnikotka
Viikon kysymys: Millä lentokoneella oli 4 moottoria, mutta vain kaksi potkuria?
Tämä viritys ei koskaan toiminut luotettavasti, liian monimutkainen konstruktio.
Avro Manchester.
He-177 saatiin tuotantoversioissa jotenkuten pelittämään ja suorituskyvyltäänhän kone oli toimiessaan oikein hyvä, mutta siinä vaiheessa Luftwaffen pommitusoperaatiot alkoi olla jo menneen sotatalven lumia.
He-177:ssä moottorit oli muuten vierekkäin ja Manchesterissa päällekäin. Kumpikaan setuppi ei oikein toiminut ja molemmissa siirryttiin perinteiseen 4-moottoriseen järjestelyyn (Lancaster/He-177B). Viimeksimainittua tehtiin vain 1-2 protoa.