WW II pommittajat !

Vihuri oli koelentovaiheessa 23.4.1946. Tehtaan koelentäjä Esko Halme lensi Vihurilla kaikkiaan 12 koelentoa. Hänen lisäkseen koneella lensi viisi muuta ohjaajaa. Lentojen kokonaismäärä oli 27.
Ovatko forumin seuraajat riittävästi perillä ilmailuhistoriasta, että tunnistavat tällaiset huuhaat! Kun perään oli vielä lisätty vakuuttava lista lähteitä, jotka tosin eivät puhu juuri mitään sellaista, jota kir-
joitetaan pienoismalliforumilla kuvitteellisesta Vihuri I:stä. Myöskin jutussa mainittu VL Pyörremyrsky kylläkin lensi joitakin koelentoja, tuskin kuitenkaan Valvontakomission mielipiteillä oli niiden kanssa
mitään tekemistä.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ovatko forumin seuraajat riittävästi perillä ilmailuhistoriasta, että tunnistavat tällaiset huuhaat! Kun perään oli vielä lisätty vakuuttava lista lähteitä, jotka tosin eivät puhu juuri mitään sellaista, jota kir-
joitetaan pienoismalliforumilla kuvitteellisesta Vihuri I:stä. Myöskin jutussa mainittu VL Pyörremyrsky kylläkin lensi joitakin koelentoja, tuskin kuitenkaan Valvontakomission mielipiteillä oli niiden kanssa
mitään tekemistä.
Olettaisin että näiden ilmailuketjujen suurkuluttajat kyllä tuntevat noita Valtion lentokonetehtaan suunnitelmien asteelle jääneitä projekteja. Pommikone Vihurikin kuopattiin pitkälti Junkers Ju 88:n tulon myötä.

Mutta omalla tavallaan mielenkiintoisia nämä what if -koneet. Toinen esimerkki vaikkapa VL Puuska.

https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Puuska

Minusta nämä eri suunnitelmat kertovat siitä, että jatkosodan aikana tehtaan prioriteetit olivat hukassa tai vähintäänkin levällään. Tehdas valmisti lisenssikoneita (mm. Fokker DXXI, Blenheim), suoritti jo käytössä olevan kaluston huoltoa, suunnitteli ja rakensi VL Myrskyä, VL Humua ja VL Pyörremyrskyä. Ja ihan kun tuossa ei olisi ollut vielä tarpeeksi, niin suunnittelivat sitten vielä näitä erikoisprojektejaan.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olettaisin että näiden ilmailuketjujen suurkuluttajat kyllä tuntevat noita Valtion lentokonetehtaan suunnitelmien asteelle jääneitä projekteja. Pommikone Vihurikin kuopattiin pitkälti Junkers Ju 88:n tulon myötä.

Mutta omalla tavallaan mielenkiintoisia nämä what if -koneet. Toinen esimerkki vaikkapa VL Puuska.

https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Puuska

Minusta nämä eri suunnitelmat kertovat siitä, että jatkosodan aikana tehtaan prioriteetit olivat hukassa tai vähintäänkin levällään. Tehdas valmisti lisenssikoneita (mm. Fokker DXXI, Blenheim), suoritti jo käytössä olevan kaluston huoltoa, suunnitteli ja rakensi VL Myrskyä, VL Humua ja VL Pyörremyrskyä. Ja ihan kun tuossa ei olisi ollut vielä tarpeeksi, niin suunnittelivat sitten vielä näitä erikoisprojektejaan.
Tuohan olisi ollut kova peli! Miten minulle tulee mieleen italialaisten versiot samalle moottorille?
 
Minusta nämä eri suunnitelmat kertovat siitä, että jatkosodan aikana tehtaan prioriteetit olivat hukassa tai vähintäänkin levällään.
Kopio-Mosquitohan oli pelkkä luonnossuunnitelma. Kai niitäkin pitää olla jotta on sitten vaihtoehtoja mistä päättää...
Ju88:t kyllä oli jo maassa kun Vihuri I:stä keskusteltiin. Yöhävittäjille olisi ollut sen sijaan tarvetta jos olisi tullut vielä yksi sotatalvi. Kukaanhan ei v 1943 vielä tiennyt miten jatkossa tulee käymään.

Kun kansakunta mobilisoi kuudenneksen miesväestöstään niin mukana menee liian paljon ammattiväkeäkin. Ja kun oli ainoastaan yksi teknillinen yliopisto ja rajallinen määrä alempaa lentokone- tai yleensä
konetekniikan opetusta, ei ollut ihme, että tuotantosarjat venyivät vuosia pidemmiksi kuin piti. Siten viimeiset koneet olivat vanhentuneita jo linjalta ulos tullessaan. Oikeaastaan oli jo ihme, että teknisesti
kyettiin silloisiin saavutuksiin. Britit esim oli ennen sotia sitä mieltä, ettei Suomessa pystytä valmistamaan Mercury -moottoreita niiden vaativan tekniikan johdosta. Ja vertailun vuoksi: Ruotsi sai Göringin
ruotsalaissuhteiden ansiosta lisenssin mersun DB605 -moottoreihin, joita Suomikin turhaan tavoitteli. Mitään hyötyä sveduille ei tästä ollut,koska yhtään moottoria ei valmistunut sodan kestäessä.

Huono onneakin oli kun muualla hölmöiltiin: Lavansaaren revohkan kiireellisinä korjattavat pommikoneet täyttivät hallit ja viivästyttivät Myrskyjen tuotantoa. Olivatko prioriteetit kohdallaan, kuten veli
@tulikomento kysyy on siksi mitä mielenkiintoisin asia. Valitettavasti tutkimuksellista vastausta ei ole, kun sotatalouden historiaa ei ole kukaan tullut kirjoittaneeksi.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Kopio-Mosquitohan oli pelkkä luonnossuunnitelma. Kai niitäkin pitää olla jotta on sitten vaihtoehtoja mistä päättää...
Ju88:t kyllä oli jo maassa kun Vihuri I:stä keskusteltiin. Yöhävittäjille olisi ollut sen sijaan tarvetta jos olisi tullut vielä yksi sotatalvi. Kukaanhan ei v 1943 vielä tiennyt miten jatkossa tulee käymään.

Kun kansakunta mobilisoi kuudenneksen miesväestöstään niin mukana menee liian paljon ammattiväkeäkin. Ja kun oli ainoastaan yksi teknillinen yliopisto ja rajallinen määrä alempaa lentokone- tai yleensä
konetekniikan opetusta, ei ollut ihme, että tuotantosarjat venyivät vuosia pidemmiksi kuin piti. Siten viimeiset koneet olivat vanhentuneita jo linjalta ulos tullessaan. Oikeaastaan oli jo ihme, että teknisesti
kyettiin silloisiin saavutuksiin. Britit esim oli ennen sotia sitä mieltä, ettei Suomessa pystytä valmistamaan Mercury -moottoreita niiden vaativan tekniikan johdosta. Ja vertailun vuoksi: Ruotsi sai Göringin
ruotsalaissuhteiden ansiosta lisenssin mersun DB605 -moottoreihin, joita Suomikin turhaan tavoitteli. Mitään hyötyä sveduille ei tästä ollut,koska yhtään moottoria ei valmistunut sodan kestäessä.

Huono onneakin oli kun muualla hölmöiltiin: Lavansaaren revohkan kiireellisinä korjattavat pommikoneet täyttivät hallit ja viivästyttivät Myrskyjen tuotantoa. Olivatko prioriteetit kohdallaan, kuten veli
@tulikomento kysyy on siksi mitä mielenkiintoisin asia. Valitettavasti tutkimuksellista vastausta ei ole, kun sotatalouden historiaa ei ole kukaan tullut kirjoittaneeksi.
Muistan kerran törmänneeni erääseen Ilmavoimien Esikunnan laatimaan suunnitelmaan. Olisikohan paperi laadittu 1943-44 vaihteessa ? Siinä kaavailtiin että sota kestäisi ainakin vuoteen 1946 asti. Tähän mennessä suunniteltiin kaikki hävittäjälaivueet varustetuksi Bf 109 -kalustolla. Vastaavasti Lentorykmentti 4:n pommarilaivueet Ju 88 -kalustolla. Lisänä oli vielä yöhävittäjälaivue, jolla olisi Me 110 -koneet.

Muistaako / tietääkö kukaan tästä paperista tarkemmin, että oliko tämä ihan virallinen tavoite, vai jonkinlainen "best case -skenaario" ?
 
suunniteltiin kaikki hävittäjälaivueet varustetuksi Bf 109 -kalustolla. Vastaavasti Lentorykmentti 4:n pommarilaivueet Ju 88 -kalustolla. Lisänä oli vielä yöhävittäjälaivue, jolla olisi Me 110 -koneet.
Iskaniuksen tuore Lundqvist elämänkerta vahvistaa 30 Me109 ja toiset 30 Me110 kevään 1944 toiveiksi eli muistikuvasi lienee oikea. Nämä 109:t siis keväällä 1944 toimitettujen lisäksi. Me110 -koneitahan
ei taasen koskaan saatu.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olisikohan ollut viisaampaa tilata esim. JU 88C tai G-mallin yöhävittäjiä Me-110-mallin sijasta, koska maassa oli jo Ju-88-kalustoa.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olisi kyllä, mutta näitä ensilinjan koneita ei taas ollut mitään mahdollisuutta Saksasta saada.
No...eihän se kysyminen olisi mitään maksanut...mutta 99% mahdollisuudella juuri noin olisi käynyt. Ja kyllähän iivanan pommareille Me-110:lläkin olisi pärjännyt..niin päivällä kuin yöllä (jos ja kun lensivät ilman saattoa).
 

Mikoyan

Kenraali
Lahjoittaja
Ovatko forumin seuraajat riittävästi perillä ilmailuhistoriasta, että tunnistavat tällaiset huuhaat! Kun perään oli vielä lisätty vakuuttava lista lähteitä, jotka tosin eivät puhu juuri mitään sellaista, jota kir-
joitetaan pienoismalliforumilla kuvitteellisesta Vihuri I:stä. Myöskin jutussa mainittu VL Pyörremyrsky kylläkin lensi joitakin koelentoja, tuskin kuitenkaan Valvontakomission mielipiteillä oli niiden kanssa
mitään tekemistä.
Huuhaassa piilee myös totuuden siemen..

https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Vihuri_(pommikone)
VL Vihuri (pommikone)
VL Vihuri (myös Mosquito-Vihuri) oli suomalainen Valtion lentokonetehtaan suunnittelma kaksimoottorinen pommikone, jonka jatkosuunnittelusta luovuttiin jatkosodan lopulla vuonna 1944. Vihuri olisi pohjautunut brittiläiseen De Havilland D.H.98 Mosquito -pommikoneeseen, joka olisi uudelleenpiirretty rakenteidensa osalta lentokonetehtaalla valmistamista varten. Tehdas halusi säilyttää myös Mosquiton aerodynamiset ratkaisut ennallaan, mutta moottorityypiksi olisi valittu saksalainen Daimler-Benz DB 605. Ulkonäöltään Vihuri olisi muistuttanut Mosquito B IV -alatyyppiä.[1]

Bristol Blenheimin tuotannon alkaessa päättyä VL:n tehtaalla näytti olevan ylimääräistä kapasiteettia. Tehtaalta esitettiin, että hankittaisiin lisenssi modernista pommittajasta. Ilmavoimien esikunta arvioi metallin saatavuuden heikkenevän edelleen sotaoloissa ja että aikaa kuluisi liiaksi lisenssineuvotteluihin.

Esikunta ehdotti puurakenteista konetta kotimaisista materiaaleista. Esikunta kirjoitti 31. lokakuuta 1943 salaisen kirjeen VL:lle kysyen mahdollisuutta kopioida brittiläinen de Havilland Mosquito, joka oli muottiin tehtyä viilupuukuorirakennetta. Ajateltiin, että Saksasta saataisiin korjauskelpoinen sekä toinen purettava mallikoneiksi kuten myös DB-moottorit.[1]

VL arvioi aloittavansa tuotannon kesäkuussa 1946 ja saavansa 60 konetta valmiiksi vuoden 1948 puolivälissä jos mallikoneet saataisiin tammikuussa 1944 ja aerodynamiikkaa ei muutettaisi. VL Puuska- ja Tuuli I -koneiden suunnitelmia olisi lykätty. Kone olisi tullut tuotantoon VL Pyörremyrskyn jälkeen.

Vuonna 1944 Ilmavoimat standardoi pommikoneeksi Junkers Ju 88:n ja suunnitelmasta luovuttiin.[1]
 
Viimeksi muokattu:

tulikomento

Ylipäällikkö
Hyvä esittelypätkä espanjalaisesta Casa 2.111 -pommittajasta (käytännössä lisenssivalmistettu He 111, jossa Merlin -motit).


Video on vuodelta 1997. Jenkkien Confederate Air Force operoi konetta aina vuoteen 2003 asti, jolloin se tuhoutui kaputissa.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Viikon kysymys: Millä lentokoneella oli 4 moottoria, mutta vain kaksi potkuria?

Tämä viritys ei koskaan toiminut luotettavasti, liian monimutkainen konstruktio.
Avro Manchester.

He-177 saatiin tuotantoversioissa jotenkuten pelittämään ja suorituskyvyltäänhän kone oli toimiessaan oikein hyvä, mutta siinä vaiheessa Luftwaffen pommitusoperaatiot alkoi olla jo menneen sotatalven lumia.

He-177:ssä moottorit oli muuten vierekkäin ja Manchesterissa päällekäin. Kumpikaan setuppi ei oikein toiminut ja molemmissa siirryttiin perinteiseen 4-moottoriseen järjestelyyn (Lancaster/He-177B). Viimeksimainittua tehtiin vain 1-2 protoa.
 
Viimeksi muokattu:

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Avro Manchester.

He-177 saatiin tuotantoversioissa jotenkuten pelittämään ja suorituskyvyltäänhän kone oli toimiessaan oikein hyvä, mutta siinä vaiheessa Luftwaffen pommitusoperaatiot alkoi olla jo menneen sotatalven lumia.

He-177:ssä moottorit oli muuten vierekkäin ja Manchesterissa päällekäin. Kumpikaan setuppi ei oikein toiminut ja molemmissa siirryttiin perinteiseen 4-moottoriseen järjestelyyn (Lancaster/He-177B). Viimeksimainittua tehtiin vain 1-2 protoa.
Manchester on kaksimoottorinen eikä siinä ole moottoreita päällekkäin!

Siinä on 2 kappaletta Rolls-Royce Vultureja, joiden lohkot kyllä ovat V-12 Kestrelin lohkoja kertaa kaksi, mutta X-24-konstruktiolla on vain yksi kampiakseli, jolle laakeroidaan neljä mäntää kerrallaan V-moottorin kahden sijasta:






Yksi moottori on kummassakin siivessä.

He 177:ssä se sijaan on DB610:t, jotka ovat kaksi DB605:ttä yhteisessä alennusvaihteessa. Tämä on kaksoismoottori, eli He 177 on nelimoottorinen! Ne toimivat toisistaan riippumatta, kuten vaikka laiva, jossa samalla potkurinakselilla on useita moottoreita (mm. Finnjet). X-24 sen sijaan on yksi moottori.

EDIT: Tässä aiheesta kirjoittamni artikkeli jostain viime vuosikymmenen teekkarivuosiltani:



Rolls-Royce Vulture



Tässä sarjassa on pyöritty viime ajat lähinnä englantilaisessa tuumamittaisessa hinttailussa, joten mitäpä tuota turhaan aihetta vaihtamaan. Älä korjaa sellaista mikä ei ole rikki. Mutta miten teet ärjyn koneen jos sinulla on toimiva, mutta heppoinen mylly?



Mäjäytät niitä tietenkin kaksi yhteen. Vulture on X-24, joka on tehty kahdesta Rolls-Royce Peregrinestä (ahdettu Kestrel V12 @ 885 hp, kts. Kampiakseli 2/09) kampiakselit vastakkain. Kampiakselit kuitenkin poistettiin disaininsta ja korvattiin yhdellä jämyllä akselilla, johon tuli 4 kiertokankea jokaiselle kammenkaulalle. Keksinnön historia on 30-luvun brittiläisissä raskaissa pommikoneissa, joiden tuli paikallisen ideologian mukaan olla kaksimoottorisia mutta kantaa tuplaten kuormaa keskiraskaisiin kaksimoottorisiin nähden. Eihän siinä muu auttanut kuin kehittää jämäkämpiä myllyjä siipiin. Vulturesta suunniteltiin 1750 – heppaista murhakullia Avro Manchester – pommikoneeseen ja Hawker Tornado – hävittäjään.



Mutta mites siinä käy kun integroidaan kaksi moottoria lekalla yhteen. Vituiksihan homma menee. Jo Peregrine oli raakileen asteella, kun Vulturea alettiin keksiä. Jo 1450 hevosvoiman teholaueella kiertokankien laakerit alkoivat sanoa työsopimuksiaan irti. Tämä johtui ennen kaikkea voitelujärjestelmän heikkoudesta, se ei saanut kaikissa lentotiloissa pukattua kampiasetelmalle tarpeeksi öljyä. Myös lämmön poisvienti lohkoista takerteli. Siinä vaiheessa kun näitä mitättömiä ominaisuuksia oltiin saamassa korjattua, oli Rolls-Roycen pikkulohko, Merlin, jo ylittänyt Vulturen tehollaan. Koko keksintö nakattiin siis jorpakkoon tuotantomäärällä 538. Tästä syystä Avro Manchester kehitettiin nelimoottoriseksi Lancasteriksi, ja Hawker Tornado Napier Sabre (Kampiakseli 3/08)-koneiseksi Typhooniksi.





· Tyyppi: 24-pyttyinen 90-asteinen X-kone

· Poraus: 5 in (127 mm)

· Iskunpituus: 5.5 in (139.7 mm)

· Iskutilavuus: 2592 in³ (42.47 l )

· Venttiilikoneisto: OHC

· Ahdin: Ratasvetoinen kaksinopeuksinen keskipakoahdin

· Löpösysteemi: Alasvirtaava S.U. -kaasari

· Löpö: 100-oktaaninen lentobensa

· Jäähdytys: Nestejäähdytys 70% vettä/30% etyleeniglykolia

· Teho: 1780 hp @ ,2850 rpm, +6 psi ahtopaineella

· Puristussuhde: 6:1