WW2 Hävittäjät

Muistaaakseni TU-95 liikkuu 925 km/t ja tehoa yhdessä potkurin lavassa kuin Spitfire XIV:n koko huiskassa.
 
Siinä on riskit moottorit, kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää 3-lapaista potkuria/moottori. Nyt kun voimasta ei ole pulaa, pyörii potkurit yli äänen nopeudella.

Tu-95:n potkurit ovat kyllä nelilapaisia kontrarotaattoreita, kuten kaikkien muidenkin samoilla moottoreilla varustettujen. Sama moottori on pultattu mm. A-90 -tyypin Ekranoplaniin, maaefektialukseen.
tu-20.jpg


Ja tämä on tosiaan asian vierestä. Karhu ei ole WW2 eikä hävittäjä. Aiheesta voisi poikia toki oman ketjunsa.
 
Tu-95:n potkurit ovat kyllä nelilapaisia kontrarotaattoreita, kuten kaikkien muidenkin samoilla moottoreilla varustettujen. Sama moottori on pultattu mm. A-90 -tyypin Ekranoplaniin, maaefektialukseen.
tu-20.jpg


Ja tämä on tosiaan asian vierestä. Karhu ei ole WW2 eikä hävittäjä. Aiheesta voisi poikia toki oman ketjunsa.
Jatkan sikäli OT että tämä kontra-rotaattori -asia ei parhaiten nappaa hävittäjiin. Avulias http://en.wikipedia.org/wiki/Contra-rotating_propellers kertoo että konstruktio olisi parhaimmillaan hitaissa nopeuksissa (!!!) ja tuottaisi 6 - 16% paremman tehon koska ilmavirran kiertovaikutus eliminoidaan. Ja tunnetusti (Tu-95) melu on niin hirmuinen että sovellukset matkustajaliikenteeseen ovat vähissä. Jutussa sanotaan lisäksi että värähtelytaipumusten poistamiseksi olisi parasta että etummaisessa ja taemmassa propellissa olisi eri määrät siipiä, ja taaempi vähän pienempi halkaisijaltaan, pyörrehäviöiden takia. Tuollaisia en vaan ole kuvissa paljon nähnyt.
Edith: typoja
 
Spifire MK XIX hävittäjässä oli Griffon 57 moottori ja palveluksesta poistetun Shackleton-merivalvontakoneesta otetut vastaissuuntiin pyörivät potkurit.

Muutamaan Spitfireen ne asennettiin jo sodan aikana. Kone oli helpompi lentää ja vakaampi ammuttaessa. Mutta potkuri oli monimutkaisesta rakenteesta johtuen aluksi epäluotetava, eikä sitä otettu yleiseen käyttöön.

images
 
Jatkan sikäli OT että tämä kontra-rotaattori -asia ei parhaiten nappaa hävittäjiin. Avulias http://en.wikipedia.org/wiki/Contra-rotating_propellers kertoo että konstruktio olisi parhaimmillaan hitaissa nopeuksissa (!!!) ja tuottaisi 6 - 16% paremman tehon koska ilmavirran kiertovaikutus eliminoidaan. Ja tunnetusti (Tu-95) melu on niin hirmuinen että sovellukset matkustajaliikenteeseen ovat vähissä. Jutussa sanotaan lisäksi että värähtelytaipumusten poistamiseksi olisi parasta että etummaisessa ja taemmassa propellissa olisi eri määrät siipiä, ja taaempi vähän pienempi halkaisijaltaan, pyörrehäviöiden takia. Tuollaisia en vaan ole kuvissa paljon nähnyt.
Edith: typoja

Varmasti pätee Bear:iin, mutta contra-rotating tarkoittaa vissiin vain erisuuntaan pyöriviä potkureita. Nämä olivat myös käytössä P-38 Lightning:in amerikkalaisversiossa. siinä koneessa käytettiin kahta eri moottoria, eri moottorit eri siipiin. Amerikkalaiset muinoin yrittivät tehdä siitä sellaisen karvalakkimallin vientituotteeksi Britanniaan. Britit olivat silti varsin kiinnostuneita koska taistelu Britanniasta oli käynnissä 1940, joten he eivät karsastaneet uusia mahdollisuuksia. Kuitenkaan britit eivät oikein tykänneet ja peruivat kaikki konetilaukset, koska Spitfire oli paljon parempi kuin karvalakki-Lightning. Karvalakki-Lightning (castrated Lightning) toimitettiin ilman turbo-ahtimia, ilman erisuuntaan pyöriviä potkureita. Koneen huippunopeus ja toimintakyky isommilla korkeuksilla oli olennaisesti huonompi kuin Amerikkalaissversio joka tehtiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan. (lähde youtube dokumentti P-38 Lightning)

Jotenkin muistelisinn että tuo päätös karvalakkimallista tehtiin ihan huipputasolla Amerikassa. Turbo-ahtimet olivat sen ajan huipputeknologiaa joten ne olivat vientikiellossa 30-luvulla varsinkin. Amerikkalaiset itse olivat melkein ainoat ketkä jahtasivat turbo-ahdin teknologiaa, kun taas muualla maailmassa (esim. Britannia, natsi-Saksa) lähinnä keskityttiin mekaanisiin ahtimiin. Amerikkalaisia turbo-ahdettuja moottoreita olikin useissa pommikoneissa alunperin ja myöhemmin hävittäjien moottoreissa.

Saksalainen Dornier Do-335 Pfeil oli toisen maailmansodan nopein potkurikone muistaakseni. Kone oli mitoiltaan kuitenkin melko iso. Siinä oli perässä työntävä potkuri niinkuin laivassa! Edessä oleva potkuri oli vetävä potkuri. Mielenkiintoinen konsepti joka tapauksessa. National air and space museum:issa Washington DC:ssä on ilmeisesti ainut jäljellä oleva yksilö. Kone ei ilmeisesti ehtinyt suurissa määrin taistelutoimiin ennen sodan loppumista.

Do335_Smithsonian.jpg
 
Varmasti pätee Bear:iin, mutta contra-rotating tarkoittaa vissiin vain erisuuntaan pyöriviä potkureita.

Ei tarkoita kuten Wikipediakin ystävällisesti toteaa: "Contra-rotating propellers should not be confused with counter-rotating propellers—airscrews on separate shafts turning opposite directions."
 
Ei tarkoita kuten Wikipediakin ystävällisesti toteaa: "Contra-rotating propellers should not be confused with counter-rotating propellers—airscrews on separate shafts turning opposite directions."

Aha totta...

Kuitenkin molemmat periaatteet kumoavat tuota moottorin vääntömomentin aiheuttamaa pyörimiskiertoa (aiheutuu yksimoottorisiin yksipotkurisiin koneisiin.)

Ilmeisesti näin lienee asianlaita?
 
Saksalainen Dornier Do-335 Pfeil oli toisen maailmansodan nopein potkurikone muistaakseni. Kone oli mitoiltaan kuitenkin melko iso. Siinä oli perässä työntävä potkuri niinkuin laivassa! Edessä oleva potkuri oli vetävä potkuri. Mielenkiintoinen konsepti joka tapauksessa. National air and space museum:issa Washington DC:ssä on ilmeisesti ainut jäljellä oleva yksilö. Kone ei ilmeisesti ehtinyt suurissa määrin taistelutoimiin ennen sodan loppumista.


Joo, kyllä tuo Do-335 Pfeil livakasti kulki. Ei ehtinyt taisteluun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dornier_Do_335#Tekniset_tiedot_.28Do_335_A-1.29
 
aircraft-planes_hdwallpaper_heinkel-he-280_82069.jpg

Heinkel 280

Hävisi kilpailun Saksan suihkuhävittäjäksi Me-262:lle. Koneessa oli 2 tykkiä vähemmän, se oli hieman hitaampi, sen kaksoispyrstö vaikutti epäilyttävältä ja siihen sai vähemmän polttoainetta kuin Me-262:teen. Mutta Heinkelissä oli heittoistuin, mikä 262:sta puuttui ja tämä olisi tuon aikakauden epäluotettavilla suihkumoottoreilla pelastanut monen ohjaajan hengen. Myös polttoainetankkien suurentaminen olisi ollut teknisesti mahdollista.

Muistelen, että siinä oli myös ilmajarrut siivissä, mitkä myös 262:sta puuttuivat ja koneen ongelmat aseistuksen ja pyrstörakenteen osalta olisi olleet ratkaistavissa. On sanottu, että Willy Messerschmitt oli suositumpi kuin Ernst Heinkel Saksan korkeimman johdon kirjoissa ja tämä ratkaisi hankkeen Me-262:n eduksi.
 
Me-262:ta pidettiin edistyksellisempänä, ja koska koko suihkuhävittäjäprojekti oli kiinni moottorien, ei koneiden, aikataulusta, niin ei ollu järkeä valita huonompaa konetta.
Käsittämätöntä oli resurssien ja materiaalien laittaminen laajamittaiseen V-2 tuotantoon ja joihinkin muihin hölmöihin ilmailuprojekteihin - raskashävittäjä Me-210 jonka Me-262 olisi tehnyt vanhentuneeksi, 'Amerika Bomber' jne.
 
Saksalainen Dornier Do-335 Pfeil oli toisen maailmansodan nopein potkurikone muistaakseni. Kone oli mitoiltaan kuitenkin melko iso. Siinä oli perässä työntävä potkuri niinkuin laivassa! Edessä oleva potkuri oli vetävä potkuri. Mielenkiintoinen konsepti joka tapauksessa. National air and space museum:issa Washington DC:ssä on ilmeisesti ainut jäljellä oleva yksilö. Kone ei ilmeisesti ehtinyt suurissa määrin taistelutoimiin ennen sodan loppumista.


Joo, kyllä tuo Do-335 Pfeil livakasti kulki. Ei ehtinyt taisteluun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dornier_Do_335#Tekniset_tiedot_.28Do_335_A-1.29


Muistaakseni Do-335 pystyi kantamaan isomman lastin kuin Me 262, joten siitä olisi voinut tulla se Hitlerin kaipaama nopea pommittaja, Me 262 sijaan.
 
Eikös Arado 234 sitten ollut se nopea pommari? Nehän taisivat ehtiä jossain määrin sotatoimiinkin.
 
Kirjoittakaa joku P-47 Thunderboltista, se on mun lempikone toisesta maailmansodasta :p Toinen hyvä oli kyllä tuo Mustang. Pitäisi joskus lukea molemmista jenkkikoneista joku ihan oikea ilmataisteluun keskittyvä kirja. Haluaisin tietää liittoutuneiden perspektiivistä tuohon ilmasotaan.

Se mitä ite on lukenut perustuu lähinnä huonojen häviäjien elikkä sakulentäjien muistelmiin lähinnä...:D
 
Kirjoittakaa joku P-47 Thunderboltista, se on mun lempikone toisesta maailmansodasta :p Toinen hyvä oli kyllä tuo Mustang. Pitäisi joskus lukea molemmista jenkkikoneista joku ihan oikea ilmataisteluun keskittyvä kirja. Haluaisin tietää liittoutuneiden perspektiivistä tuohon ilmasotaan.

Se mitä ite on lukenut perustuu lähinnä huonojen häviäjien elikkä sakulentäjien muistelmiin lähinnä...:D

9512088835.jpg

Hommaa itsellesi tuo kirja. Siinä on juttua paljon myös P-47 :stä. Kirjasta löytyy koneet bf 109, FW190, P-51 Mustang, Spitfire, Seafire, Zero, P-40, KI-43 Oscar. Tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa eri versioista ja niiden suorituskyvystä ilmataistelussa. Oiva joululahjatoive!

Voin jotain P-47 :stä väsätä, jos tässä ehdin.
 
Olen pohtinut, voisiko tuo contra-rotating propellerin suomentaa vastapotkuriksi. Varokaa tosiaan sekoittamasta kahteen erilliseen mutta vastakkaisiin suuntiin pyörivään potkuriin. Kaksimoottorisissa koneissa pyrittiin laittamaan potkurit pyörimään eri suuntiin juurikin kiertomomentin eliminoimiseksi ja useista moottoreista valmistettiin niin vasta-kuin myötäpäivään pyörivää mallia. Allison V-1710 oli muistaakseni tässä sunteessa suht edullinen konstruktio modulaarisuutensa ansiosta ja koko moottorin pyörimissuunta (nokat, kampiakseli jne) voitiin rakentaa peilikuvaksi haluttaessa. Usein pyörimissuunta vaihdettiin vasta potkurin alennusvaihteessa, mikä johti helposti raskaaseen palikkaan.

Turboahtimeen ei tule väliviivaa, koska O ja A ovat kaksi eri vokaalia. Tällöin yhdyssana kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa (toisin kuin vaikka kuorma-auto, jossa ensimmäinen sana päättyy samaan vokaaliin A jolla seuraava sana alkaa).
 
Luulenpa, että kontra tehtiin jotta samaan akseliin saatiin enemmän potkurin tehollista pinta-alaa. Lapoja ei voi lisätä järjettömästi samaan potkurikierrokseen..jo rakenteellisestikaan.
 
Turboahtimeen ei tule väliviivaa, koska O ja A ovat kaksi eri vokaalia. Tällöin yhdyssana kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa (toisin kuin vaikka kuorma-auto, jossa ensimmäinen sana päättyy samaan vokaaliin A jolla seuraava sana alkaa).

Jos on kieleen vakiintumaton vierasperäinen sana ja suomalainen sana niin silloin voi käyttää yhdysviivaa.

Ilmeisesti turbo on vakiintunut suomenkielinen sana nykyaikana. En selvästikään ole autoihmisiä...:oops:
 
Me-262:ta pidettiin edistyksellisempänä, ja koska koko suihkuhävittäjäprojekti oli kiinni moottorien, ei koneiden, aikataulusta, niin ei ollu järkeä valita huonompaa konetta.
Käsittämätöntä oli resurssien ja materiaalien laittaminen laajamittaiseen V-2 tuotantoon ja joihinkin muihin hölmöihin ilmailuprojekteihin - raskashävittäjä Me-210 jonka Me-262 olisi tehnyt vanhentuneeksi, 'Amerika Bomber' jne.

Saksalaisten lentokoneiden kehityksen suurin jarru oli yleensä poliittinen mahtikäsky, jollaisilla uusien koneiden kehittäminen ja tuottaminen kiellettiin ja lupien saannin jälkeen jatkuvasti vaihtuvat vaatimukset. Tuloksena oli myriadeittain projekteja, mikä hajotti hupenevat teollisuusresurssit.

Kirjoittakaa joku P-47 Thunderboltista, se on mun lempikone toisesta maailmansodasta :p Toinen hyvä oli kyllä tuo Mustang. Pitäisi joskus lukea molemmista jenkkikoneista joku ihan oikea ilmataisteluun keskittyvä kirja. Haluaisin tietää liittoutuneiden perspektiivistä tuohon ilmasotaan.

Se mitä ite on lukenut perustuu lähinnä huonojen häviäjien elikkä sakulentäjien muistelmiin lähinnä...:D

Tarkempia selostuksia ehkä myöhemmin, koetan skannata huomenna sinulle otteen vaikkapa Aircraft of WW II -kirjasta niin saat eri versioiden speksit ja muuta kivaa tietoa siitä. Tässä alkulämmittelyä:

"The Jug", kuten konetta nimitettiin, oli lentäjien keskuudessa varsin pidetty kone. P-47 eri versioissaan ei ollut mikään pieni kevythävittäjä, tyhjäpainot 4200-+5000kg. (Vrt. Fw 190 A8 3175kg, P-51D 3463kg)

Plussaa:
Kesti uskomattoman paljon höykytystä ja osumia (moottorista saattoi olla jokunen sylinteri hajalla ja silti sillä pystyi lentämään), se oli yläkorkeuksissa erittäin nopea ja suoriutui siellä myös liikehtimisestä hyvin, tulivoima oli hyvä (8x0.50 konekivääriä), hyvä syöksynopeus (tosin pystysyöksyä ei kannattanut vetää täydellä kaasulla ellei halunnut yrittää kaivautua Kiinaan maapallon läpi).

Miinusta:
Hidas kiihtymään ja huono liikehtimään alakorkeuksissa, suorituskyky alakorkeuksissa heikko, hidas nousunopeus.

Koneen eri versioita käytettiin mm. pommikoneiden saattotehtävissä, maataistelukoneena ja hävittäjäkäyttöön pimpatulla M-versiolla käytiin V1:n ja Saksan suihkuhävittäjien ja -pommittajien kimppuun. Huomenna mahdollisesti lisää. ;)
 
Jos on kieleen vakiintumaton vierasperäinen sana ja suomalainen sana niin silloin voi käyttää yhdysviivaa.

Ilmeisesti turbo on vakiintunut suomenkielinen sana nykyaikana. En selvästikään ole autoihmisiä...:oops:

Koskee nähdäkseni käytännössä lähinnä erisnimiä. Turbiini ( ja sitä kautta turbo) on suomen kielen sana, vaikka onkin vierasperäinen. Esim. Roots-ahtimeen tulee kyllä edelleen yhdysviiva. Voin tarkastaa nämä Kotusin sivuilta myöhemmin, kunhan hommiltani joudan.
 
Koskee nähdäkseni käytännössä lähinnä erisnimiä.

Koskee se kaikkia oudompia vierassanoja joissa viiva voi selkeyttää. Esimerkiksi squash-kenttä ja squash-seura lienevät yleisimmin käytetyt kirjoitusasut. Erisnimet ovat taas kokonaan oma tapauksensa, niissä viivaa käytetään aina.
 
Back
Top