WW2 Hävittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Stukasta, kone oli sodan lopussa hidas ja tarvitsi hävittäjäsuojaa. Kuitenkin koneessa oli konekivääri ja ampuja takasektoriin. Luulisi että sillä olisi pystynyt suojaamaan konetta.
Oliko ampujan sektori rajoitettu ?
 
Lisäyksenä edelliseen

Tarkoitan että messerschmitissä "teoriassa" oli moottorin puolella "epäsuorasti" stopperi tehoille taistelulennossa.

Taistelulentoa varten tehojen saaminen moottorista, perustuu optimaaliseen potkurin toimintaan suhteessa lentokoneen nopeuksiin, korkeuteen yms. Kyse on viime kädessä potkurin lapojen optimaalisesta "leikkauksesta ilmamassaan"



Jenkkilentäjät toisaalta olivat välillä ihan kusessa Mustangilla kun joutuivat säätämään toisella kädellä potkurin kierroksia, ja myös erillisellä kontrollilla kaasua. Vought Corsairissa Tyynellämerellä, oli sama ongelma. Lentäjä joutui navigoimaan, säätämään mekaanista ahdinta, säätämään polttoaineen ohennusta, säätämään potkurin kierroksia, säätämään kaasua...

Sitten heidän piti vielä ohjata tikulla ja polkimilla. Ja katsoa vihujen perään!
 
Viimeksi muokattu:
Kai silti parempi kuin maalattu harjanvarsi.
Stukalla ei varmaan pystynyt väistelemään sen kummemmin

Joo tietysti tyhjää parempi. Idässä Stukalla pystyi väistelemään yllätävänkin hyvin.
Rudelin kirja : Stuka lentäjä, kertoo paljon NL:n hävittäjäilmailun tasosta. Jos vihulainen hyökkäsi, joku Stukakuski pisti pommit mäkeen ja alkoi kurvaamaan hävittäjien kanssa. Ampui aina kun sai torvet jotakuinkin kohti. 1 tai 2 Stukaa riitti suojaamaan muuta laivuetta, että pommit saatiin vietyä perille. Länsirintamalla Stukat olisi ammuttu hetkessä taivaalta vaan idässä tämä oli normihommia, no problems. Rudelilla oli useita Stukalla saavutettuja ilmavoittoja.
 
Viimeksi muokattu:
Stukasta, kone oli sodan lopussa hidas ja tarvitsi hävittäjäsuojaa. Kuitenkin koneessa oli konekivääri ja ampuja takasektoriin. Luulisi että sillä olisi pystynyt suojaamaan konetta.
Oliko ampujan sektori rajoitettu ?

Pari konaria eivät olleet hirvittävän tehokkaita. Varsinkin pienikaliiberperiset kiväärikaliiberi kk:t.

Panssarilasit jota käytettiin toisen maailmansodan koneissa oli välillä ihan tehokasta noita pikkukaliiberisia vastaan minun käsittääkseni. Eivät varmaan kestäneet kuitenkaan panssarinläpäisyluoteja tai sitten jatkuvia osumia samaan kohtaan.

Ongelma saattoi myös olla paska ampumataito yleismaailmallisena ilmiönä, suhteessa ilmasta- ilmaan ampumiseen. Oikeastaan suomalaiset lentäjät eivät geneettisen perimänsä perusteella olleet tämän suhteen eroavaista sakkia, vaan heitäkin täytyi kouluttaa ampumakoulutuksella. Kyllä muidenkin maiden ässät saattoivat olla ihan hyviä tykittäjiä taivaan kahinoissa. :D

Periaatteessa jos sä olit hyvä ennakolla ampuja niin sitten sut varmaan laitettiin automaattisesti hävittäjäkoneen puikkoihin enemmänkin :p

Periaatteessa yleinen osumaprosentti toisessa maailmansodassa oli jotain 7% osumia ammutuista luodeista. Tämä oli ns. hyvien ässien lukema manööveraavaa vihollishävittäjää vastaan.
 
Myös jotkut ässät pidäytyivät väijytystaktiikassa ja läheltä ammuttaessa tietenkin ennakko pienenee ainakin vähän edes. Myös varsinainen tähtääminen helpottuu mitä lähempänä on vihollista, syntyy vähemmän tähtäysvirheitä.

Samoin kineettiseen energiaan perustuvat ammukset kuten useat kk:n luodit olivat tehokkaampia lähikantamalta koska lähtönopeus oli suurimmillaan lähikantamilta.
 
Miten muuten puusta vs laminoidusta puusta menee kuulat läpi ? Huomasin, että tollanen 20 kerroksesta laminoitu puun jalka on melkein kuin kiveä kovuudeltaan, mutta kevyt.

Onko mahdollisesti kokeiltu mitä kestää 4 cm paksu laminoitu puulevy jos se on laminoitu 2 mm vahvoista ( koivu ) A. vanerilevyistä B. ohuista viiluista....ja verrantona 4 cm mantylevy ( ilman laminointia ).
 
Nopea kone taisi myöskin vaikeuttaa tähtäystä ja ampumista, Me262 varten kehitettiin uusi taktiikka.
Taisi ammusten lähtönopeus olla ongelma kun kone oli nopea.
Jos me262 olisi saatu käyttöön 1942, mitenköhän olisi muuttanut voimasuhteita.
 
[nillitys]
Haluan tässä vaiheessa muistuttaa, että suomen kielessä propelli esiintyy ainoastaan sellaista typerää hupihattua käsittelevässä sanassa. Kaikissa muissa yhteyksissä oikea sana on potkuri tai roottori.
[/nillitys]
 
Nopea kone taisi myöskin vaikeuttaa tähtäystä ja ampumista, Me262 varten kehitettiin uusi taktiikka.
Taisi ammusten lähtönopeus olla ongelma kun kone oli nopea.
Jos me262 olisi saatu käyttöön 1942, mitenköhän olisi muuttanut voimasuhteita.


Jos 262 olisi saatu käyttöön isolla lukumäärällä ja jos moottorit olisivat olleet luotettavat ja yöhävittäjiin tutka toimintaan, olisi se puhdistanut Saksan taivaan. Sodan lopputulosta se ei olisi muuttanut, oli liittoutuneiden talouden potentiaali niin murskaava verrattuna Saksaan. Sota olisi pitkittynyt, kestänyt vuoden kaksi pitempään ja maksanut enemmän ihmishenkiä vaan lopputulos olisi ollut sama.

Me 262:n isoin ongelma oli epäluotettavat moottorit. Jumo 004 suihkuturbiinit eivät kestäneet ja miehiä menetettiin ihan tästäkin syystä runsaasti.
Adolf Galland oli sodan jälkeen vetämässä Agrentiinan suihkuhävittäjäprojektia. Kurt Tank oli samassa puljussa suunnittelemassa Pulqui II:sta. Siitä lopulta mitään valmista tullut, kun Englanti möi halvalla Gloster Metetor ylijäämäkonetta.
Galland pääsi kokeilemaan Meteoria ja hän sanoi, että jos Me 262:ssa olisi ollut Meteorin R-R Derwent suihkumoottorit, olisi kyseessä ollut WW2 paras hävittäjä, Das Kone. Hän piti Me-262:n runkoa ja lento-ominaisuuksia parempana kuin tuon Meteorin. Ja piti Me-262:ta muuten helppona lentää, paitsi tuo siinä ollut moottoriongelma pilasi muuten hyvän koneen.

262:n moottorit eivät kestäneet äkillisiä isoja tehonmuutoksia. Kaasuvipuja piti käsitellä kuin ne olisivat olleet raakoja kananmunia.. Yleensä tehovipuihin ei lentoonlähdön jälkeen koskettu, ei ennen kuin oli hidastettava laskua varten.

Kone kiihtyi hitaasti ja hidastui hitaasti, koska siinä ei ollut ilmajarruja. Lentoon lähdössä ja laskussa kone oli haavoittuvaisimmillaan. Jos Me 262 pilotti töpeksi, lähti kaartamaan sillä niin tiukkaan, että menetti energian ja liikenopeuden, oli kone taas hankaluuksissa, koska kiihtyvyys oli niin huono.
Lisäksi sillä piti varoa ylittämästä suurinta sallittua nopeutta, äänennopeutta lähestyttäessä kone saattoi rueta värähtelemään voimakkaasti ja mennä lentotilaan, mistä sitä ei enää hallintaan saanut. Tuo suurin sallittu nopeus ylittyi helposti loivassakin syöksyssä.
me 262.webp
 
Jos luoti läpäisee 600mm puuta niin ei kyllä laminointi siinä paljon auta.



Entäs tollanen Walter PPK n. 20-30 metristä ?

http://jamesbond.wikia.com/wiki/Walther_PPK

Elokuvissahan jengi on roskiksen takana eikä luoti tule läpi..ei varsinkaan massiivisen pöydän läpi.

http://www.firearmstactical.com/ammo_data/380acp.htm

Mitä on gelatiini ?

---

Eli vielä kerran jos sulla on 10 cm paksusti laminoitua puuta ( tiukkaa laminaattia ) niin en usko että kiväärin kuula tulee siitä läpi vaikka tulisi 600 mm puusta läpi. Varsinkaan koivusta..männystä voi tulla.
---

Muuten aikoinaan heikot kiväärit eivät läpäisseet 2X4 lankkua..se on ollut aseen mitta aikoinaan;

Viereinen kuva: Kiväärin M/1854 LORENZ-vakioluoti, A: ennen laukausta, ja B: tyssäytyneenä sekä piipunputken täyteiseksi peräpäästään laajenneena. Luodin läpimitta oli 13.7 mm, pituus 25 mm ja paino 30 grammaa. Laukaus levitti läpimitan rihlankuurnien kohdilta 14.3 mm:iin, luodin lyhentyessä 22 mm:n pituiseksi. Neljän gramman mustaruutilataus antoi 373 m/s lähtönopeuden. Ettäkö vähän ? Luoti upposi 450 metrin etäisyydeltä kuivaan honkapuuhun ammuttuna 130 - 150 mm:n syvyyteen. Tämän kokoiset ja painoiset luodit tiedettiin tappaviksi sotatoimissa, jos niillä oli riittävä nopeus 25 mm:n paksuisen mäntylaudan läpäisyyn. (Tämä peukalosääntö pätee 4.5 mm ilmapyssyn luodin tai 4 mm haulinkin tapauksessa, kun ammus osuu "hengenpaikkaan").

Täältä; http://ns2.connect.fi/gow/haag1.html

Eli tiukkaan laminoitu 4 cm koivutuote todellakin on erittäin hyvä suoja jo kaukaa ammutulle kiväärin luodille.

Vastaa varmaan 20-25 senttiä umpipuuta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laminointi

80 % kovempaa kuin alumiini !

http://en.wikipedia.org/wiki/Duramold

Tämän tiedon mukaan siis 5 mm duramoldia ( laminoitua koivua ) kestää kiväärin luodin..taitaa olla hiukan optimismia tuossa Duramold jutussa. Muttei kestäisi .50 cal aseen kuulaa.

https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100513145026AAxJPAe
 
Viimeksi muokattu:
Jännää kun tietää, että jos tämä laite jos tehtäisiin laminoidusta koivusta se kestäisi .50 cal aseen kevyesti !



Alumiinista 3/4 ' paksusta se ei kestä kuin 7.62 normikuulan.

Kaikkea sitä täällä internetissä oppii.
 
5 mm tuota duramoldia ja kaveri laittaa 100 metristä vaikka 308 kokovaippa luodin. Sen suojan takana en haluaisi olla. Läpi tulee jotta heilahtaa. Lupaus on näppituntumalla tosi optimistinen.

Zerossa oli muutaman millin alumiinilevy ohjaajan suojana istuimen selkäpanssarina. Se ei miltään suojannut. Sama olis ollut laittaa alumiinipaperi..

Gelatiini on ihmisen kudoksen kaltaista hyytelöä, jolla tutkitaan luodin aihettamia haavakanavia ja vammoja.
 
Pilotti sääti propellin kierroksia??? Tarkoitit siis, että sääti potkurin lapakulmia? Kierroksia kai säädetään kaasuvivulla niin kuin maavehkeissäkin... 2. Ms alkupuolen hävittäjissä oli vielä kiinteälapaisia puupotkureitakin, muistaakseni Hurricanessakin alunperin. Niitä sitten päiviteltiin säädettäviin.

Itsekseni olen ihmetelleyt eri maiden hävittäjien aseistusta ja sijoittelua. Sakuilla oli alusta asti tykki + kk:t rungossa, myöhemmin siivissäkin. Briteillä oli tykit + kk:t, siivissä. Amerikkalaisilla oli wanhoissa vehkeissä joskus runkokk:t, mutta myöhemmin lähes kaikki tuotantoon tulleet koneet varustettiin 6-8 kpl .50 siipikk:llä. Tykki, jumalaton kanuuna, oli vain Airacobrassa...

Saksalaiset ässät suosivat tykkiä, mm. Galland piti kk:a hyödyttömänä "ilotulitusvälineenä". Konekiväärillä oli kuitenkin helpompi osua, suurempi tulinopeus antoi paremman "peiton". Kaikki lentäjät eivät suinkaan olleet mestariampujia. Myöhemmin, pommikoneita alas ampuessa tykki oli kuitenkin välttämätön.

Amerikkalaisten osalta epäilen, että .50 kaliperin kk katsottiin riittävän suorituskykyiseksi ja luotettavaksi aseeksi, tykin kehittelyyn ei haluttu uhrata voimavaroja. Aseiden sijoittaminen siipiin palveli sekin helppoa, halpaa ja nopeaa tuotantoa, moottorin ympärille ei tarvinnut ympätä aseita ja tahdistuslaitteistoja. Jenkithän polkivat sotatuotantonsa pystyyn parissa vuodessa ja koneita tehtiin mm. autotehtaissa. Saksalaiset taas näpertelivät koko sodan ajan mitä ihmeellisimpien projektien parissa, kun voimavarat olisi pitänyt keskittää tuotannon volyymin kasvattamiseen. Amerikkalaisten ei myöskään tarvinnut ampua alas nelimoottorisia pommikoneita.
 
me-262-jpg.2339


Miksi suihkumersun moottorit olivat siivissä?
 
Muuten jos ammutaan kovaan duramoldiin ( 2 cm paksuun ) 30 asteen kulmasta se muuttuu 4 senttiä paksuksi ! Eli vastaa wikin mukaan 32 senttiä alumiinia.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top