WW2 Hävittäjät

Trilisser kirjoitti:
Japsikoneet olivat aerodynaamisesti erittäin hyviä. Kannattaa verrata vaikkapa A6M:n ja Ki-43:n suoritusarvoja meidän Myrskyymme (moottoriteho samaa luokkaa).
Klikkaa laajentaaksesi...
Japsien aerodynamiikasta olen samaa mieltä, mutta mitähän tässä pitäisi verrata? A6M2 ja Ki-43IIb ovat tyhjäpainoltaan 400-600 kg ja lentoonlähtöpainoltaankin 300-400 kg kevyempiä kuin Myrsky. Silti esimerkiksi huippunopeus (n. 530 km/h) ja nousunopeus (14-16 m/s) ovat hyvin lähellä toisiaan. Zerolla vähän pienemmällä ja Ki-43:lla isommalla moottoriteholla Myrskyyn verrattuna.
 
Trilisser kirjoitti:
Mersun tehorajoituksista: DB 605A:ssa sallittiin Notleistungin käyttö yksilöissä, joissa oli "vahvistetut männät". Suomalaisen ohjekirjan liitteenä on "teknillisiä ohjeita", joista yhdessä asia kerrotaan moottorien sarjanumeroineen.

Laajemmin asiasta kiinnostuneen kannattaa hankkia Calum Douglasin kirja Secret Horsepower Race. Kirja on siitä(kin) mukava, että se romuttaa mm. Jukka Raunion propagoiman teorian, jota tämä on julistanut absoluuttisena totuutena yhden ainoan lähteen perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi...


Eikos Mersuissa käytetty tarvittaessa "ilokaasua / dityppioksidia" ja tuota samaa kaasua käytin -90:lla autossa 125hp satsilla.
 
Leaderdog kirjoitti:
Eikos Mersuissa käytetty tarvittaessa "ilokaasua / dityppioksidia" ja tuota samaa kaasua käytin -90:lla autossa 125hp satsilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
fi.m.wikipedia.org

GM-1 – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org fi.m.wikipedia.org
Käsittääkseni oli lisävaruste, kuten MW-50, ei noita kaikissa koneissa ollut asennettuna.

Edit: Siitäkään ole ihan varma oliko MW-50 ja GM-1 mahdollista asentaa samaan koneeseen, toinen antoi lisätehoa alhaalla, toinen järjestelmä yläkorkeuksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ikarus kirjoitti:
fi.m.wikipedia.org

GM-1 – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org fi.m.wikipedia.org
Käsittääkseni oli lisävaruste, kuten MW-50, ei noita kaikissa koneissa ollut asennettuna.
Klikkaa laajentaaksesi...
Wikin mukaan kaasun syöttö oli ahtimen imupuolelle, -90:lla autoissa työnnettii lisäbensaa ja ilokaasua tietyn kokoisilla suuttimilla suoraan imusarjaan, riippumatta siitä oliko ahdettu vai ei, ja minulla oli.
Sen sijaan vesiruisku oli itselläni Canadasta hommattuna ja siinä oli syöttötapana suoraan turbon imupuolelle. Tosin lentokonella lennettiin korkealla ja lisä "happi" on ollut tarpeen, maantasalla pelkkä lisähappi vie moottorit laihalle / nakutus ja kohta Visecot sulaa, lapissa joku sanoi tuota mäntäpistiäiseksi. Tosin en tiedä oliko BF:ssä Mahlet vai Kolbensmitit vai jotkut muut männät.
 
Viimeksi muokattu:
GM-1:n idea oli tosiaan lisähapen syöttäminen. Sen takia sitä käytettiin määräkorkeuden yläpuolella (5700 m hätäteholla), koska matalammalla ei ollut tarvetta lisähappeen, sillä ahdin jo tuotti tarpeeksi.

MW-50 taas sallii suuremmat ahtopaineet matalalla nakuttamatta (tai jos oikein viilataan pilkkua, niin teknisesti sallitaan suurempi tehollinen keskipaine). Vesiruiskutus on hämmästyttävän tehokas em. hommassa.
 
Niin minä arvelin ettei lekossa lisä bensaa tarvittu noilla korkeuksilla. Ja detonation / nakutus / itsestään syttyminen hajottaa maalla merellä ja ilmassa. Vesi on kait halvin konsti hillitä nakutusta jos ei sytkää / ennakkoa voi hallita.
Niin ja kun ahtaa pitää paljon, että moottorista saadaan runsaasti tehoa ulos "halvalla" ilman kallita VP:n race bensoja , niin E85 etanoli on hyvä ja halpa lääke autoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Alkoholi olisi siinä suhteessa lekossakin hyvä polttoaine, mutta: sen lämpöarvo on sen verran paljon huonompi, että samoilla säiliöillä toimintamatka rupsahtaa. Sitten kaasutinmoottoreissa* voi olla ongelmia käynnistäessä huonomman höyrydtymisen takia.

*Esimerkiksi amerikkalaiset Bendix-Stromberg-kaasuttimet olivat itse asiassa 1-pisteruiskuja, vaikka virallinen nimitys oli painekaasutin (pressure carburettor). Mutta esimerkiksi Blenheimeissä oli uimurikaasuttimet. Asiaa mutkistaa, että esim. Merlineihin tuli lopussa erilainen 1-pisteruisku, joko S.U:n kieppulevypumppu tai R-R:n hammaspyöräpumppu
 
sinko kirjoitti:
Kerrankin videota jossa ei ole digikauden seisovaa potkuria käyvässä koneessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä ei ole digikameroiden erityisominaisuus. Käytännössä kyse on siitä, että potkurin pyörimisnopeus on jokin kameran suljinnopeuden monikerta, se näkyy myös joissain vanhoissa elokuvissa.

Tällä videolla näkyy selvästi, miten erityyppisillä helikoptereilla on roottoreissa eri
pyörimisnopeudet:

Mersupätkässä sen sijaan on digikaudelle tyypillinen levoton automaattifokus, joka pomppii edestakaisin äärettömyyden ja nollan välillä.
 
^Näinköhän nykyöljyt sopisivat ollenkaan? Ajattelin vain noita vanhempia autoja sun muita mopoja, ei täyssynteettiset oikein pysy sisällä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top