WW2 Hävittäjät

Trilisser kirjoitti:
Samovarius: lähdettä 605:n ahtimen vikaherkkyydelle? Ei ole tullut vastaan edes Calumin kirjassa, että ahdin olisi ollut erityisen vikaherkkä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tais olla entinen mersulentäjä sarjassa Coltrane ja koneet, joka valitteli konstruktion monimutkaisuutta. Siitä se on jääny ainakin mieleen.
 
^Ehkä puuttuu käytännön kokemus noista venoista, pelkästään luettu tieto ei käytännössä riitä. Pitää oikeasti tietää käyttötarkoituksen syy ja sen kohde.
 
Viimeksi muokattu:
Samovarius kirjoitti:
Tais olla entinen mersulentäjä sarjassa Coltrane ja koneet, joka valitteli konstruktion monimutkaisuutta. Siitä se on jääny ainakin mieleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sarja oli muistaakseni mielenkiintoinen, mutta olisikohan ohjaajalle tullut jokin ajatusvirhe. 605:n ahtimen mekanismi on aika yksinkertainen loppujen lopuksi: 1-vaiheinen ahdin mekaanisesti aika yksinkertaisella nestekytkimellä. Liikkuvia osia tavallista vähemmän.
 
Lukaisin pytyllä istuessani Valtosen Mersu-kirjan loppuun kerättyjä Mersu-miesten muisteloita, lähinnä mekaanikkojen osalta. Vain yksi muistelija mainitsi ahtimen ongelmia tyyliin "pikku vikoja joskus". Enemmän valiteltiin potkurin säätöä ja sytystulppia, letkujen vuotoja jne.
 
Mitä noita Mersu-lentäjien muistelmia olen lukenut, niin MercedesDB -moottorivauriot olivat yleisiä.
Oliko syynä puutteellinen voitelu vai laakerit, ei ole minulle selvinnyt.
 
Wagner kirjoitti:
Mitä noita Mersu-lentäjien muistelmia olen lukenut, niin MercedesDB -moottorivauriot olivat yleisiä.
Oliko syynä puutteellinen voitelu vai laakerit, ei ole minulle selvinnyt.
Klikkaa laajentaaksesi...
Calum Douglasin mukaan mm. venttiileistä oli vikaa. Jostain syystä öljynpaineet olivat kovin alhaiset. Jumossa ei ollut kumpaakaan ongelmaa. DB:n ja Jumon voitelu oli erilainen. Jumossa kampikoneiston öljy pumpattiin onttoon kampiakseliin, josta se johdettiin porauksia pitkin laakereille. DB:ssä taas öljy pumpattiin kampiakseliin kampikammion öljyreikien kautta. Ohjekirjassa annettu Jumon minimiöljynpaine on korkeampi kuin tyypillinen DB:n maksimipaine.

Alkuperäisten teknillisten ohjeitten mukaan hätäteholla sattui "mäntien puhkipalamisia", joten se oli estetty moottoreissa ilman "vahvistettuja mäntiä".
 
Trilisser kirjoitti:
Hmm. Yhdessä Koalan sakulentäjämuistelmassa muistelija muisteli, että heidän yksikössään petyttiin, kun Me 210 otettiin pois. Hänen mielestään kone oli hyvä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Millä kehitysversiolla mahtoivat ko. yksikössä lentää? C-malli oli käytössä mm. unkarilaisilla, se oli arvioitu riittävän hyväksi heidän tarpeisiinsa.

Me 410 Hornissessa 210:n suunnittelullisia ja lennettävyyteen vaikuttavia vikoja oli selkeästi korjattu (mm. siivet, pidempi runko + lisää tehoa) ja konetyyppi oli siinä muodossa varsin ”soiva peli” sinänsä. Liittoutuneiden pommittajia vastaan Me 410 oli toimiva laite, mutta oli ahtaalla itseään ketterämpien saattohävittäjien kanssa.
 
Käsittääkseni alkuperäinen saksankielinen kirja on "lentopäiväkirja". Itse tykkään enemmän lentämiseen keskittyvistä muistelmista. Valitettavasti sakumuistelmista usein puuttuu se tekniikkapuoli.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top