WW2 Hävittäjät
- Viestiketjun aloittaja Ikarus
- Aloitus PVM
tulikomento
Supreme Leader
Sarek1
Ylipäällikkö
Pkrl, vuosikymmeniä sitten etenkin korkkarien lukemisen jälkeen Airfixin, Revellin ja Matchboxin rakennussarjoista kootut Tommyjen, hunnien, jenkkien ja japsien koneet ottivat rankasti mittaa toisistaan sisäilmatilassa. Voi niitä muovisten ilmojen kotkien kuolontansseja kuvitteellisten pilvien lomassa: Achtung! Donnerwetter! Aaarrghh!Tiffie oli kyllä täysiverinen rynnäkkökone. Tuttu Ilmojen Korkeajännityksistä.
Typhoon ja siitä parannettu versio Tempest kuuluivat kalustoon.
tulikomento
Supreme Leader
Pkrl, vuosikymmeniä sitten etenkin korkkarien lukemisen jälkeen Airfixin, Revellin ja Matchboxin rakennussarjoista kootut Tommyjen, hunnien, jenkkien ja japsien koneet ottivat rankasti mittaa toisistaan sisäilmatilassa. Voi niitä muovisten ilmojen kotkien kuolontansseja kuvitteellisten pilvien lomassa: Achtung! Donnerwetter! Aaarrghh!
Typhoon ja siitä parannettu versio Tempest kuuluivat kalustoon.
Airfixin 1:72 Spitfire oli ensimmäinen malli jonka penskana kasasin. Sen kumppaniksi piti saman tien ostaa 1:72 Mersu. Sankaruutta taivaan sinessä. Sodan viimeiset ritarit ottivat sitten mittaa toisistaan.
Mulla oli "tosi iso Stuka" kirjahyllyn päällä.
Ikarus
Respected Leader
Jos kone näyttää hyvältä, se on hyvä. Tässä tapauksessa ei näytä, eikä ole hyvä. Näitähän tuli Suomeen 6 kpl ranskisten lahjoituksena ja kone todettiin heti surkeaksi. Ne määrättiin lentokieltoon, kun 2 ensimmäistä oli molemmat äkkiä telottu korjauskuntoon.
tulikomento
Supreme Leader
Yksi säilynyt yksilö lähti muutama vuosi sitten Vesivehmaalta Krakovaan Puolan ilmailumuseoon. On nyt siellä näytillä ja kertoo siitä, mitenkä keväällä 1940 puolalaiset sotivat näillä Luftwaffea vastaan Ranskan taivaalla.
tulikomento
Supreme Leader
Eino Luukkanen käsittääkseni kyseli näitä 1943 naftaliinista LeLv 34:n käyttöön. Ideana olisi vissiin ollut käyttää koneita Mersu-koulutuksen osana. Liittyiköhän jotenkin laskeutumiseen ja jollain lailla vastaavanlaisiin lento-ominaisuuksiin ?
Mulla on hämärä muistikuva, että jossain vielä on yhden Caudronin osia tallella täällä SuomessaEino Luukkanen käsittääkseni kyseli näitä 1943 naftaliinista LeLv 34:n käyttöön. Ideana olisi vissiin ollut käyttää koneita Mersu-koulutuksen osana. Liittyiköhän jotenkin laskeutumiseen ja jollain lailla vastaavanlaisiin lento-ominaisuuksiin ?
Lähinnä olisi liittynyt laskunopeuteen. Ei se Mersussakaan ollut hurjinta tasoa, mutta Bresteristä, Curtissista tai Moranesta tulleelle toki eri luokassa.Eino Luukkanen käsittääkseni kyseli näitä 1943 naftaliinista LeLv 34:n käyttöön. Ideana olisi vissiin ollut käyttää koneita Mersu-koulutuksen osana. Liittyiköhän jotenkin laskeutumiseen ja jollain lailla vastaavanlaisiin lento-ominaisuuksiin ?
Luukkanen itse, ainakin omissa muistelmissaan, piti Mersua helppona lentää, mutta hän taisi ollakin keskivertoa parempi keppimies. Ja lentäähän Mersu olikin helpohko, mutta laskeutuminen kehnoille kentille vaatikin valppautta. Spitfiressä oli itse asiassa kapeampi raideväli, mutta se oli silti paljon helpompi laskea.
Mersut ajautuivat laskussa sivuun ja menivät metsään, Spitfire pyörähti töyssyissä katolleen. Valitettavasti noita Spitfiren niskat murtavia onnettomuuksia on tapahtunut tälläkin vuosituhannella
Spitfiren nokilleenmenot johtuvat liian kovasta jarrutuksesta, koska kone on nokkapainoinen. Jos Spitin saa pelkästä töyssystä katolleen, niin silloin se töyssy on sitä luokkaa, että mikä hyvänsä on katollaan.
Ja Mersu nyt harvemmin meni laskussa metsään, kun se vauhti ei yleensä sinne metsään asti riittänyt. Tyypillinen seuraus oli laskutelineen murtuminen, kun nokka lähti sivuun ja nopeusvektori osoitti suoraan. Virallinen suomalaisraportti (Pekka Kokon tekemä) kertoo, että suunnanmuutoksen saattoi aiheuttaa jopa rengaspaineitten ero.
Mitä tulee Mersun nousuun, yötoimintaohjaajille opetettiin lähtötekniikka, jossa pyrstö nostetaan mahdollisimman nopeasti. Homma toimii, kunhan se vastajalka on siellä pohjassa eikä melkein. Tuolla tekniikalla kone nousee nopeimmin ja samalla näkyvyys eteen paranee.
Tuo pätee kaikkiin tehokkaisiin potkurikoneisiin, joissa ei ollut vastakkaissuuntiin pyörivää potkuria. Sille ei vaan mahda mitään. Esimerkiksi Spitfiren ohjekirjassa suositellaan välttämään lähdössä täyttä tehoa, jotta renkaat kuluvat vähemmän. F.R. 47:ssä varoitusta ei ole (=siinä on contra-prop).
Noh lentäjän virheestähän ne Mersunkin laskuvauriot johtuivat.
Jep. Tosin sen ajan "suurkoneista" Mersu lienee ollut herkin moiselle laskussa. Toinen kuulemma herkkä on P-40. Sitten esimerkiksi F6F on supervakaa laskea. Samoin P-47. Ja Fw 190.