WW2 Hävittäjät

Ja taisivat Tora toran japsikoneet näytellä myös tässä:
Robert Conrad, Black Sheep Squadron aka Raikulipojat lennosssa.
Robert_Conrad_Baa_Baa_Black_Sheep_1976.JPG
Logo_from_%22Baa_Baa_Black_Sheep%22.jpg
Tunnistaako joku musiikin?
 
Minulla olisi kysymys foorumin WW2 hävittäjä-kihoille. Olen toiseen maailmansotaan sijoittuvia lentosimulaattoreita hakatessani huomannut erään aika merkittävän asian Hurricanen ja Spitfiren välillä liittyen konekiväärien tarkkuuteen. Lento-ominaisuuksiltaan Spitfire on toki parempi, mutta aselavettina kone onkin sitten ongelmallisempi. Tuntuu siltä, että Hurricanen sumppuun lytätyt 4x4 konekiväärit (4/siipi) olisivat tarkempia, ja sarjoja olisi ikään kuin helpompi hallita. Spitfiren ei niin sumppuun lytätyt konekiväärit (myöskin 4x4) tuntuvat jotenkin epätarkemmilta. Tämä konkretisoituu etenkin pommareita vastaan hyökätessä. Hurrin sarjat on paljon helpommat kohdistaa etenkin moottoreihin, kun taas Spitin sarjat lähtevät taas vähän sinne tänne, osa runkoon, osa siipiin, osa taas ohi.
Edellä mainitsemani kokemukset ovat siis täysin simulaattoreiden varaisia, mutta haluaisin kysyä, että oliko tälläinen ongelma validi myös oikeassa elämässä?

Havainnollistavia kuvia:
Spitfire-Mk.Ia-N3200-taxiing-on-grass.jpg


1410028933470_wps_14_Internet_grab_for_Liz_pla.jpg
 
Last edited by a moderator:
Minulla olisi kysymys foorumin WW2 hävittäjä-kihoille. Olen toiseen maailmansotaan sijoittuvia lentosimulaattoreita hakatessani huomannut erään aika merkittävän asian Hurricanen ja Spitfiren välillä liittyen konekiväärien tarkkuuteen. Lento-ominaisuuksiltaan Spitfire on toki parempi, mutta aselavettina kone onkin sitten ongelmallisempi. Tuntuu siltä, että Hurricanen sumppuun lytätyt 4x4 konekiväärit (4/siipi) olisivat tarkempia, ja sarjoja olisi ikään kuin helpompi hallita. Spitfiren ei niin sumppuun lytätyt konekiväärit (myöskin 4x4) tuntuvat jotenkin epätarkemmilta. Tämä konkretisoituu etenkin pommareita vastaan hyökätessä. Hurrin sarjat on paljon helpommat kohdistaa etenkin moottoreihin, kun taas Spitin sarjat lähtevät taas vähän sinne tänne, osa runkoon, osa siipiin, osa taas ohi.
Edellä mainitsemani kokemukset ovat siis täysin simulaattoreiden varaisia, mutta haluaisin kysyä, että oliko tälläinen ongelma validi myös oikeassa elämässä?

Havainnollistavia kuvia:
Spitfire-Mk.Ia-N3200-taxiing-on-grass.jpg


1410028933470_wps_14_Internet_grab_for_Liz_pla.jpg


Kyllähän nuo Hurricanen aseet on selvästi lähempänä koneen keskilinjaa kuin Spit MK I:ssä.
Joku taisi olla @Ottoville , joka mahdollisesti tässä ketjussa tätä asiaa pohdiskeli. Postauksessa oli kuviakin erilaisista aseiden kohdistustekniikoista, laitettiinko luotisuihkut yhtymään tietyn matkan päästä vai pistettiinkö menemään koneen suuntainen luotivuo. Amerikkalaiset taisi tätä kohdistusta jossakin määrin harrastaa.

Nokassa oleva aseistus oli kohdistusteknisesti (esim, Bf 109 F) helpoin ja tarkat ampujat siitä piti, kun taas vähemmän taitavat tykkäsivät enemmän hajallaan olevasta aseistuksesta. Muistini mukaan yksimoottorisissa liittoutuneiden koneissa ei juurikaan nokka-aseistusta ollut, poislukien Morane-Saulnier. Saksalaiset mielellään keskitti aseistusta koneen nokkaan, samoin teki venäläläiset.
 
Kyllähän nuo Hurricanen aseet on selvästi lähempänä koneen keskilinjaa kuin Spit MK I:ssä.
Joku taisi olla @Ottoville , joka mahdollisesti tässä ketjussa tätä asiaa pohdiskeli. Postauksessa oli kuviakin erilaisista aseiden kohdistustekniikoista, laitettiinko luotisuihkut yhtymään tietyn matkan päästä vai pistettiinkö menemään koneen suuntainen luotivuo. Amerikkalaiset taisi tätä kohdistusta jossakin määrin harrastaa.

Nokassa oleva aseistus oli kohdistusteknisesti (esim, Bf 109 F) helpoin ja tarkat ampujat siitä piti, kun taas vähemmän taitavat tykkäsivät enemmän hajallaan olevasta aseistuksesta. Muistini mukaan yksimoottorisissa liittoutuneiden koneissa ei juurikaan nokka-aseistusta ollut, poislukien Morane-Saulnier. Saksalaiset mielellään keskitti aseistusta koneen nokkaan, samoin teki venäläläiset.
Ja oliko vielä niin, että kohdistukseen vaikuttivat lentäjäkohtaiset mieltymykset? Joku halusi tiiviimpää suihkua kuin toinen.

@Kalastaja , kyseessä varmaan bugi. Hävittäjä on aselavetti, ja jos sillä ei osu minne haluaa, eikä kyse ole ampuma- tai koneenkäsittelytaidosta, asialle tehdään kiireen vilkkaa korjaustoimia.
Muutenhan vihollinen saa suhteetonta etua, toisin sanoen pysyy hengissä :).
Missä simussa muuten tämä ongelma?
 
Tämä kuva näyttää juuri tuon kuinka Hurricanen sarjat yhtyvät kohdistuspisteessä ja heti sen jälkeen leviävät.

hc.jpg

Sodan alkuvaiheessa brittien siipiaseet kohdisteltiin yleensä melko kauas. On puhuttu, että tämä vaihteli esim. välillä 370 m - 590 m. Ideana kait oli, että tällä "haulikkoefektillä" keskivertolentäjäkin saisi osumia viholliseen. No, Battle of Britainin aikana huomattiin että ei tämä nyt niin fiksu idea ollutkaan. Jotkut brittiässät tästä valittivatkin ja pudottivat kohdistusetäisyyttä reilusti alaspäin.

Varmasti Spitifressä ja Hurricanessa oli eroja. Hurria on pidetty paksun siipensä ansiosta vakaana aselavettina kun taas oletettavasti Spitin ohuempi siipi ja tämän myötä siipikookoot olivat alttiimpia mm. moottorin ja potkurin väännölle ja tärinöille. Hurricanen siipiaseet oli muutenkin asetettu siipiin tiiviimmin yhteen kuin Spitfiressä, joten tässäkin mielessä Hurrin ampumat sarjat menivät todennäköisemmin paremmin nippuun.
 
Tämä kuva näyttää juuri tuon kuinka Hurricanen sarjat yhtyvät kohdistuspisteessä ja heti sen jälkeen leviävät.

Katso liite: 7335

Sodan alkuvaiheessa brittien siipiaseet kohdisteltiin yleensä melko kauas. On puhuttu, että tämä vaihteli esim. välillä 370 m - 590 m. Ideana kait oli, että tällä "haulikkoefektillä" keskivertolentäjäkin saisi osumia viholliseen. No, Battle of Britainin aikana huomattiin että ei tämä nyt niin fiksu idea ollutkaan. Jotkut brittiässät tästä valittivatkin ja pudottivat kohdistusetäisyyttä reilusti alaspäin.

Varmasti Spitifressä ja Hurricanessa oli eroja. Hurria on pidetty paksun siipensä ansiosta vakaana aselavettina kun taas oletettavasti Spitin ohuempi siipi ja tämän myötä siipikookoot olivat alttiimpia mm. moottorin ja potkurin väännölle ja tärinöille. Hurricanen siipiaseet oli muutenkin asetettu siipiin tiiviimmin yhteen kuin Spitfiressä, joten tässäkin mielessä Hurrin ampumat sarjat menivät todennäköisemmin paremmin nippuun.
Missä minä olen lukenut Spitin siipiaseissa olleista lataushäiriöistä? Clostermanilta? Siinä vaiheessa kyse oli kuitenkin jo tykkiaseistuksesta. Ainakin tykkien liittämisessä Spitin ohuempaan siipiin oli muistaakseni päänvaivaa insinööreillä.

Mietin muuten, että miten realistinen on Kalastajan kuvaama tilanne oikeasti ollut. Jäin käsitykseen, että samalla tulenavauksella ropisee rungossa ja siivissä ja osaa menee ohikin. Eikö kuitenkin suihkut kohdistu siihen kohdistuspisteeseen suhtkoht tiiviinä nippuna, kuin kahden siiven nippu kohtaisi siinä, mutta siitä eteenpäin eroaa kahtena nippuna, siis yhden siiven aseistus omanaan.
Osasinkohan nyt selittää ymmärrettävästi..o_O. Siis jos ropisee rungossa ja kummassakin siivessä yhtaikaa, niin kookoot ampuu tavallaan koko taulun leveydeltä, ilman kohdistuspistettä tai siitä eriytymistä missään vaiheessa.
 
Ja oliko vielä niin, että kohdistukseen vaikuttivat lentäjäkohtaiset mieltymykset? Joku halusi tiiviimpää suihkua kuin toinen.

@Kalastaja , kyseessä varmaan bugi. Hävittäjä on aselavetti, ja jos sillä ei osu minne haluaa, eikä kyse ole ampuma- tai koneenkäsittelytaidosta, asialle tehdään kiireen vilkkaa korjaustoimia.
Muutenhan vihollinen saa suhteetonta etua, toisin sanoen pysyy hengissä :).
Missä simussa muuten tämä ongelma?

IL-2 Cliffs of Dover. Ehkä kyseessä ei olekaan bugi juuri tuon asian takia, jonka @tulikomento juuri kertoi. (Spitillä ohuemmat siivet--> tarkkuus kärsii)
 
IL-2 Cliffs of Dover. Ehkä kyseessä ei olekaan bugi juuri tuon asian takia, jonka @tulikomento juuri kertoi. (Spitillä ohuemmat siivet--> tarkkuus kärsii)
Voip hyvin olla.
En kuitenkaan itse muista mistään kirjallisuudesta mainintaa, että Spit olisi aidossa tilanteessa ollut jotenkin huono lavetti tulittaa, jos kohdistus oli kunnossa.

Jaa, kuulostaa mielenkiintoiselta simulta. Olen vähän tarkoituksella niitä vältellyt, kun tiedän joutuvani koukkuun :D
 
Voip hyvin olla.
En kuitenkaan itse muista mistään kirjallisuudesta mainintaa, että Spit olisi aidossa tilanteessa ollut jotenkin huono lavetti tulittaa, jos kohdistus oli kunnossa.

Jaa, kuulostaa mielenkiintoiselta simulta. Olen vähän tarkoituksella niitä vältellyt, kun tiedän joutuvani koukkuun :D

Pelin alkuperäinen versio on täysi paska. Kannattaa ladata Team Fusion 4.0 patch, jos suunnittelet ostavasi. Tuo patchi parantaa aivan järjettömästi pelattavuutta.
 
Missä minä olen lukenut Spitin siipiaseissa olleista lataushäiriöistä? Clostermanilta? Siinä vaiheessa kyse oli kuitenkin jo tykkiaseistuksesta. Ainakin tykkien liittämisessä Spitin ohuempaan siipiin oli muistaakseni päänvaivaa insinööreillä.

http://www.bbc.com/news/magazine-15660438
Linkistä 1 Spitfiren kk tulittaa. Kun kaikki 8 kk:ta tulitti muistutti ääni kankaan repimistä.
8*. 303 aseistus joka oli Spit MK I:ssä todettiin nopeasti liian köykäiseksi.

SupermarineSpitfireMkIIB.png

Spitfire MK II B:ssa oli alkuun pelkät siipitykit, joiden kanssa , kuten @JR49 mainitsi, alkuun oli suuria ongelmia. Tulitusaika oli lyhyt ja lisäksi ne jumiutuivat helposti. Jos toinen siipitykki meni jumiin, rekyyli kampesi konetta pelkällä yhdellä toimivalla tykillä ammuttaessa niin, ettei sillä mihinkään osunut.
Koneeseen lisättättiin 4* .303 kk tykkien lisäksi. Kompromissi tulitusajan / luottavuuden suhteen. Tykkien ongelmatkin nopeasti saatiin ratkottua.
 
latest

Ase, jonka RAF valitsi Spitfiren siipitykiksi oli ranskalaisvalmisteinen 20 mm:n Hispano-Suiza Type 404. Ammuksella oli erittäin suuri lähtönopeus ja sen panssarin läpäisy oli parempi kuin millään muulla vastaavalla aseella. Ranskalaisessa MS.406 koneessa sama ase oli moottorin päälle asenettuna toiminut hyvin. Moottorin massa vaimensi voimakkaan rekyylin. Kun se asennettiin Spitfiren siipeen kyljelleen vähemmän tukeviin kiinnikkeisiin ja ammuttaessa vedettiin g:tä, oli syöttöhäiriö todennäköinen.

Spitfiren versio, missä tuota ensin kokeiltiin oli MK I B. Asetta ei tuolloin vielä saatu kunnolla toimimaan. Vasta Spitfire MK II B:ssä ase toimi jo luotettavasti.
 
latest

Ase, jonka RAF valitsi Spitfiren siipitykiksi oli ranskalaisvalmisteinen 20 mm:n Hispano-Suiza Type 404. Ammuksella oli erittäin suuri lähtönopeus ja sen panssarin läpäisy oli parempi kuin millään muulla vastaavalla aseella. Ranskalaisessa MS.406 koneessa sama ase oli moottorin päälle asenettuna toiminut hyvin. Moottorin massa vaimensi voimakkaan rekyylin. Kun se asennettiin Spitfiren siipeen kyljelleen vähemmän tukeviin kiinnikkeisiin ja ammuttaessa vedettiin g:tä, oli syöttöhäiriö todennäköinen.

Spitfiren versio, missä tuota ensin kokeiltiin oli MK I B. Asetta ei tuolloin vielä saatu kunnolla toimimaan. Vasta Spitfire MK II B:ssä ase toimi jo luotettavasti.
Oliko meidän Moraneissa siis tuo sama tykki kuin Spitfiressä? Enpä tiennyt moista yhtymäkohtaa.
 
20 mm:n Hispano-Suiza Type 404. Ammuksella oli erittäin suuri lähtönopeus ja sen panssarin läpäisy oli parempi kuin millään muulla vastaavalla aseella. Ranskalaisessa MS.406 koneessa sama ase oli moottorin päälle asenettuna toiminut hyvin.
Suomessa tähän tykkiin ei taidettu olla kovin tyytyväisiä. Toimintavarmuudessa oli muistaakseni toivomisen varaa ja eikä Suomen ilmavoimille hankittu koskaan kunnollisia panssaria läpäiseviä ammuksia. Mörkö-Morane saikin sitten nokalleen saman kaliperin Mauserin.
 
latest

Ase, jonka RAF valitsi Spitfiren siipitykiksi oli ranskalaisvalmisteinen 20 mm:n Hispano-Suiza Type 404. Ammuksella oli erittäin suuri lähtönopeus ja sen panssarin läpäisy oli parempi kuin millään muulla vastaavalla aseella. Ranskalaisessa MS.406 koneessa sama ase oli moottorin päälle asenettuna toiminut hyvin. Moottorin massa vaimensi voimakkaan rekyylin. Kun se asennettiin Spitfiren siipeen kyljelleen vähemmän tukeviin kiinnikkeisiin ja ammuttaessa vedettiin g:tä, oli syöttöhäiriö todennäköinen.

Spitfiren versio, missä tuota ensin kokeiltiin oli MK I B. Asetta ei tuolloin vielä saatu kunnolla toimimaan. Vasta Spitfire MK II B:ssä ase toimi jo luotettavasti.


Oliko meidän Moraneissa siis tuo sama tykki kuin Spitfiressä? Enpä tiennyt moista yhtymäkohtaa.


Suomessa tähän tykkiin ei taidettu olla kovin tyytyväisiä. Toimintavarmuudessa oli muistaakseni toivomisen varaa ja eikä Suomen ilmavoimille hankittu koskaan kunnollisia panssaria läpäiseviä ammuksia. Mörkö-Morane saikin sitten nokalleen saman kaliperin Mauserin.


Tässä Morane-ässä Antti Tanin mietteitä.

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-TaniHuotari.html

K: Tykki oli kuulemma tavallaan epäluotettava. Että laukaisumekanismi jumitti tai saattoi lähteä vain yksi paukku ja se jäi sitten siihen.

V: Se on totta, että se oli melko epäkiitollinen vehje. Paljon parempi oli sitten myöhemmin, kun tuli se 12,7 mm konekivääri. Se toimi. Ja sitten patruunamäärä oli aivan mielettömän pieni, kun se oli, mitähän siinä oli, 50 patruunaa. Sehän meni parissa sekunnissa. Ampui vahingossa pikkuisenkin ohi, niin siihen loppui patruunat. Sitten jäi vain siipikiväärit ja ne oli taas semmoisia kuin ne oli.
 
Back
Top