WW2 Hävittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
^Videolla pilottina Klaus Plasa. Kaverilla on selvästi lentäjän vikaa, sehän pisti Mersulla menemään mukavasti ja ahtopaineetkin olivat savutuksesta päätellen kohdallaan:) Monesti noilla warbirdeillä lennetään liian varovasti.
Duxford_09-07_0886.jpg


ubehandlet_webpix_9602ipry.jpg

Sama Punainen 7 meni Roskildessa laskussa remonttiin, liekö pilottina ollut Klaus vai joku muu, sitä en varmuudella tiedä. Tekevälle sattuu.
Jutussa mainitaan, että -62 syntynyt oli kaputtikoneen pilotti.
'http://simhq.com/forum/ubbthreads.php/topics/3823839/Bf_109_Belly_Landed_in_Denmark
 
^Videolla pilottina Klaus Plasa. Kaverilla on selvästi lentäjän vikaa, sehän pisti Mersulla menemään mukavasti ja ahtopaineetkin olivat savutuksesta päätellen kohdallaan:) Monesti noilla warbirdeillä lennetään liian varovasti.
Duxford_09-07_0886.jpg


ubehandlet_webpix_9602ipry.jpg

Sama Punainen 7 meni Roskildessa laskussa remonttiin, liekö pilottina ollut Klaus vai joku muu, sitä en varmuudella tiedä. Tekevälle sattuu.
Jutussa mainitaan, että -62 syntynyt oli kaputtikoneen pilotti.
'http://simhq.com/forum/ubbthreads.php/topics/3823839/Bf_109_Belly_Landed_in_Denmark

Tuo se vaan olis kova saada esiintymään kotimaiseen lentonäytökseen. Taitaa tosin jäädä haaveeksi. :(
 
Viimeksi muokattu:
P-47 Thunderbolt syöksyi perjantai-iltana Hudsonjokeen New Yorkissa. Lentäjä kuoli. :(

http://nypost.com/2016/05/27/plane-crashes-into-hudson-river/

Oli ilmeisesti harjoittelemassa lentonäytösesitystä. Syytä turmaan ei vielä tiedetä, mutta teknistä vikaa epäillään.

Tuosta linkistä:
"Hän avasi ohjaamon mutta hän ei voinut päästä pois", sanoo Johnny Flores, 25 "Kun hän yritti päästä pois, se alkoi upota todella nopeasti.

Todella ikävä onnettomuus. Jäi jumiin ohjaamoon, pakkolaskussa kone vaurioitui ja pilotti ei päässyt irti. Tai oli niin pökerryksissä täräyksestä.
 
Tuosta linkistä:
"Hän avasi ohjaamon mutta hän ei voinut päästä pois", sanoo Johnny Flores, 25 "Kun hän yritti päästä pois, se alkoi upota todella nopeasti.

Todella ikävä onnettomuus. Jäi jumiin ohjaamoon, pakkolaskussa kone vaurioitui ja pilotti ei päässyt irti. Tai oli niin pökerryksissä täräyksestä.

Videokuvaa koneen nostosta. Näyttää hyvin ehjältä. Eli olikohan kyseessä harkittu pakkolasku veteen ? Joka tapauksessa karmea kohtalo on ollut kuskilla kun ei päässyt koneesta ulos.

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/...t-vanha-havittajakone-nostettiin-ylos/5917516
 
Luftwaffen kannalta kuulunee kategoriaan "liian vähän ja liian myöhään." Mäntämoottorihävittäjänä ja korkeatorjunnassa olisi ollut aivan mainio.

Oikeastaan kaikki mitä Saksa teki Neuvostoliittoon hyökkäyksen jälkeen oli liian vähän liian myöhään. Olisivat jättäneet punakoneen rauhaan niin nyky eurooppa olisi oikeasti erilainen.
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heinkel_Lerche
Heinkel Lerche
il2fb.jpg


Heinkel Lerche
(Kiuru) oli toisen maailmansodan aikainen, saksalaisenlentokonevalmistaja Heinkelin suunnitelma pystysuoraan nousevasta ja laskeutuvasta VTOL-hävittäjästä.

Lerchessä ohjaaja makasi vaaka-asennossa ohjaamassa konetta. Sen tarkoitus oli nousta pystysuoraan ja kääntyä sitten vaakalentoon. Laskeutuminen olisi tapahtunut päinvastaisessa järjestyksessä.

Voimanlähteeksi suunniteltiin kahta Daimler-Benz DB605D -mäntämoottoria. Ne pyörittivät kahta vastakkaisiin suuntiin pyörivää potkuria, jotka olivat suljetun rengasmaisen siiven sisällä.

Suunnittelu aloitettiin 1944, ja se päättyi maaliskuussa 1945. Rengasmaisen siiven aerodynaamiset ominaisuudet olivat periaatteellisella tasolla kunnossa, mutta suunnitelma kohtasi joukon valmistusteknisiä ja valvonnallisia ongelmia, joten hankkeesta luovuttiin.

Aseistuksena koneeseen kaavailtiin kahta 30 millimetrin MK 108 -konetykkiä ja kolmea Ruhrstahl X-4 -ilmataisteluohjusta.

RK344;
853px-Rocket_Kramer_X4.jpg
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heinkel_Lerche
Heinkel Lerche
il2fb.jpg


Heinkel Lerche
(Kiuru) oli toisen maailmansodan aikainen, saksalaisenlentokonevalmistaja Heinkelin suunnitelma pystysuoraan nousevasta ja laskeutuvasta VTOL-hävittäjästä.

Lerchessä ohjaaja makasi vaaka-asennossa ohjaamassa konetta. Sen tarkoitus oli nousta pystysuoraan ja kääntyä sitten vaakalentoon. Laskeutuminen olisi tapahtunut päinvastaisessa järjestyksessä.

Voimanlähteeksi suunniteltiin kahta Daimler-Benz DB605D -mäntämoottoria. Ne pyörittivät kahta vastakkaisiin suuntiin pyörivää potkuria, jotka olivat suljetun rengasmaisen siiven sisällä.

Suunnittelu aloitettiin 1944, ja se päättyi maaliskuussa 1945. Rengasmaisen siiven aerodynaamiset ominaisuudet olivat periaatteellisella tasolla kunnossa, mutta suunnitelma kohtasi joukon valmistusteknisiä ja valvonnallisia ongelmia, joten hankkeesta luovuttiin.

Aseistuksena koneeseen kaavailtiin kahta 30 millimetrin MK 108 -konetykkiä ja kolmea Ruhrstahl X-4 -ilmataisteluohjusta.

RK344;
853px-Rocket_Kramer_X4.jpg

Noista saksalaisten WW2 ihmeaseista ja eritoten noista vähintäänkin futuristisista lentokoneprojekteista voisi todeta vanhaa viisautta vapaasti lainaten: "Ennen loppuu koiralta kusi kuin sakemannilta konstit."
 
seversky01.jpg
P-35s-ex-swedish-J9.jpg
J9-1-2.jpg
seversky03.jpg
seversky05.jpg
seversky09.jpg


J9-1-2.jpg
J9212602.jpg



24435799480_3e848492ba_b.jpg





Kun katselee tätä hävittäjää, joka oli ehdolla myös hankitavaksi suomeen.
Mutta putosi kalliin hinnan takia.

Niin Fokker XXI on kevyempi (~ 1000kg pienempi maksimi paino)-
Seversky P-35 on taasen nopeampi (~50 km/h) ja aseistus on parempi 2*7,62mm 2*12,7mm)

Joten talvisotaan P-35 olisi ollut vielä hyvä.

Mutta molempia vaivasi airodynamiikka (Fokker XXI surkea, P-35 huono)
Jos vertaa Mitsubishi A6M, joka oli kevyt nopea ja vahvasti aseistettu.

110 hv enemmän kuin Fokker XXI nopeus 110 km/h suurempi.
P-35 verrattuna 100 hv vähemmän mutta 70 km/h nopeampi.
Vaikka oli lähes saman painoinen kone (Fokker oli ~1000 kg keveämpi maksimi painoltaan)
Aseistuksetta ( 2*7,7mm 2*20mm) tai lentomatkasta( yli 3000km) puhuma takaa

Ilmeisesti 30 -luvun alussa airodynamiikka ei ollut ykkösasia lentokone suunutelussa.


(huom patit, pullistumat, antennit , tuet jne)
1280px-Fokker_D.XXI_%28FR-110%29.jpg
18-seversky-republic-ep-1-106.jpg

A6M3_Model22_UI105_Nishizawa.jpg



Mutta nopeus oli nousemassa tärkeäksi tekijäksi joten airodynamiikkaa ei voinut enää sivuuttaa.
Bf109B2_Nr4_D%C3%BCbendorf37_kl96.jpg
 
Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 2/2016 kertoo Severskyistä seuraavaa:
Robets A. Winston kertoo kirjassaan " Lento Suomeen" tyyppiä tarkemmin mainitsematta, että häntä pyydettiin Brewsterin koelentourakan jälkeen kokeilemaan Ruotsin ilmavoimien uutta amerikkalaista hävittäjää. Ruotsalaiset eivät uskaltaneet sillä lentää menetettyään hävittäjän ja ohjaajan 500 jalassa tapahtuneen hallinnan menetyksen (kolme nopeaa vaakakierrettä) jälkeen. Kertomukseen sopiva onnettomuus tapahtui 16.4.1940 koneelle tunnukseltaan 2101 Spångassa Barkabyn eteläpuolella. Winston havaitsi J 9:n herkäksi ohjata ja lähtemään syöksykierteeseen, mutta ei nähnyt siinä varsinaista vikaa. Niinpä ruotsalaisetkin uskaltauivat taas lentämään sillä.
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Bereznjak-Isajev_BI-1
Bereznjak-Isajev BI-1

Bereznyak-IsaevinterceptorbySmallwo.jpg

1498833.jpg

Bereznjak-Isajev BI-1 oli neuvostoliittolainen rakettihävittäjälentokone, jonka koelennot tehtiin vuosina 1942–1945.

OKB-293-suunnittelutoimiston johtaja Viktor Bolhovitinov ja sen insinööritAleksandr Bereznjak sekä Aleksei Isajev tekivät vuodesta 1938 lähtien esisuunnittelua nopeasta rakettityöntövoimaa käyttävästä lentokoneesta, jonka lentonopeus ylittäisi äänen nopeuden. Syksyllä 1940 suunnitelma kulki nimellä "Projekti G". Lentokoneen rakenne olisi vaneria ja alumiinia ja sen lentoonlähtöpaino olisi 1500 kg. Moottoriksi kaavailtiin RNII-instituutin kehittelemää rakettimoottoria, jonka työntövoima olisi 14 000 Newtonia. Rakettimoottoria kehitti Leonid Duškin- tämä moottori valmistui vuoden 1941 kesällä ja käytti ajoaineena kerosiinia ja typpihappoa (RFNA). Sen tuottama työntövoima alitti 14000 Newtonin tavoitteen.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon rakettilentokoneen kehittelyä kiihdytettiin. Uusi versio sai nimen BI tehtävänsä (Bližni Istrebitel eli lyhyen kantaman hävittäjä) ja suunnittelijoidensa nimien mukaan. Koneen siipiin ajateltiin asentaa neljä konekivääriä, mutta ne korvattiin kahdella 20 millimetrin ShVAK-tykillä. Prototyypit BI-1 ja BI-2 rakennettiin pikavauhtia. 1. syyskuuta 1941 tehtiin BI-1:llä Boris Kudrinin ohjaamana liitokokeita. Jakovlevinsuunnittelutoimisto vei tässä vaiheessa koneen tuulitunnelitesteihin, mutta projektin johto pysyi OKB-293:ssa.

Lokakuussa 1941 OKB-293 ja RNII evakuoitiin Uralvuoriston taakse. Koelentokenttä perustettiin järven jäälle. Koelentäjä Grigori Bahtšivandži alkoi tehdä kokeiluja vuoden 1942 alussa. 15. toukokuuta 1942 hän teki ensimmäisen moottoroidun lennon, mutta silloinkin vain 400 km/h nopeuteen, alle yhden kilometrin korkeudessa ja kestoltaan kolme minuuttia ja yhdeksän sekuntia. Toisen koelennon aikana 10. tammikuuta 1943 esiintyi värähtelyongelmia, joista BI-kone ei päässyt koskaan eroon. Konstantin Gruzdev ohjasi konetta helmikuussa 1943, jolloin saavutettiin 675 km/h nopeus kahden kilometrin korkeudessa. Backchivandzhi alkoi lentää BI-3-konetta maaliskuussa. Aseistettu versio lensi samassa kuussa, mutta aseita ei kokeiltu lennoilla. 27. maaliskuuta 1943 Backchivandzhi kuoli koneen maahansyöksyssä, jonka syynä olivat ilmeisesti ilman kokoonpuristuvuuden vaikutukset transsoonisella lentonopeudella.

Toukokuussa 1943 OKB-293 palasi Himkiin, Moskovaan. Bolkhovitinov pohti muistiossaan 2000 km/h nopeudella lentävän lentokoneen suunnittelua. Vuonna 1944 tehtiin vielä neljä uutta BI-konetta. BI-6:een asennettiin DM-4-patopainemoottori. BI-7 lensi kahdesti uudella RD-1-moottorilla varustettuna talvella 1945. Kaiken kaikkiaan BI-koneilla tehtiin 12 lentoa rakettimoottori toimien.
 
Viimeksi muokattu:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Bereznjak-Isajev_BI-1
Bereznjak-Isajev BI-1

Bereznyak-IsaevinterceptorbySmallwo.jpg

1498833.jpg

Bereznjak-Isajev BI-1 oli neuvostoliittolainen rakettihävittäjälentokone, jonka koelennot tehtiin vuosina 1942–1945.

OKB-293-suunnittelutoimiston johtaja Viktor Bolhovitinov ja sen insinööritAleksandr Bereznjak sekä Aleksei Isajev tekivät vuodesta 1938 lähtien esisuunnittelua nopeasta rakettityöntövoimaa käyttävästä lentokoneesta, jonka lentonopeus ylittäisi äänen nopeuden. Syksyllä 1940 suunnitelma kulki nimellä "Projekti G". Lentokoneen rakenne olisi vaneria ja alumiinia ja sen lentoonlähtöpaino olisi 1500 kg. Moottoriksi kaavailtiin RNII-instituutin kehittelemää rakettimoottoria, jonka työntövoima olisi 14 000 Newtonia. Rakettimoottoria kehitti Leonid Duškin- tämä moottori valmistui vuoden 1941 kesällä ja käytti ajoaineena kerosiinia ja typpihappoa (RFNA). Sen tuottama työntövoima alitti 14000 Newtonin tavoitteen.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon rakettilentokoneen kehittelyä kiihdytettiin. Uusi versio sai nimen BI tehtävänsä (Bližni Istrebitel eli lyhyen kantaman hävittäjä) ja suunnittelijoidensa nimien mukaan. Koneen siipiin ajateltiin asentaa neljä konekivääriä, mutta ne korvattiin kahdella 20 millimetrin ShVAK-tykillä. Prototyypit BI-1 ja BI-2 rakennettiin pikavauhtia. 1. syyskuuta 1941 tehtiin BI-1:llä Boris Kudrinin ohjaamana liitokokeita. Jakovlevinsuunnittelutoimisto vei tässä vaiheessa koneen tuulitunnelitesteihin, mutta projektin johto pysyi OKB-293:ssa.

Lokakuussa 1941 OKB-293 ja RNII evakuoitiin Uralvuoriston taakse. Koelentokenttä perustettiin järven jäälle. Koelentäjä Grigori Bahtšivandži alkoi tehdä kokeiluja vuoden 1942 alussa. 15. toukokuuta 1942 hän teki ensimmäisen moottoroidun lennon, mutta silloinkin vain 400 km/h nopeuteen, alle yhden kilometrin korkeudessa ja kestoltaan kolme minuuttia ja yhdeksän sekuntia. Toisen koelennon aikana 10. tammikuuta 1943 esiintyi värähtelyongelmia, joista BI-kone ei päässyt koskaan eroon. Konstantin Gruzdev ohjasi konetta helmikuussa 1943, jolloin saavutettiin 675 km/h nopeus kahden kilometrin korkeudessa. Backchivandzhi alkoi lentää BI-3-konetta maaliskuussa. Aseistettu versio lensi samassa kuussa, mutta aseita ei kokeiltu lennoilla. 27. maaliskuuta 1943 Backchivandzhi kuoli koneen maahansyöksyssä, jonka syynä olivat ilmeisesti ilman kokoonpuristuvuuden vaikutukset transsoonisella lentonopeudella.

Toukokuussa 1943 OKB-293 palasi Himkiin, Moskovaan. Bolkhovitinov pohti muistiossaan 2000 km/h nopeudella lentävän lentokoneen suunnittelua. Vuonna 1944 tehtiin vielä neljä uutta BI-konetta. BI-6:een asennettiin DM-4-patopainemoottori. BI-7 lensi kahdesti uudella RD-1-moottorilla varustettuna talvella 1945. Kaiken kaikkiaan BI-koneilla tehtiin 12 lentoa rakettimoottori toimien.


Tässä elävää kuvaa koelennosta.


Neukkujen sodanaikaisista rakettikoneista tuli mieleen, että maa hyötyi USA:n tavoin sotasaaliiksi saaduista saksalaiskoneista.

http://www.aerospaceweb.org/question/history/q0198b.shtml

Yksi testatuista saaliskoneista oli DFS 346.

1.webp 3.webp

2.webp
 
Vieläkö muistatte muutaman vuoden takaisen sensaatiomaisen uutisen brittimiehestä joka lähti Burmaan etsimään ja kaivamaan ylös sinne WW2:n loppuvaiheessa maahan haudattua Spitfire-laivuetta ?

No, lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta ja siitä välittämättä ettei kaivauksissa mitään löydetty, aikoo David Cundall jatkaa etsintöjä.

article-2219112-158C1106000005DC-397_634x422.webp

http://www.birminghammail.co.uk/news/midlands-news/hunt-legendary-spitfires-buried-burma-11442354

Kaveri on pistänyt palamaan roppakaupalla omaa rahaa projektiinsa. Kova on usko asiaan:

My team has overwhelming evidence that we have found something.

We plan to go back to Burma and hopefully bring the lost squadron of Spitfires back to the UK where they belong. This should generate jobs, to those who have no jobs and give them prosperity all being that it is now four years late.
 
Heinkel He280


Heinkel He 280 oli maailman ensimmäinen suihkuhävittäjälentokone. Sitä ei kuitenkaan otettu taistelukäyttöön. Poliittisista ja teknisistä syistä Heinkel He 280 -hanke väistyi Messerschmitt Me 262 -hankkeen tieltä.

Heinkel He 280:n ensimmäinen liitolento toteutui 22:na syyskuuta 1940. Varsinainen ensilento eli ensimmäinen omin moottorein suoritettu koelento toteutuikin vasta 30. maaliskuuta 1941.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_280
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top