WW2 Hävittäjät

Ottoville kirjoitti:
Vika ei taida olla laakeri tyypissä vaan jossain muualla ( ei liukulaakerissa itsesään ole mitään vikaa eikä se vaikuta koneesta saatavaan tehoon).
Tässä on liuku laakeri joka kestää 15000-20000 rpm
Klikkaa laajentaaksesi...

Laakeriliuskojen materiaali ja/tai voitelu lienee ollut se ongelma. Ensimmäiset Mersun G:t, joissa oli jo DB 605, olivat moottorinsa osalta todella epäluotettavia.
H-J Marseille lienee tunnetuin moottorin hajomisen uhri. Noista laakeripinnoistaan ne DB 605:set leikkasi kiinni. Eikä ongelmaa saatu kunnolla ratkaistuksi myöhemminkään, sopivia korkealuokkaisia materiaaleja ei ollut riittävästi saatavilla.
 
Ikarus kirjoitti:
Ensimmäiset Mersun G:t, joissa oli jo DB 605, olivat moottorinsa osalta todella epäluotettavia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiire.

DB 605 otettiin kesken kehityksen tuotantoon.
Ajateltiin että ongelmat pystytään ratkaisemaan tuotannon aikana.
Seurauksena oli että myös korjaustoimitta ylikuormittui ja korjattujenkin moottoreiden taso laski merkittävästi.
Tämä tapahtui jo elokuussa 1942.

Lopulta valtakunnassa oli lentokoneitta mutta ei niihin moottoreitta.
Kesäkuussa 1943 suurin osa me 110 yöhävittäjistä seisoi kiitoradalla odottamassa moottoria.






”Saksalaiset moottorisuunnittelijat halusivat välttää korkeita ahtopaineitta ja niiden aiheuttavia korkeitta lämpötiloja (ilman väli jäähdytintä)…….”
Ei kyllä taida paljon tarvita välijäähdytintä kun DB 605:ssa on mekaaninen ahdin. Ja huipputeholla se imee sen verran ilmaa ettei se kerkeä paljon tuossa ahtimessa lämmetä. Välijäähdytin on nimen omaan turboahtimien ”lisävaruste”.

Jotenkin artikkelista jää sellainen kuva että siihen ei ole oikein paneuduttu tai siitä on jouduttu tekemään lyhyt väkisin (sivumäärä????). Siinä on vedetty liikaa mutkia suorikkai.



Ps. Muuten yksi merkittävä asia mistä ei ole minkäänlaisia mainintoja on voiteluaineiden vaikutus moottoreihin. Sillä 1960-1970 luvuilla autojenkin öljynvaihtoväli oli 2000-5000 km. Sota-ajan moottori ja öljy ei varmaan ole kestävyyden kannalta optimi ratkaisu.
 
Ottoville kirjoitti:
Kiire.

DB 605 otettiin kesken kehityksen tuotantoon.
Ajateltiin että ongelmat pystytään ratkaisemaan tuotannon aikana.
Seurauksena oli että myös korjaustoimitta ylikuormittui ja korjattujenkin moottoreiden taso laski merkittävästi.
Tämä tapahtui jo elokuussa 1942.

Lopulta valtakunnassa oli lentokoneitta mutta ei niihin moottoreitta.
Kesäkuussa 1943 suurin osa me 110 yöhävittäjistä seisoi kiitoradalla odottamassa moottoria.






”Saksalaiset moottorisuunnittelijat halusivat välttää korkeita ahtopaineitta ja niiden aiheuttavia korkeitta lämpötiloja (ilman väli jäähdytintä)…….”
Ei kyllä taida paljon tarvita välijäähdytintä kun DB 605:ssa on mekaaninen ahdin. Ja huipputeholla se imee sen verran ilmaa ettei se kerkeä paljon tuossa ahtimessa lämmetä. Välijäähdytin on nimen omaan turboahtimien ”lisävaruste”.

Jotenkin artikkelista jää sellainen kuva että siihen ei ole oikein paneuduttu tai siitä on jouduttu tekemään lyhyt väkisin (sivumäärä????). Siinä on vedetty liikaa mutkia suorikkai.



Ps. Muuten yksi merkittävä asia mistä ei ole minkäänlaisia mainintoja on voiteluaineiden vaikutus moottoreihin. Sillä 1960-1970 luvuilla autojenkin öljynvaihtoväli oli 2000-5000 km. Sota-ajan moottori ja öljy ei varmaan ole kestävyyden kannalta optimi ratkaisu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mekaanisella ahtimella ilma lämpiää ihan yhtä paljon kuin turbolla.
 
Vääpeli kirjoitti:
Mekaanisella ahtimella ilma lämpiää ihan yhtä paljon kuin turbolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
TBman kirjoitti:
Kylla vaan. Ahtoilmanjaahdytys on aina tarpeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

En vain löydä DB - moottorista välijäähdytintä.


Bedinung_und_Leistungsregulierung.png


En vain löydä

Allison V-1710 Turbo-Compound
turbocompound.jpg


En vain löydä

BMW810P011a_2.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ottoville kirjoitti:
Kiire.

DB 605 otettiin kesken kehityksen tuotantoon.
Ajateltiin että ongelmat pystytään ratkaisemaan tuotannon aikana.
Seurauksena oli että myös korjaustoimitta ylikuormittui ja korjattujenkin moottoreiden taso laski merkittävästi.
Tämä tapahtui jo elokuussa 1942.

Lopulta valtakunnassa oli lentokoneitta mutta ei niihin moottoreitta.
Kesäkuussa 1943 suurin osa me 110 yöhävittäjistä seisoi kiitoradalla odottamassa moottoria.






”Saksalaiset moottorisuunnittelijat halusivat välttää korkeita ahtopaineitta ja niiden aiheuttavia korkeitta lämpötiloja (ilman väli jäähdytintä)…….”
Ei kyllä taida paljon tarvita välijäähdytintä kun DB 605:ssa on mekaaninen ahdin. Ja huipputeholla se imee sen verran ilmaa ettei se kerkeä paljon tuossa ahtimessa lämmetä. Välijäähdytin on nimen omaan turboahtimien ”lisävaruste”.

Jotenkin artikkelista jää sellainen kuva että siihen ei ole oikein paneuduttu tai siitä on jouduttu tekemään lyhyt väkisin (sivumäärä????). Siinä on vedetty liikaa mutkia suorikkai.



Ps. Muuten yksi merkittävä asia mistä ei ole minkäänlaisia mainintoja on voiteluaineiden vaikutus moottoreihin. Sillä 1960-1970 luvuilla autojenkin öljynvaihtoväli oli 2000-5000 km. Sota-ajan moottori ja öljy ei varmaan ole kestävyyden kannalta optimi ratkaisu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taisi olla sota-aikana lentokoneilla samaa luokkaa...
Blenheimeistä ainakin saattoi moottoriöljyt häipyä hyvinkin vähiin jo yhden pidemmän lennon aikana. Jatkosodan loppupuolella moottorit oli tietysti jo loppuunkulutettuja.
 
tulikomento kirjoitti:
Polikarpov I-16 koelennolla Saksassa 2017.

Klikkaa laajentaaksesi...

Keikka I-16UTI :lla ei olisi tehnyt tällekään pilotille pahaa.;) Lentokuntoisia ei vaan taida enää löytyä.
Ja veikkaanpa, että ohjaamossa istui rautaisen ammattitaidon omaava pilotti.

Ensinnäkin moottori kuullostaa kamalalta. Oli varmasti täysin kunnossa, mutta silti..
Laskeutumis nopeus näyttää huomattavan suurelta, eikö siinä ole laskusiivekkeitä lainkaan?

Ensimmäinen yritys kovalla vauhdilla, no pomppimaanhan ne yleensä siitä. Kone kuin kone.
Hidasti toiseen hieman vauhtia, kone on ilmeisesti kärkisakkaaja kuten Fokker Dr 21, koska pudotti voimakkaasti toista siipeä ja remontti oli jo lähellä.
Kolmanteen pilotti sai jo koneesta jonkunlaista tuntumaa ja laski varman päälle päätelineille eikä kolmelle pisteelle, kuten kannuspyöräkoneilla yleensä.
Kone jäi ehjäksi, lasku oli siis hyvä.

Konehan oli epästabiiliksi rakennettu ja sitä myöten erittäin ketterä. Vaati osaavan pilotin puikkoihin. Noita ei tahtonut neukkulasta löytyä.
Muistaakseni koneella oli myös taipumus oikeamattomaan lattakierteeseen tiukassa liikehdinnässä. Syöksyssä huono, Fokkerilla pääsi pakoon syöksyssä helposti.

Hieno pätkä. (y) (Mutta ei hieno kone:confused:, harvinainen kyllä ja sikäli arvokas.)
 
Ikarus kirjoitti:
Keikka I-16UTI :lla ei olisi tehnyt tällekään pilotille pahaa.;) Lentokuntoisia ei vaan taida enää löytyä.
Ja veikkaanpa, että ohjaamossa istui rautaisen ammattitaidon omaava pilotti.

Ensinnäkin moottori kuullostaa kamalalta. Oli varmasti täysin kunnossa, mutta silti..
Laskeutumis nopeus näyttää huomattavan suurelta, eikö siinä ole laskusiivekkeitä lainkaan?

Ensimmäinen yritys kovalla vauhdilla, no pomppimaanhan ne yleensä siitä. Kone kuin kone.
Hidasti toiseen hieman vauhtia, kone on ilmeisesti kärkisakkaaja kuten Fokker Dr 21, koska pudotti voimakkaasti toista siipeä ja remontti oli jo lähellä.
Kolmanteen pilotti sai jo koneesta jonkunlaista tuntumaa ja laski varman päälle päätelineille eikä kolmelle pisteelle, kuten kannuspyöräkoneilla yleensä.
Kone jäi ehjäksi, lasku oli siis hyvä.

Konehan oli epästabiiliksi rakennettu ja sitä myöten erittäin ketterä. Vaati osaavan pilotin puikkoihin. Noita ei tahtonut neukkulasta löytyä.
Muistaakseni koneella oli myös taipumus oikeamattomaan lattakierteeseen tiukassa liikehdinnässä. Syöksyssä huono, Fokkerilla pääsi pakoon syöksyssä helposti.

Hieno pätkä. (y) (Mutta ei hieno kone:confused:, harvinainen kyllä ja sikäli arvokas.)
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvää analyysia!
Moottori oli tosiaan miehekäs, miettii kun noita on laivueellinen päästellyt ilmaan :) niin huh huh.
Päätelineille lasku kolmen pisteen sijaan puhuttaessa, niin muistelen, että Corsairit tässä 70-luvun lentosotasarjassa Black Sheep... (Raikulipojat lennossa:rolleyes: suomeksi) laskivat samalla tavalla. Merijalkaväen veteraanit tätä arvostelivat, koska oli kuulemma kunnia-asia tehdä kolmen pisteen lasku. Mutta arvokkaan kaluston ehjänä pitäminen on aa ja oo, ymmärtäähän sen.
 
JR49 kirjoitti:
Hyvää analyysia!
Moottori oli tosiaan miehekäs, miettii kun noita on laivueellinen päästellyt ilmaan :) niin huh huh.
Päätelineille lasku kolmen pisteen sijaan puhuttaessa, niin muistelen, että Corsairit tässä 70-luvun lentosotasarjassa Black Sheep... (Raikulipojat lennossa:rolleyes: suomeksi) laskivat samalla tavalla. Merijalkaväen veteraanit tätä arvostelivat, koska oli kuulemma kunnia-asia tehdä kolmen pisteen lasku. Mutta arvokkaan kaluston ehjänä pitäminen on aa ja oo, ymmärtäähän sen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laskeutumisesta näkee, kuka osaa. Pilotti oli varmasti ammattilainen, mutta juuri tuolla koneella ei vielä täysin fantastinen tuntuma. Eri koneilla on omat temppunsa, ne oppii vain niitä lentämällä.

Suomessakin puhuttiin Porin tyylistä.
Siellä oli baanaa tuoda Mersu päätelineille laskuun. Sikäli se on helppo, eteen näkee. Mutta lyhyiden kiitoteiden Mersu-kuskit eivät kyseistä tyyliä arvostaneet.

Harraste ilmailussakin joskus näkee kentän reunalla seistessä kun joku tuo konetta, höyhenen keveä kosketus, nokkapyörä koholla kunnes vauhdin alentuessa sekin laskeutuu keveästi.
Tai kannusvehkeellä nätisti kolmelle pisteelle. On voinut joskus onnistua itselläkin ja toisinaan olla onnistumatta.
Yksikään lasku ei ole samanlainen kuin vaikka tuhat edellistä. Lentämisen ehkä kiehtovin haaste.

Mutta silloin, kun kaikki natsaa siinä kentän reunalla katsellessa, voi vain todeta: Tulipa lentäjä laskuun.
 
tuo mopo kuulostaa muuten tosi paljon AN-2 moottorilta.. Se on myos sellainen syrajyra perkele lentaa ja laskeutua, etta oksat pois.. No, kosketusnopeus ei ole paha.
Mutta tuossa on samoja ongelmia, kuin Pitts Specialissa. Pysty maa-asento, lyhyt- ja kapea akselivali ja raidevali... Eteen ei nae, kuin ennustaja ja kun kosketuksen onnistuu kerran tekemaan taysin puhtaasti kolmelle pisteelle, homma toimii, kuin unelma. Mutta kun tekee kosketuksen pikkuisen "kannus, paateline, pomppu, kannus PAATELINE ja ihan vitunmoinenpomppu ja kiireesti tehoa seka ylosveto" seka tietenkin katsojia platta tays, niin siita kuulee... :D
 
tulikomento kirjoitti:
Saksassa olisi myynnissä juuri peruskorjattu Mersu hintaan 4,95 miljoonaa. Tämmönen ilmavoimille lentäväksi perinnekoneeksi ? :cool:

http://www.platinumfighters.com/bf109g6

Mottina DB 605, nolla tuntia alla huollon jäljiltä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hieno idea! Todella hyvin ja hienosti entisöity Mersu.
Tuo Suomen väreihin, mikä ilmailunäytösten vetonaula.(y)
Ei puutu kuin ''hiukkasen'' rahaa. Valtiolle tuon hankinta ei olisi mikään konsti, mutta kiinnostus taitaa valitettavasti täysin puuttua.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top