WW2 Hävittäjät

^ Sytytysvirtapiirejä ja sytystulppia on nykyvehkeissäkin kaksi. Toisen virtapiirin rikkontumista lennolla tuskin huomaisi, kierrokset tippuu vain noin 100 rpm.
Nykykoneissa on mekaaninen bensapumppu ja sähköpumppu, joka käytetään päällä lentoonlähdössä ja laskeutumisessa. Helteillä kaasuttimeen voi ilman sähköpumppua tulla kaasulukko ja moottori pysyhtyy.

Mielenkiintoinen tieto, että Mersun laskusiiveikkeissä oli ohjaamosta näkyvät viivat ilmaisemaan laskusiivekkeiden asentoa. Nykykoneissa lentoonlähdössä yleensä laippoja 15-20 astetta, ja laskussa samat tai jos kone on liukas, jopa 40 astetta. Hitaalla siivellä voi tulla laskuun myös ilman laskusiivekkeitä. En usko, että liukasta Mersua tuotiin laskuun täysin ilman laskusiivekkeitä edes pitkälle kentälle. Laskusiivekkeet mahdollistavat lentämisen hitaammin ilman sakkausta sekä jyrkentävät liukukulmaa.

Laskussa ja lentoonlähdössä käytettiin mielestäni lapakulmia käsikäytöllä. Jos kulmat jäi matkakulmille, potkuri vetää laskussa tyhjäkäynnilläkin ja vastaavasti lentoonlähdössä kiihtyy huonosti. Mersun moottorin sai ylikierroksille, jos potkurin kulmat unohtuivat lentoonlähtö asentoon nousun jälkeen. Joku BW-kuski meni meilläkin pitkäksi kannokkoon laskussa matkakulmilla.
 
^ Sytytysvirtapiirejä ja sytystulppia on nykyvehkeissäkin kaksi. Toisen virtapiirin rikkontumista lennolla tuskin huomaisi, kierrokset tippuu vain noin 100 rpm.
Nykykoneissa on mekaaninen bensapumppu ja sähköpumppu, joka käytetään päällä lentoonlähdössä ja laskeutumisessa. Helteillä kaasuttimeen voi ilman sähköpumppua tulla kaasulukko ja moottori pysyhtyy.

Mielenkiintoinen tieto, että Mersun laskusiiveikkeissä oli ohjaamosta näkyvät viivat ilmaisemaan laskusiivekkeiden asentoa. Nykykoneissa lentoonlähdössä yleensä laippoja 15-20 astetta, ja laskussa samat tai jos kone on liukas, jopa 40 astetta. Hitaalla siivellä voi tulla laskuun myös ilman laskusiivekkeitä. En usko, että liukasta Mersua tuotiin laskuun täysin ilman laskusiivekkeitä edes pitkälle kentälle. Laskusiivekkeet mahdollistavat lentämisen hitaammin ilman sakkausta sekä jyrkentävät liukukulmaa.

Laskussa ja lentoonlähdössä käytettiin mielestäni lapakulmia käsikäytöllä. Jos kulmat jäi matkakulmille, potkuri vetää laskussa tyhjäkäynnilläkin ja vastaavasti lentoonlähdössä kiihtyy huonosti. Mersun moottorin sai ylikierroksille, jos potkurin kulmat unohtuivat lentoonlähtö asentoon nousun jälkeen. Joku BW-kuski meni meilläkin pitkäksi kannokkoon laskussa matkakulmilla.
säätölapapotkuri on erinomainen keksintö, mutta pitää osata käyttää ja ymmärtää mitä ja miksi kun propelia pitää säätää.
 
^ Sytytysvirtapiirejä ja sytystulppia on nykyvehkeissäkin kaksi. Toisen virtapiirin rikkontumista lennolla tuskin huomaisi, kierrokset tippuu vain noin 100 rpm.

Olet selvästi lentänyt itsekin.

Mersussa oli M0, M1, M2 ja M1+2 (jolla normaalisti mentiin) . Jos toiseen tuli häiriö, pienellä haulla löytyi se, kummalla jatkoi. Kierrokset eivät käsittääkseni tässäkään tapauksessa hirveästi tippuneet.


En usko, että liukasta Mersua tuotiin laskuun täysin ilman laskusiivekkeitä edes pitkälle kentälle.

Ei varmasti. Vaikka olisi pitkä kiitotie, oli varmasti edullista tehdä lasku allekin puolelle kentälle. Siitähän pääsee viimeinen hetimiten takaisin ylös, jos saa viestiä, että perässä on tulossa epämiellyttävä ylläri. Kun viimeinen laskee, mitään suojaa ei olisi, jos siellä on vielä joku ns. rottajahdissa.

Mietin vielä kokonaisen laivueen laskeutumista. Ne tulevat aika ketjussa. Siihen on ollut oma koulutuksensa, miten tultiin ja kuka mihinkin asti. Viimeiset suojasivat.

Sen tarkemmin minulla ei ole siitä käsitystä. Pitäisi pohtia, onko siinä jo alkaa päälle järjestystä, että edestä tullaan vähän pitemmälle.
 
Mielenkiintoinen tieto, että Mersun laskusiiveikkeissä oli ohjaamosta näkyvät viivat ilmaisemaan laskusiivekkeiden asentoa. Nykykoneissa lentoonlähdössä yleensä laippoja 15-20 astetta, ja laskussa samat tai jos kone on liukas, jopa 40 astetta. Hitaalla siivellä voi tulla laskuun myös ilman laskusiivekkeitä. En usko, että liukasta Mersua tuotiin laskuun täysin ilman laskusiivekkeitä edes pitkälle kentälle. Laskusiivekkeet mahdollistavat lentämisen hitaammin ilman sakkausta sekä jyrkentävät liukukulmaa.

Kaksi tapaa.

Periteinen suomalainen 170 km/h lasissa, kolmelle pistelle.

Saksalainen tapa vetopäällä 250 km/h päätelineille, pomppimisen loputtua kaasu pois.
Kone saadaan varmastti ehjänä alas





 
Viimeksi muokattu:
"Rottajahtia" kuvaa RAF:n Tempest-lentäjä Pierre Clostermann. Se oli tehokas tapa tuhota Me 262 -kalustoa. Me 262:n toiminta-aika oli lyhyt. Nopealla Tempestillä seurattiin erityisesti yksinäistä Me 262:sta salaa laskuun ja täräytettiin suojaton kone kentän pintaan. Sitten karkuun niin paljon kuin lähti.
 
Jotenkin kutkuttaa tuo oikea mersu. Eiköhän @Ikarus @Sarek1 @tulikomento @TBman ja @Ottoville kerätä muutama miljoona kasaan ja tuunataan yksi Suomen taivaalle. :cool:
taitaa mennä replikan tekemiseksi.... Mutta ajauson kutkuttava, kaksipaikkainen ja tandem ohjaus... Voin koulutaa teidät tehokkaisiin kannuskoneisiin, kun koko ikäni olen niitäkin harrastellut. Taitaa vaatia 4000-5000 työtuntia ja suunitteluun pitää lisätä n. 350 työtuntia ammattilaisen osalta. Rahaa menisi ilman moottoria n. 400 teuroa.
 
taitaa mennä replikan tekemiseksi.... Mutta ajauson kutkuttava, kaksipaikkainen ja tandem ohjaus... Voin koulutaa teidät tehokkaisiin kannuskoneisiin, kun koko ikäni olen niitäkin harrastellut. Taitaa vaatia 4000-5000 työtuntia ja suunitteluun pitää lisätä n. 350 työtuntia ammattilaisen osalta. Rahaa menisi ilman moottoria n. 400 teuroa.

Kun voitan Eurojackpotin, ostetaan yksi pois jostain muualta lentelemästä.
 
Periteinen suomalainen 170 km/h lasissa, kolmelle pistelle.

Saksalainen tapa vetopäällä 250 km/h päätelineille, pomppimisen loputtua kaasu pois.
Kone saadaan varmastti ehjänä alas

Ei olisi saksalaisten tyylillä suomalaisten etulinjan lyhyille kiitoteille Mersut sopineet. Kolmelle pisteelle lasku vaatii enemmän taitoa ja perstuntumaa ja näkyvyyttä eteen ei ole koneen loppuvedossa lainkaan. Hyvä ääreisnäkö auttaa asiaa.
 
Ei olisi saksalaisten tyylillä suomalaisten etulinjan lyhyille kiitoteille Mersut sopineet. Kolmelle pisteelle lasku vaatii enemmän taitoa ja perstuntumaa ja näkyvyyttä eteen ei ole koneen loppuvedossa lainkaan. Hyvä ääreisnäkö auttaa asiaa.
Suomalainen tyyli oli liki pakollinen meidän kentille. Kentät oli mätikköisiä ja lyhyitä.
Minä teen mielellään vain täysin vedettyjä laskuja kolmelle pisteelle, nimittäin kerran kävi hiuksianostattava tapaus kun Spittsillä menin laskuun Ketolan kentälle ja siinä oli sitten vielä sorapinta ja nuoriso oli tietysti käynyt kurvailemassa autoilla radalla. Lähestyin finaalissa ja näytti hyvältä rata, jolloin päätin tehdä päätelineelle laskun, jotta nokka ei peittäisi näkyvyyttä, kun kutoskone ja extension ring on valtavan pitkä eikä niiden takaa mitään näe eteensä. No kun kosketushetki tuli, niin jopas perkele oikean päätelineen pyörä osui sellaiseen autonrenkaan uraan. Onneksi oli vauhtia senverran hyvin, että sivuperäsin toppasi, mutta telemark oli erittäin liki. Kaupungin höylä kävi seuraavana päivänä oikomassa paikan...
 
^ Sytytysvirtapiirejä ja sytystulppia on nykyvehkeissäkin kaksi. Toisen virtapiirin rikkontumista lennolla tuskin huomaisi, kierrokset tippuu vain noin 100 rpm.
Nykykoneissa on mekaaninen bensapumppu ja sähköpumppu, joka käytetään päällä lentoonlähdössä ja laskeutumisessa. Helteillä kaasuttimeen voi ilman sähköpumppua tulla kaasulukko ja moottori pysyhtyy.

Mielenkiintoinen tieto, että Mersun laskusiiveikkeissä oli ohjaamosta näkyvät viivat ilmaisemaan laskusiivekkeiden asentoa. Nykykoneissa lentoonlähdössä yleensä laippoja 15-20 astetta, ja laskussa samat tai jos kone on liukas, jopa 40 astetta. Hitaalla siivellä voi tulla laskuun myös ilman laskusiivekkeitä. En usko, että liukasta Mersua tuotiin laskuun täysin ilman laskusiivekkeitä edes pitkälle kentälle. Laskusiivekkeet mahdollistavat lentämisen hitaammin ilman sakkausta sekä jyrkentävät liukukulmaa.

Laskussa ja lentoonlähdössä käytettiin mielestäni lapakulmia käsikäytöllä. Jos kulmat jäi matkakulmille, potkuri vetää laskussa tyhjäkäynnilläkin ja vastaavasti lentoonlähdössä kiihtyy huonosti. Mersun moottorin sai ylikierroksille, jos potkurin kulmat unohtuivat lentoonlähtö asentoon nousun jälkeen. Joku BW-kuski meni meilläkin pitkäksi kannokkoon laskussa matkakulmilla.

Mersussa oli automaattikulmat, seoksen ja jäähdyttimien säätö lähtien mallista E-3 tai E-4. Suomalaisten muistelmia koneen liiasta vetämisestä laskussa matkakulmilla en ole lukenut kuin Brewstereistä...

Suomalaisessa Bf 109 manuaalissa sotavuosilla sanotaan, että startissa pitää varmistaa, että lapakulmat ovat automaatilla. http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-Manuals.html

laippojen indikointiviivoista en tiennyt! Olikohan ne joka mallissa, vai vain joissain?
 
Suomalaisessa Bf 109 manuaalissa sotavuosilla sanotaan, että startissa pitää varmistaa, että lapakulmat ovat automaatilla. http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-Manuals.html

Kiitos linkistä. Nyt kun meillä on manuaali suomeksi "Gustav" kuutoseen, pitää löytää sellainen.

Ihan leikin päiten köyhänä puhelen, mutta olisihan se nyt kirotun upeaa. Miten ruotsalaisilla voi olla Spitfirrea ja Mustangia mutta meillä ei lennä yhtään mersua.
 
Kiitos linkistä. Nyt kun meillä on manuaali suomeksi "Gustav" kuutoseen, pitää löytää sellainen.

Ihan leikin päiten köyhänä puhelen, mutta olisihan se nyt kirotun upeaa. Miten ruotsalaisilla voi olla Spitfirrea ja Mustangia mutta meillä ei lennä yhtään mersua.

Spitti ja Mustang olivat Ruotsin ilmavoimien kalustoa, Mersu taas ei. No joo, warbird-harrastajat kyllä varmasti tykkäisivät lentävistäkin Mersuista. Niitä vaan on niin vähän. Biltema muistaakseni omistaa Ruotsissa lentävät Spitfiren ja Mustangin. Ovat käyneet myös Jämin lentonäytöksessä esiintymässä.
 
Spitti ja Mustang olivat Ruotsin ilmavoimien kalustoa, Mersu taas ei. No joo, warbird-harrastajat kyllä varmasti tykkäisivät lentävistäkin Mersuista. Niitä vaan on niin vähän. Biltema muistaakseni omistaa Ruotsissa lentävät Spitfiren ja Mustangin. Ovat käyneet myös Jämin lentonäytöksessä esiintymässä.

Öö... siis siksi että Mustang ja Spit olivat Ruotsin ilmavoimien kalustoa, Suomessa ei ole yhtään lentävää mersua?

Eiköhän asia johdu ruotsalaisten ilmailuharrastamisen laajuudesta ja sponsoreista.
 
Öö... siis siksi että Mustang ja Spit olivat Ruotsin ilmavoimien kalustoa, Suomessa ei ole yhtään lentävää mersua?

Eiköhän asia johdu ruotsalaisten ilmailuharrastamisen laajuudesta ja sponsoreista.

Tokihan Ruotsi on Suomeen verrattuna melkoinen ilmailun suurvalta. Löytyy enemmän harrastajia ja osaajia. Gloster Gauntletin restaurointi lentokuntoiseksi oli näyte suomalaisesta osaamisesta mutta käytännössä siihen se sitten jäi. Ruotsista tosiaan löytyy Bilteman omistamat warbirdit, Västeråsin porukka (heillä on mm. A-26 Invader), Mikael Carlson ja muita.

Suomessa asuva warbird-harrastaja Phil Lawton on muuten esittänyt että voitaisiin aivan hyvin myydä toinen kotimaisista Mersuista jollekin varakkaalle asianharrastajalle. Sekä Tikkakosken että Utin koneet ovat hyvässä kunnossa ja kummastakin saisi tehtyä lentävän koneen. Lawton muistaakseni totesi että markkina-arvo Yhdysvalloissa liikkuisi siinä 5 miljoonan taalan paikkeilla.
 
Suomessa asuva warbird-harrastaja Phil Lawton on muuten esittänyt että voitaisiin aivan hyvin myydä toinen kotimaisista Mersuista jollekin varakkaalle asianharrastajalle. Sekä Tikkakosken että Utin koneet ovat hyvässä kunnossa ja kummastakin saisi tehtyä lentävän koneen. Lawton muistaakseni totesi että markkina-arvo Yhdysvalloissa liikkuisi siinä 5 miljoonan taalan paikkeilla.

Tuskin tulee tapahtumaan. Kuka muuten koneet omistaa? Ilmavoimamuseo on ainakin puolustusministeriön. Utin mersu taas Kaakkois-Suomen ilmakillan hallinnoima, mutta omistavatko he sitä? Taitaa olla sekin valtion.

Kannattaisin ajatusta sillä ehdolla, että tehtäisiin tarkat sopimuspaperit. Konetta ei koskaan myytäisi ulkomaille, ja ostaja sitoutuisi pitämään sen toisen maailmansodan suomalaisessa tunnusasussa. Tähän sitoutuisi perikunta.

Ongelma on juuri siinä, että joku voisi haluta laittaa sen sitten itse lihoiksi. Sitten se kasvaisi horsmaa jonain lasten kiipeilypaikkana jenkeissä tai siitä tehtäisiin Coca-Cola-mainos.

Myrsky-projektin "käsi joka tekee" eli sen tähtimoottorin rakentaja/restauroija sanoi, että Tikkakosken mersun moottori räjäytettiin käyntiin, kun se siirrettiin Tikkakoskelle. Toimi. Hänen mukaansa se oli kuitenkin tyhmää. Kone oli ollut pari vuosikymmentä levossa. Mitähän rasvaa samalla levisi letkujen pettäessä. Siellä on kuulemma ollut sen jälkeen jotain irrallaan, helisee.

Runkoja on saatavissa. Moottori on ongelma. Suomen ilmailumuseolla on yksi irrallinen täysin ehjä Daimler Benz DB 605 A-V12. Tällä palstalla on ollut siitä juttua. Ei se luovu siitä. Mikä kerran museoon menee, se pysyy siellä.

Gloster Gauntlet menee museoon, kun Laukkanen lopettaa.
 
Tuskin tulee tapahtumaan. Kuka muuten koneet omistaa? Ilmavoimamuseo on ainakin puolustusministeriön. Utin mersu taas Kaakkois-Suomen ilmakillan hallinnoima, mutta omistavatko he sitä? Taitaa olla sekin valtion.

Kannattaisin ajatusta sillä ehdolla, että tehtäisiin tarkat sopimuspaperit. Konetta ei koskaan myytäisi ulkomaille, ja ostaja sitoutuisi pitämään sen toisen maailmansodan suomalaisessa tunnusasussa. Tähän sitoutuisi perikunta.

Ongelma on juuri siinä, että joku voisi haluta laittaa sen sitten itse lihoiksi. Sitten se kasvaisi horsmaa jonain lasten kiipeilypaikkana jenkeissä tai siitä tehtäisiin Coca-Cola-mainos.

Myrsky-projektin "käsi joka tekee" eli sen tähtimoottorin rakentaja/restauroija sanoi, että Tikkakosken mersun moottori räjäytettiin käyntiin, kun se siirrettiin Tikkakoskelle. Toimi. Hänen mukaansa se oli kuitenkin tyhmää. Kone oli ollut pari vuosikymmentä levossa. Mitähän rasvaa samalla levisi letkujen pettäessä. Siellä on kuulemma ollut sen jälkeen jotain irrallaan, helisee.

Runkoja on saatavissa. Moottori on ongelma. Suomen ilmailumuseolla on yksi irrallinen täysin ehjä Daimler Benz DB 605 A-V12. Tällä palstalla on ollut siitä juttua. Ei se luovu siitä. Mikä kerran museoon menee, se pysyy siellä.

Gloster Gauntlet menee museoon, kun Laukkanen lopettaa.

Tikkakosken entiset sotakoneet ja Utin Mersu ovat valtion omaisuutta ja Sotamuseon kirjanpidossa olevaa materiaalia. Mainitsemani Phil Lawton on yrittänyt ajaa läpi ajatusta jonkinlaisesta ilmavoimien historialentueesta. Ilmeisesti miehen idea oli että hän saisi restauroitavaksi joitain museoissa / varastoissa olevia koneita, jotka hän sitten omalla kustannuksellaan laittaisi lentokuntoon ja lentäisi näytöksissä Suomessa. Käsittääkseni Lawton haaveili ainakin joistakin Vesivehmaan koneista (Ripon?). Persaukinenhan hän ei ole. Lentää nykyään Viimalla. Muutama vuosi sitten mies oli otsikoissa Hurricane-projektinsa kanssa. Lawton oli myös jossain yhteydessä todennut että Myrkystä olisi pitänyt tehdä lentokuntoinen eikä staattinen museokone, oli ehdottanut kahden koneen projektia (lentävä ja staattinen) mutta ei saanut vastakaikua. Myöskään suunnitelmat lentävästä perinnelaivueesta eivät ottaneet tuulta purjeisiin. Mies törmäsi museoiden byrokratiaan ja haluttomuuteen.
 
Back
Top