WW2 Hävittäjät

Hurricane oli nopeampi ja paljon parempi korkealla. Tosin niitä oli käytössä vain tusina, kärsivät varaosapulasta ja voitot-tappiot ilmassa menivät nekin ilmeisesti vain 5½-5.
Iivanat eivät vaan mielellään ilmailleet korkealla. He lensivät eninmäkseen matalalla tai enintään keskikorkeuksilla. BW:llekään ruskien HC:stä ei ollut juuri vastusta. Nopeampi se tiettävästi oli, mutta väärän taktiikan käytön takia pataan tuli säännönmukaisesti.

Japanin laivaston ilmavoimien Zero-pilotit piti Hurriganea huonoimpana hävittäjäkoneena, mitä koskaan heitä vastaan asettui.
 
Jooh, tosin Zerot eivät tainneet juuri kohdata Hurricaneja? Niitä taisi olla lähinnä Burmassa. Zerot ja Ki-43:t antoivat kyllä kovaa kyytiä Buffaloille, Hawkeille, Demoneille ym. vanhentuneelle kalustolle jota briteillä ja hollantilaisilla oli.
 
Jooh, tosin Zerot eivät tainneet juuri kohdata Hurricaneja? Niitä taisi olla lähinnä Burmassa. Zerot ja Ki-43:t antoivat kyllä kovaa kyytiä Buffaloille, Hawkeille, Demoneille ym. vanhentuneelle kalustolle jota briteillä ja hollantilaisilla oli.
Hollannin Itä-Intiaa oli puolustamassa RAF, Hollantilaiset ja Yhdysvaltain armeijan lentojoukkojen jäljellä olevat osat.

Saburo Sakai luonnehti F2A Buffaloa huonoimmaksi, niiden lentäjillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Zeroja vastaan. (Huonoin F2A ei HC.)

HC:t ja P-40:t pärjäsivät hieman paremmin.

Lähde: Hävittäjä-ässät 5, Osprey. Japanin laivaston ilmavoimien ässät 1937-1945 kirja, Henry Sakaida.
 
Hollannin Itä-Intiaa oli puolustamassa RAF, Hollantilaiset ja Yhdysvaltain armeijan lentojoukkojen jäljellä olevat osat.

Saburu Sakai luonnehti F2A Buffaloa huonoimmaksi, niiden lentäjillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Zeroja vastaan. (Huonoin F2A ei HC.)

HC:t ja P-40:t pärjäsivät hieman paremmin.

Lähde: Hävittäjä-ässät 5, Osprey. Japanin laivaston ilmavoimien ässät 1937-1945 kirja, Henry Sakaida.

Joo mulla on tuo sama kirja. Malajilla oli sodan alkaessa pelkkiä Buffaloita ja Sakain yksikkö Tainan Kokutai oli aluksi Taiwanilla ja siirtyi sitten Filippiinien kautta itä-Intiaan, eikä ehkä koskaan kohdannut brittihävittäjiä(?). Sodan alussa Thaimaassa oli pieni Zero-yksikkö(Genzan-rykmentin osa), mutta se vedettiin ilmaherruuden ratkettua maaliskuussa pois kaummas itään, Rabaulille kait. Tutkin asiaa ja ilmeisesti Sumatran kautta Javalle, jossa olisivat voineet kohdata Zeroja, siirtyivät RAF:n 605 ja 242 Sqn. Ensimmäisen kalustona oli Blenheim ja jälkimmäisen, joka oli saapunut Singaporeen vasta 13 tammikuuta 1942, Hurricane, mutta wikin mukaan koneet loppuivat jo Sumatralla evakuoinnin jälkeen. Zerot ja Hurricanet olisivat voineet kohdata ainakin noin kuukauden ajan pienissä kahinoissa Malajilla. Hollannin itä-Intialla ja Australialla oli pieni määrä Hurricaneja joita Tainan Kokutai olisi voinut kohdata.

Minusta on ihan mielenkiintoista kuinka suorituskyvyn numeroiden valossa Hurricane, P-40, P-39 ja jopa Buffalo olivat japanilaisiin verrattuna ihan kilpailukykyisiä koneita eikä japanilaisilla oikeastaan ollut määrällistä ylivoimaakaan. Mutta huolto oli vielä japanilaisiakin huonommalla tasolla, lentäjät kokemattomia eivätkä tienneet vastustajastaan mitään ja koko touhu oli ilmeisesti johdettu aivan päin helvettiä, ja siksi ottivat turpaan noin sata nolla.
 
Joo mulla on tuo sama kirja. Malajilla oli sodan alkaessa pelkkiä Buffaloita ja Sakain yksikkö Tainan Kokutai oli aluksi Taiwanilla ja siirtyi sitten Filippiinien kautta itä-Intiaan, eikä ehkä koskaan kohdannut brittihävittäjiä(?). Sodan alussa Thaimaassa oli pieni Zero-yksikkö(Genzan-rykmentin osa), mutta se vedettiin ilmaherruuden ratkettua maaliskuussa pois kaummas itään, Rabaulille kait. Tutkin asiaa ja ilmeisesti Sumatran kautta Javalle, jossa olisivat voineet kohdata Zeroja, siirtyivät RAF:n 605 ja 242 Sqn. Ensimmäisen kalustona oli Blenheim ja jälkimmäisen, joka oli saapunut Singaporeen vasta 13 tammikuuta 1942, Hurricane, mutta wikin mukaan koneet loppuivat jo Sumatralla evakuoinnin jälkeen. Zerot ja Hurricanet olisivat voineet kohdata ainakin noin kuukauden ajan pienissä kahinoissa Malajilla. Hollannin itä-Intialla ja Australialla oli pieni määrä Hurricaneja joita Tainan Kokutai olisi voinut kohdata.

Minusta on ihan mielenkiintoista kuinka suorituskyvyn numeroiden valossa Hurricane, P-40, P-39 ja jopa Buffalo olivat japanilaisiin verrattuna ihan kilpailukykyisiä koneita eikä japanilaisilla oikeastaan ollut määrällistä ylivoimaakaan. Mutta huolto oli vielä japanilaisiakin huonommalla tasolla, lentäjät kokemattomia eivätkä tienneet vastustajastaan mitään ja koko touhu oli ilmeisesti johdettu aivan päin helvettiä, ja siksi ottivat turpaan noin sata nolla.
Vastassa oli erittäin kokeneita ja hyvin koulutettuja japanilaisia Zerolla, joka pyörähti postimerkin päällä. Melkoinen joukko Zero-piloteista oli jo nähnyt sotaa ja taistellut Kiinassa.

Ilmataistelu on järkytys kokemattomalle, taktiikatkin olivat alkuun vääriä. Zeroa vastaan ei kannattanut lähteä kaartamaan millään koneella, ei edes Spitfirellä. Spitfire ja Seafire koneita tuli vastaan vasta myöhemmin.
 
Joo ja Ki-43 oli vielä Zeroakin ketterämpi. Buffalo ei ollut mikään köntys, mutta kokeneita japanilaisia vastaan olisi tarvittu kurinalaista yhteistyötä, mikä onnistui suomalaisilta, mutta brittilentäjät eivät edes tienneet mitä on vastassa ja tiimaa tai ilmataistelukoulutusta ei juuri ollut. Heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia.
 
Joo ja Ki-43 oli vielä Zeroakin ketterämpi. Buffalo ei ollut mikään köntys, mutta kokeneita japanilaisia vastaan olisi tarvittu kurinalaista yhteistyötä, mikä onnistui suomalaisilta, mutta brittilentäjät eivät edes tienneet mitä on vastassa ja tiimaa tai ilmataistelukoulutusta ei juuri ollut. Heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia.
Milloin britit siirtyivät konepareihin kolmen koneen muodostelmista?
 
Nuo edelläkin mainitut Spitfiret & Seafiret saivat turpaansa myös. Britti-lentäjien ylimielisyys ja ennen kaikkea väärä taktiikka syynä.

"Britannian hävittäjävoimat Itä-Aasian rintamalla käsittivät aluksi Brewster F2A Buffalo -koneita, jotka olivat jo tullessaan vanhentuneita. Tämän jälkeen rintamalle toimitettiin Hawker Hurricaneja, jotka myös jäivät alakynteen ilmataisteluissa.

Sotatilanteen edelleen huononnuttua RAF toimitti alkuvuodesta 1942 Australiaan Darwinin puolustukseksi sen hetken parhaita hävittäjiään, Supermarine Spitfire Mk V:ia. Brittiläisten järkytykseksi Spitfiren tappiot olivat huomattavia johtuen pääosin Euroopan rintamalta lainatusta taistelutaktiikasta sekä Spitfiren lyhyestä toimintasäteestä – monet Spitfirien menetyksistä johtuivat lopuksi polttoaineen loppumisesta ennen kuin vaurioitunut kone pääsi kentälle.

Ensimmäisissä taisteluissa tappiot saattoivat nousta jopa yli kahdeksaan Spitfireen pudotettua Zeroa kohti. Zero oli hitaammissa nopeuksissa ketteryydeltään selvästi parempi kuin tästä ominaisuudesta tunnettu Spitfire. Oikea taktiikka Zeroa vastaan oli heilurihyökkäys eli syöksy korkealta – isku – syöksy pois – pako saavutetulla nopeudella, mihin kevytrakenteinen Zero ei voinut vastata."

 
Mörkö-Morane oli Bf 109:n jälkeen suoritusarvoiltaan meidän toiseksi paras hävittäjä. Enempikin niitä olisi saanut olla. Ja aikaisemmin.
Muistaakseni Mörkö-Moranen koelennoilla todennetut nopeudet oli luokkaa 495-515km/h. En tiedä mistä tuo 525km/h on tullut, joku yksittäinen lento? Yleisesti ottaen Myrsky oli kai hitusen nopeampi vaakalennossa.
Mörkö-Morane nousi hyvin, lisäksi sen iso etu oli moottoritykki. Uusi moottori teki koneesta myös pituusvakaan ja tykillä osuikin, vanha Morane heilui liu'ussa levottomasti.
 
Mörkö-Morane nousi hyvin, lisäksi sen iso etu oli moottoritykki.

Mörkö-Moranen tykistä sellainen knoppi että on hämärän peitossa miten tykki oli koneen nokkaan asennettu.

Olen yhden harrastajan kanssa käynyt kirjeenvaihtoa mahdollisesta esittelyvideosta. Koneesta on lähes mahdoton löytää täsmällisiä dokumentteja koska pääosa rakennepiirroksista ilmeisesti hävitettiin kun Tampereen lentokonetehdas suljettiin. Asian harrastajat olisivat erityisen kiinnostuneita juurikin tuosta MG 151 konetykin asennuksesta.
 
Onhan siinä asennuksessa varmaan palanut aikaa & Klubiaskeja. Muistaakseni aseistusta pyöriteltiin aika pitkäänkin, Berezinaakin kokeiltiin Moranen tapaan jne. Tilaahan siellä on ollut kun alkuperäiseen meni ulkoisilta mitoiltaan isompi Hispano.
 
Viimeksi muokattu:
Imailuhistoriallisessa lehdessä oli joitain vuosia sitten juttu Berezineista, joita yritettiin asentaa Moraneen ja Hawkiin. Niistä luovuttiin lopulta, koska ase oli mahdoton ladata tai poistaa häiriö käsivoimin ohjaajan istuimelta, eikä se jaksanut vetää patruunavyötä kuin muutama kymmen sentti alapuoleltaan --> lyhyt vyö ja usein häiriö ammuttaessa kesken kaarron.
 
En tiedä mistä tuo 525km/h on tullut, joku yksittäinen lento?
Koe letto 04,02,1942 MS-631.
Tällöin todettiin että huippunopeus oli (4000m) 525km/h , aikaisemmin 435km/h.
Matkalentonopeus 410km/h kun se aikaisemmin oli 300 km/h ja nousu 25m/s kun se aikaisemmin oli 18m/s. Lakikorkeus oli 11800m
1624713949683.jpeg

Härmälässä 2,9,1944 MS-615 lentojen mukaan nousunopeus oli 17-20 m/s ( samaa luolaa La-5 kanssa) Nopeus oli 3,5-4,0km 490-510km/h.

Huolletuilla koneilla saavutettiin poikkeuksetta 490/500 km/h nopeuus.
1624715618223.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top