Ydinsodassa käytettäisiin todennäköisimmin vain yksi ydinase
KOLUMNI
Risto Isomäki
Kirjoittaja on tieto- ja tieteiskirjailija.
Kuuntele
Maapallon ydinasevarastot vastasivat kylmän sodan huipulla räjähdysteholtaan noin kolmea miljoonaa Hiroshiman pommia. Neuvostoliiton romahdettua koko ajan läsnä ollut ydinsodan uhka haihtui ja ydinaseiden uraania alettiin laimentaa ydinvoimaloiden polttoaineeksi.
Maapallon ydinaseiden nykyinen tuhovoima vastaa enää 80000 Hiroshimaa. Se on noin neljäkymmentä kertaa vähemmän kuin kylmän sodan pelottavimpina aikoina.
Ydinaseet ovat kuitenkin edelleen suurin tai toiseksi suurin ihmiskunnan tulevaisuutta varjostava uhka. Ainoastaan ilmaston epävakautuminen voi taistella uhkakuvien ranking-listan kuningassijasta niiden kanssa.
Ydinaseita on aiempaa vähemmän, mutta teknologian kehitys on tehnyt valtioista yhä haavoittuvaisempia eräille niiden ominaisuuksille. Ongelman ydin liittyy niin sanottuihin sähkömagneettisiin pulsseihin, englanniksi electromagnetic pulse eli EMP.
Kun ydinase räjähtää, noin puolet räjähdyksen energiasta vapautuu sähkömagneettisen säteilyn muodossa. Tästä syystä lähellä maan pintaa räjäytettyjä ydinaseita pitäisi ajatella ennen kaikkea hyvin suurina palopommeina. Ydinräjähdyksen paineaalto aiheuttaa suurta hävitystä, mutta säteily sytyttää vielä monta kertaa laajemman alueen tuleen.
Jos ydinase räjäytetään korkealla ilmakehässä, säteily hajaantuu niin suurelle alueelle, että se ei enää pysty sytyttämään tulipaloja.
Suuren ydinpommin synnyttämä sähkömagneettinen pulssi on kuitenkin tappavan vaarallinen kaikenlaiselle herkälle elektroniikalle jopa tuhansien kilometrien päässä räjähdyksestä.
Yhdysvaltain kongressin virallisen asiantuntijaryhmän, EMP Commissionin, mukaan 160 kilometrin korkeudessa USA:n yläpuolella räjäytetty megatonniluokan ydinase tuhoaisi kaiken suojaamattoman elektroniikan koko Yhdysvaltain mannermaan alueella.
Yhdysvalloissa kaikki toimii sähköllä eikä juuri mitään ole suojattu sähkömagneettisia pulsseja vastaan. Tietokone- ja viestintäjärjestelmät ja sähkön jakelu lamautuisivat.
Kaupungit jouduttaisiin hylkäämään koska vettä ei tulisi, vessoja ei voisi käyttää eikä rakennusten ilmastointi toimisi. Nykyaikainen terveydenhuolto lakkaisi olemasta. Lääkkeiden, rokotteiden ja vedenpuhdistuskemikaalien tuotanto lakkaisi, samoin käytännössä koko nykyaikainen maataloustuotanto.
EMP Commissionin arvion mukaan vähintään 65 mutta mahdollisesti yli 90 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä menehtyisi vuoden sisällä, suurin osa erilaisten hallinnasta riistäytyneiden epidemioiden takia.
Eurooppa on käytännössä yhtä haavoittuvainen kuin Yhdysvallat. Kiina, Intia sekä muut Etelän suurvallat ponnistelevat tarmokkaasti tullakseen yhtä haavoittuvaisiksi kuin vanhat teollisuusmaat.
Samaan aikaan ydinaseiden valmistukseen soveltuva teknologia leviää yhä uusiin maihin ydinreaktorien mukana. Rakettitekniikka, jonka avulla ydinase on mahdollista nostaa esimerkiksi 160 kilometrin korkeuteen, leviää niin ikään nopeasti.
Se on tulevaisuudessa myös yhä useampien keskisuurien yhtiöiden eikä enää vain muutamien avaruustekniikkaa valmistavien supervaltojen ja jättiläisyritysten hallussa. Elon Muskin kaltaiset visionäärit haluavat tehdä avaruusmatkailusta arkipäivää.
Eli jos maailmassa syttyisi ydinsota, siinä käytettäisiin todennäköisimmin vain yksi ydinase, mutta se räjäytettäisiin hyvin korkealla kohteena olevan alueen yläpuolella.
Tämä äärimmäisen epämiellyttävä mahdollisuus voitaisiin poistaa maailman realististen kauhukuvien listalta yllättävän pienin kustannuksin.
EMP Commissionin mukaan sähkölaitteiden suojaaminen sähkömagneettisilta pulsseilta kasvattaisi niiden hintaa 3–10 prosenttia ja kaikki yhteiskunnan elintärkeät toiminnot olisi mahdollista turvata suojaamalla noin 10 prosenttia kaikesta elektroniikasta. Keskeisimmän 5 prosentin suojaaminen kantaisi jo melko pitkälle. Toisin sanoen puhuisimme vain 0,15–1 prosentin keskimääräisestä korotuksesta sähkölaitteiden hintoihin.
Meidän kannattaisi ehkä maksaa turvallisuudestamme tämä verran. Ellemme suojaa sähköistä infrastruktuuriamme EMP-iskuja vastaan, kymmeniä kertoja suuremmat investointimme perinteiseen maanpuolustukseen voivat tosipaikan tullen olla käytännössä merkityksettömiä.
Kirjoittaja on tieto- ja tieteiskirjailija.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305960147530