Ydinaseet

Täällä puhutaan näköjään aiheesta, joka minuakin kiinnostaa.Eli mikä määrä saisi Suomen polvilleen.Sanoisin itse että noin 20-30 ydinkärkeä keskeisiin suomen kaupunkeihin ja asevarastoihin riitää.Voimakuus voisi olla 150 kilotonnia niinkuin Venäjän merivoimien aseissa on.Nukemapin mukaan 150 kilotonnia Helsinkiin pudotettuna veisi noin 150 000 ihmistä haavottuneet mukaanlukien.Isoimmat Venäjän ydinaseet on siinä 300-750 kilotonnia ja satan1 ja 2 ohjus kantaa niitä 10.Eli 2 tai 3 ohjusta ammuttuna Suomeen riitää minusta jo.Niillä on käytössä mirv tekniikka et kun ohjus lentää avaruuteen se jakautuu pienempii osiin ja putoaa sit eri alueille.Venäjän taktiset aseet on suunnattu natoa vastaan.
Strategisten ydinaseiden käytön ongelma Venäjälle olisi se, että se hyvin todennäköisesti provosoisi USA:n vastaiskun automaattisesti, koska vielä nousun aikana rataa on vaikea ennustaa, ja USA:ssa ei tiedetä, josko maalina olisikin USA. Todennäköisesti myös lentoratansa puolesta niitä ei voisi ampua lyhimmällä lentoradalla ainakaan Suomen lähialueilta, en kylläkään ole varma siitä, mutta näin voisin olettaa.
 
Siis ihan tosissaanko väität ydinaseen tehoa mitättömäksi postaamalla kuvan, jossa se hävittää koko Kuopion lentokentän tykkänään? Maavallit suojaavat ja protonit voi huiskia havuilla sadeviitan päältä?

Wiki, Hiroshima. Pommin koko hieman alle tuon esimerkissä olleen 20kt.

Yleisesti ottaen pommi teki tulella ja paineaallolla pahaa tuhoa noin 2–2,5 kilometrin säteellä[10]. Monet selvisivät tällä alueella hengissä.

Pommin räjähdyksessä syntyneen tulipallon lämpötila oli yli miljoona astetta. Pommin kehittämä kuumuus oli niin suuri, että kattotiilet sulivat 600 metrin päässä, mikä vaatii 2 000 astetta. 510 metrin päässä sulivat savitiilet yli 1 300 asteessa. Hautakivien kiille suli 380 metrin päässä 900 asteen lämpötilassa[11]. Kiillotettu graniitti muuttui karkeaksi suorasta säteilystä.

Pommin räjähdyspaikan kohdalla maanpinnassa lämpötila oli noin 3 000–4 000 tai 5 000–6 000 celsiusastetta, mikä sulatti raudan. Lähellä räjähdyksen maanpintakeskustaa ihmisistä jäi vain varjokuvia asfalttiin noin 500 metriin asti, kun ruumis höyrystyi.

Palovammat tappoivat käytännössä kaikki suojattomat noin 2 kilometrin säteellä.[13] 1,2 kilometrin säteellä ihmisten sisäelimet paloivat suorasta lämpöaallosta.

Väitän myös, että maavallit tai mikään ilmatiivistä bunkkeria kevyempi ei räjähdyksen keskipisteen lähellä paljoa auta. Paine ja kuumuus ja niistä seuraavat paine-erot tekevät tehtävänsä ja happikato valtava.
 
Suomea vastaan tehtyyn ydinhyökkäykseen käytettäisiin todennäköisemmin risteilyohjuksia eikä Yhdysvaltoja vastaan suunniteltuja mannertenvälisiä kuten RS-28 tai Topol sarjan ohjuksia.
Tai sitten Iskandereja joita on sijoitettu myös Suomen lähelle. Niissä on vielä se etu, että Suomella ei ole mitään kykyä ampua niitä alas ja reagointiaika on paljon lyhyempi kuin risteilyohjuksilla.
 
Tai sitten Iskandereja joita on sijoitettu myös Suomen lähelle. Niissä on vielä se etu, että Suomella ei ole mitään kykyä ampua niitä alas ja reagointiaika on paljon lyhyempi kuin risteilyohjuksilla.

Iskanderien etu on tarkkuus ja maahan tunkeutuva taistelukärki, ne sopivat esim. kiven sisään laitettujen esikuntien tuhoamiseen. Niitä on toisaalta hyvin vähän. Risteilyohjukset ja lentopommit lienevät todennäköisimpiä aseita. Jälkimmäiset ovat myös toki käyttökelpoisia luolastojen tuhoamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Wiki, Hiroshima. Pommin koko hieman alle tuon esimerkissä olleen 20kt.





Väitän myös, että maavallit tai mikään ilmatiivistä bunkkeria kevyempi ei räjähdyksen keskipisteen lähellä paljoa auta. Paine ja kuumuus ja niistä seuraavat paine-erot tekevät tehtävänsä ja happikato valtava.

Miten tää minuun liittyy?
 
Väitän myös, että maavallit tai mikään ilmatiivistä bunkkeria kevyempi ei räjähdyksen keskipisteen lähellä paljoa auta. Paine ja kuumuus ja niistä seuraavat paine-erot tekevät tehtävänsä ja happikato valtava.

Ei toki jos olet tulipallon alla. Suojautuminen esim. poteroon auttaa paine- ja lämpöaaltoa vastaan. On eri asia tiputtaa pommi kantalinnoitettuun tukikohtaan vs. kirjaimellisesti puusta ja paperista rakennettuun kaupunkiin.

kuopio_airport_2.jpg


original.jpg


original.jpg
 
Strategisten ydinaseiden käytön ongelma Venäjälle olisi se, että se hyvin todennäköisesti provosoisi USA:n vastaiskun automaattisesti, koska vielä nousun aikana rataa on vaikea ennustaa, ja USA:ssa ei tiedetä, josko maalina olisikin USA. Todennäköisesti myös lentoratansa puolesta niitä ei voisi ampua lyhimmällä lentoradalla ainakaan Suomen lähialueilta, en kylläkään ole varma siitä, mutta näin voisin olettaa.
Tarkoitinkin just merivoimien ampumia ballistisia ohjuksia esim bulkava ois mahdollinen tai risteilyohjuksista Kalibr.Iskander on sekin mahdollinen,mutta sillä ei koko suomea uhata.Toki Etelä suomen alue on kohdelistalla. Merivoimien sukellusveneiden ohjukset on muutenkin vaikeaa havaita.
 
Tarkoitinkin just merivoimien ampumia ballistisia ohjuksia esim bulkava ois mahdollinen tai risteilyohjuksista Kalibr.Iskander on sekin mahdollinen,mutta sillä ei koko suomea uhata.Toki Etelä suomen alue on kohdelistalla. Merivoimien sukellusveneiden ohjukset on muutenkin vaikeaa havaita.
Luulisi että merivoimien strategisia ohjuksia säästettäisiin isompaa kahakka varten ja Suomea varten käytettäisiin mieluummin risteilyohjuksia tai rannikkokohteita vastaan jopa lentokoneista pudotettavia pommeja. Jos muutama Bulava lähtee sukellusveneestä, niin ainakin kriisin tai sodan ollessa päällä USA saattaa hermostua ennen kuin lentoradat on laskettu.
 
Luulisi että merivoimien strategisia ohjuksia säästettäisiin isompaa kahakka varten ja Suomea varten käytettäisiin mieluummin risteilyohjuksia tai rannikkokohteita vastaan jopa lentokoneista pudotettavia pommeja. Jos muutama Bulava lähtee sukellusveneestä, niin ainakin kriisin tai sodan ollessa päällä USA saattaa hermostua ennen kuin lentoradat on laskettu.

Tässäpä tulee sitä problematiikkaa. Suomeen voi ydinasein iskeä - all-out ydinsodan ulkopuolella - lähinnä risteilyohjuksin ja lentopommein. Tavanomainen ilmapuolustus toimii niitäkin vastaan, toisin sanoen ei voi luottaa siihen että yksi ydinkärjellä varustettu risteilyohjus tai lentokone pääsisi maaliinsa. Tämän vuoksi käytännössä jos haluttaisiin Suomessa iskeä vaikkapa viiteen kohteeseen tulisi tähän varata merkittävästi suurempi määrä ydinaseita. Ellei sitten haluttaisi käyttää melko pienestä määrästä ydinkärki-Iskandereista Suomea vastaan.
 
Tässäpä tulee sitä problematiikkaa. Suomeen voi ydinasein iskeä - all-out ydinsodan ulkopuolella - lähinnä risteilyohjuksin ja lentopommein. Tavanomainen ilmapuolustus toimii niitäkin vastaan, toisin sanoen ei voi luottaa siihen että yksi ydinkärjellä varustettu risteilyohjus tai lentokone pääsisi maaliinsa. Tämän vuoksi käytännössä jos haluttaisiin Suomessa iskeä vaikkapa viiteen kohteeseen tulisi tähän varata merkittävästi suurempi määrä ydinaseita. Ellei sitten haluttaisi käyttää melko pienestä määrästä ydinkärki-Iskandereista Suomea vastaan.
Mitään problematiikkaa ei ole. Ensin ammutaan 5 ja jos sattumalta (ja sen sattuman todennäköisyys on pieni) joku ei kuku, ladataan yksi lisää.

Venäjällä on arvion mukaan 6400 ydinasetta, joten kyllä siitä kasasta riittää meille namusia tarpeeksi vaikka pari ensimmäistä ei kukkuisikaan:).

Ja kuten sanottu, kysymys on teoreettinen. Yksi riittää suomen kukistamiseen. Toki sitten jos täällä on muita kohteita (NATO jne.) määrä voi olla jotain muuta. Mutta suomen osalta se on sitten soronoo ja veriset rievut.
 
Luulisi että merivoimien strategisia ohjuksia säästettäisiin isompaa kahakka varten ja Suomea varten käytettäisiin mieluummin risteilyohjuksia tai rannikkokohteita vastaan jopa lentokoneista pudotettavia pommeja. Jos muutama Bulava lähtee sukellusveneestä, niin ainakin kriisin tai sodan ollessa päällä USA saattaa hermostua ennen kuin lentoradat on laskettu.
Hiljan venäläiset ja amerikkalaiset kuoppasivat tämän lyhyen ja keskipitkän matkan ohjusten(INF) sopimuksen.

Ei varmaan mene kaivaa kun jotkut uudet ss20/ RDS10
tyyppiset ohjukset löytyy valikoimasta. Jos ei vastaavia, niin jotain kuitenkin tuohon luokkaan. Tuotekehitys on nyt täysin vapaata.

Ss-20 oli kolme 150kt kärkeä. Kantavuus oli 5000km.

001_correll_eruomissiles-717x1024.jpg

EPjAB00XkAE16up (1).jpg

images.jpeg
 
Mitään problematiikkaa ei ole. Ensin ammutaan 5 ja jos sattumalta (ja sen sattuman todennäköisyys on pieni) joku ei kuku, ladataan yksi lisää.

Venäjällä on arvion mukaan 6400 ydinasetta, joten kyllä siitä kasasta riittää meille namusia tarpeeksi vaikka pari ensimmäistä ei kukkuisikaan:).

Ja kuten sanottu, kysymys on teoreettinen. Yksi riittää suomen kukistamiseen. Toki sitten jos täällä on muita kohteita (NATO jne.) määrä voi olla jotain muuta. Mutta suomen osalta se on sitten soronoo ja veriset rievut.

Venäjällä on nykyään noin 4500 ydinasetta. 6400 on kokonaismäärä josta kolmasosa odottaa purkamista ja niiden käyttöönotto vaatisi pitkäaikaista uudelleenrakentamista. 1600 on strategisissa ohjusjärjestelmissä, vain noin 200 näistä strategisissa risteilyohjuksissa. Eli noin 2900 ei-strategista ydinasetta.

Montako prosenttia Suomi vastaa Venäjän vastaisesta uhasta? Montako prosenttia aseista jää reserviin?

Miksi Suomen ilmapuolustuksen mahdollisuus ampua alas risteilyohjus tai pommikone on pieni?

Ydinaseita ei ole niin järkyttäviä määriä kuin kylmän sodan päivinä.

Miksi ihmeessä jääkärille annetaan 30 panoksen lipas kun yhden sotilaan pitää vastata vain kymmentä vihollista? :cool:
 
Hiljan venäläiset ja amerikkalaiset kuoppasivat tämän lyhyen ja keskipitkän matkan ohjusten(INF) sopimuksen.

Ei varmaan mene kaivaa kun jotkut uudet ss20/ RDS10
tyyppiset ohjukset löytyy valikoimasta. Jos ei vastaavia, niin jotain kuitenkin tuohon luokkaan. Tuotekehitys on nyt täysin vapaata.

Ss-20 oli kolme 150kt kärkeä. Kantavuus oli 5000km.

Mahdollista toki tulevaisuudessa, mutta kestäisi aikansa kun tuotantolinjat on romutettu. Uuden asejärjestelmän käyttöönotto kestäisi varmaan kymmenkunta vuotta.

Pitäisin todennäköisempänä risteilyohjusten lisäämistä. Niillä on jo tuotantolinja ja samoja ohjuksia voi käyttää modifioituna myös konventionaalisina aseina.
 
Olisi kyllä hienoa, jos Venäjä ja USA rajoittaisivat entisestään ydinaseidensa määrää niin että tuon New START:in mukaisesti tuohon maksimissan 1550 ydinpommiin. Ja sitten kaikki nuo ylijäävät muutama tuhat molempien puolelta purettaisiin ja niiden sisältämä ydinmateriaali uudelleenkäsiteltäisiin ja myytäisiin ydinvoimalaitoksiin ympäri maailmaa tuottamaan päästötöntä sähköä. Mitä pienemmäksi noilta parilta maalta saadaan ydinarsenaali samalla pitäen muiden udinaseita ylläpitävien maiden arsenaalit nykykoossa, sitä suuremmat todennäköisyydet saadaan sille, että mahdollisen ydinsodan jälkeen on vielä jossakin päin mahdollisuudet ihmissivilisaatiolle nousta jaloilleen.
 
Iskanderien etu on tarkkuus ja maahan tunkeutuva taistelukärki, ne sopivat esim. kiven sisään laitettujen esikuntien tuhoamiseen. Niitä on toisaalta hyvin vähän. Risteilyohjukset ja lentopommit lienevät todennäköisimpiä aseita. Jälkimmäiset ovat myös toki käyttökelpoisia luolastojen tuhoamiseen.

Ei onnistu. Siis tuo esikuntien tuhoaminen, ellei käytä ydinkärkeä ja Iskandereissa ei tiettävästi ole sitä optiota (se on toki helppo järjestää, mutta se aiheuttaisi ongelmia erinäisten sopimisten kanssa). Nuo esikunnat on rakennettu yleensä graniitti kallioon, joka on sitten ihan omaa luokkaansa verrattuna hiekkakiveen joita vastaan noiden pommien läpäisyt on ilmoitettu.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ei onnistu. Siis tuo esikuntien tuhoaminen, ellei käytä ydinkärkeä ja Iskandereissa ei tiettävästi ole sitä optiota (se on toki helppo järjestää, mutta se aiheuttaisi ongelmia erinäisten sopimisten kanssa). Nuo esikunnat on rakennettu yleensä graniitti kallioon, joka on sitten ihan omaa luokkaansa verrattuna hiekkakiveen joita vastaan noiden pommien läpäisyt on ilmoitettu.

Iskanderiin on tiettävästi ydinkärki saatavilla, kantama on sen 500km ja INF:stä on luovuttu.

Ydinkärjellä ei tarvi saavuttaa läpäisyä kohteeseen asti, melko pienikin läpäisy riittää shokkiaallon voimistamiseen. Sitä en osaa sanoa onko hiekkakivi shokkiaallon etenemisen kannalta erilainen graniittiin verrattuna.

 
Iskanderiin on tiettävästi ydinkärki saatavilla, kantama on sen 500km ja INF:stä on luovuttu.

Ydinkärjellä ei tarvi saavuttaa läpäisyä kohteeseen asti, melko pienikin läpäisy riittää shokkiaallon voimistamiseen. Sitä en osaa sanoa onko hiekkakivi shokkiaallon etenemisen kannalta erilainen graniittiin verrattuna.


Kuten sanottua, "ellei käytä ydinkärkeä".
 
Back
Top