Trumpin lähtö on monelle häneen ylettömästi keskittyneelle huokaus, mutta vain hetkellinen, ja sitten todellisuus iskee taas päin kasvoja. Ikävästi tämä voi olla vasta alkua, miksei jopa jonkinlainen lähtölaukaus. Kyse on kuitenkin (monella tapaa selkeästi vallankumouksellisesta!) liikkeestä jota on kehitetty jo ennen Trumpin nousua presidentiksi, ja kuten jo aiemmin mainittu, perimmäiset syyt hänen valinnalleen tuskin ovat kadonneet mihinkään.
Suurelle joukolle Trumpin tukijoita on nyt varmasti selvää, että edes "oma" presidentti jolla oli värisuora kongressissa kautensa alussa ei tuonut toivottua suurta muutosta, ja oikeasti merkityksellistä liennytystä tuskin on luvassa vastapuolelta, joten heidän luottamuksensa poliittiseen järjestelmään varmasti jatkaa murenemistaan.
Sen sijaan monelle eiliset kuvat etelävaltioiden sotalipuista kongressin käytävillä toivat varmasti enemmän tyydytystä kuin yksikään Trumpin tai republikaanien toimi vuosiin. Suhteellisen pieni "roskajoukko" lamautti hetkellisesti yhden maailman ainoan suurvallan merkittävimmistä poliittisista prosesseista, ja voimme vain kuvitella mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutujat olisivat päässeet oikeasti käsiksi senaattoreihin, edustajiin tai henkilöstöön.
Monet varmasti kokevat, että poliittiset vaikutusmahdollisuudet on nyt maksimissaan käytetty, ja on siirryttävä muihin keinoihin.
Uhriutuminen ja katkeruus ovat valtava ja vaarallinen voimavara jotka riistäytyvät herkästi käsistä.