Taidat olla aika yksinkertainen. Mutta yritetään rautalankamallia: Ritusuhteet olivat Usa:ssa pikku hiljaa parantuneet useamman kymmenen vuoden ajan, kunnes Obama tuli valtaan. Obama asettautui julkisesti aina tummien rötöstelijöiden puolelle. Esimerkiksi sen Trayvon Martinin (joka potkittiin pois koulustaan huumeitten takia) tapauksessa hän julisti, että voi kun hänellä olisi sellainen poika. Vähän kuin Suomen presidentti olisi julistanut Jimi Karttusen unelmapojaksi.
Vaikka Obama itse tavallaan edusti demujen maltillista siipeä, hänen aikana demuissa valtaa kasvattivat nimenomaan vasemmistoradikaalit voimat, joiden tavoitteena oli nimenomaan lietsoa rotueripuraa tekemällä neekereistä syyntakeettomia reppanoita, joilta ei yksinkertaisesti saa edellyttää samoja käyttäytymisnormeja kuin muilta. Ja tämä ei voinut olla vaikuttamatta vastapuoleen, joka koki, ettei maltillisuus toimi, kun maalitolpat on siirretty äärivasemmalle. Ja väännetään nyt ihan rautalangasta se, että Trumpin kauden käytännön politiikka ei ollut millään tavalla radikaalia USA:n pitemmän ajan näkökulmasta. Toisin kuin Bidenin kausi, jolloin hallinto harjoitti vasemmistoradikaalia politiikkaa ja aivopesi median heidän käsikassaroikseen julistamaan Bidenin politiikan "uudeksi normaaliksi" ja siitä poikkeavan politiikan äärisiksi ja ääritäksi.
Jotkut väittävät kirkkain silmin, että "ei Reagan olisi tällaista äärisutä/-tätä hyväksynyt". Mikä kertoo, etteivät kyseiset "jotkut" ole yhtään perehtyneet Reaganin poliittiseen ajatteluun. Reagan edusti hyvin puhdasta vapaitten markkinoitten ideologiaa, mikä on täysin päinvastoin Biden-Harrisin ajatteluun. Reagan vihasi sosialismia, Harris rakastaa sosialismia.
