Nythän se on vain tekemistä vaille valmis laittaa nuo asiat kuntoon.
Trumpin talouspolitiikan kulmakivi on asettaa tuontitulleja tavaroille, jotta viennin ja tuonnin 1300 miljardin vuosittainen vaje saataisiin käännettyä (palvelut ei mukana tässä datassa). Tuossa on sellainenkin nyanssi, että trendi on vain syventynyt vaikka USA:sta on tullut suuri energian viejä sen sijaan että oli hänen edellisellä kaudellaan nettotuoja aika suuressa määrin. Nyt tuo politiikka sisältää sen dilemman, että sitä valmistusta pitäisi valtavasti lisätä USAn sisällä mikäli aikoo edes puolet tuosta ottaa pois ja se vaatisi niitä tekijöitä, toki myös valtavasti pääomia investointeihin ja tuotantoa tukevaan infrastruktuuriin, kuten energiantuotantoon ja jakeluun ja tässä tapauksessa enimmäkseen sähkö sekä liikennejärjestelmät.
Pienenä laskuesimerkkinä USAn GDP per asukas on siellä 86000 dollarin yläpuolella ja mikäli vastaavan GDP vaikutuksen työntekijöitä laitetaan poistamaan tuota kauppasuhteen vajetta niin se tarvitsee valtavasti työvoimaa.
Laskin, että noin viisitoista miljoonaa työntekijää tuolla keskimääräisellä GDP:llä, mutta ongelma on siinä että suurin osa tuotteista joita tulee on sellaista halpatuontikamaa, jota amerikkalaiset tykkäävät ostaa, mutta joiden tuottamiseen ei voi palkata tyyppiä joka ansaitsee kuten keskiverto amerikkalainen, ei lähellekään. Kiinalainen tai bangladeshilainen tekee niitä lenkkareita 300 dollarin kuukausipalkalla 12 h päivässä ja vähintään 6 päivää viikossa ilman lomia. Erotuksen paikkaamiseen ei siis riitä se viisitoista miljoonaa uutta työntekijää, koska tulevat olemaan pääpiirteittäin heikommin palkattuja kuin USA:saa keskimäärin. Kannattaa huomioida myös demografia eli samaan aikaan poistuukin työmarkkinoilta enemmän väkeä kuin tulee suurten ikäluokkien vuoksi. Mittaluokka lienee jossain 20-30 miljoonan välissä.
Tarkoittaa siis sitä, että vaikka Trumpin hallinto laittaa niitä tulleja ja uskon, että aivan varmasti niin tekeekin niin ensimmäinen vaikutus on vain hintojen nousu. 10 % tullilla nousee juuri sen verran ja 20 % tullilla nousee sen verran. Noilla lukemilla ei vielä käänny se tennareiden valmistus USA:han, mutta hinta on noussut kuitenkin, kaupankäynnissä kulut päätyvät aina sinne kuluttajalle saakka. Kalliimpien ja monimutkaisempien laitteiden kohdalla kuten autot, koneet ja elektroniikka tuo tullitaso jo kääntää valmistusta. Niitä ei kuitenkaan ole tuosta vajeesta kuin osa, suurin osa silti vaatii enemmän tulleja. No, niihin Trump voi laittaa korkeamman prosentin esimerkiksi 40 tai 60 % kuten on Kiinan osalta maininnutkin, jolloin alkaa myös se tennareiden tai jääkiekkomailojen valmistus kannattaa USA:ssa, mutta hintataso on 40-60 % korkeampi, 100 dollarin lätkämaila muuttuu tullien ansiosta 160 dollarin mailaksi ja jotakuinkin samalla hinnalla jenkkiläinen yritys pystyy sen tekemään, siitä tuossa on yksinkertaisesti kysymys.
Haluaako kuluttajat sitten maksaa enemmän Made in USA tuotteista, jossain määrin kyllä, mutta suurimmalle osalle syy äänestää Trumpia oli se, että oma talous on kuralla. Siihen ei taida nousevista kuluttajatuotteiden hinnoista löytyä lääkettä, eikä sitä 15 miljoonaa työntekijääkään ihan heti löydy, ei ainakaan yhden vaalikauden aikana.
Lisäksi kannattaa katsoa ao. kuvaa ja sen oikeassa laidassa olevaa infolaatikkoa. USA:lla on jo raskaasti tulleja Kiinalle, on ollut jo kuutisen vuotta, mutta silti erotus on 470 miljardia, Meksikon kanssa heillä on Trumpin edellisen hallinnon tekemä vapaakauppasopimus, erotus on 155 miljardia ja kasvaa voimakkaasti, Japanin kanssa USA:lla on osittaisia kauppasopimuksia ja tullejakin esimerkiksi niin, että Japanista tuotavilla autoilla on 2.5 % tulli, USAn viemällä autoilla ei ole, kevyissä kuorma-autoissa Japanista USA:han tullia on jo 25 %. Saksa alkaa olla jo pieni tekijä.
Pelkästään Kiinaa moukaroimalla asia ei tule korjaantumaan, ei edes puoliksi, joten USAn pitäisi lähteä sille tielle, että se repii Trumpin edellisen hallinnon tekemiä vapaakauppasopimuksia Japanin, Meksikon ja esimerkiksi Kanadan kanssa. En usko ollenkaan, että lähtevät sille tielle, tai jos lähtevät niin siinä on kustava niiden lähimpien kumppaneiden muroihin ensimmäisenä.
Katso liite: 107871
Kuvan lähde
Joten todellisuudessa potentiaalia yhdellä vaalikaudella leikata tuosta ehkä 300-400 miljardia pois mikäli ovat todella ankaria Aasian halpatuotantomaita kohtaan. Olisi sekin paljon, mutta ei ratkaise ongelmaa kuten on annettu ymmärtää. Piristynyt aseteollisuus paikkaa aukkoa, mutta sodan päättyminen olisi taas siihen myrkkyä ja laskisi myös energian hintaa joka nyt on USA:lle tärkeä vientiartikkeli. Sodan päättäminen taloudellisista syistä ei näytä ollenkaan painavalta tekijältä, koska se vaikuttaisi etenkin Trumpin ydinkannatusalueilla, joissa energiantuotanto sekä aseteollisuus tunnetusti on.
Katso liite: 107866
Laitetaan siis alle muutamia lukuja muistiin tähän alkuun, joihin on hyvä palata vaikka vuosittain kun Trumpin koneisto pääsee vauhtiin. Edessä on hyvin mielenkiintoisia aikoja, mutta neljä vuotta on lyhyt aika tehdä kaikkea sitä mitä Trumpin vaalilupauksissa sanottiin eikä kaikkien toimien toteuttaminen tule tuottamaan nettohyötyjä, joten niitä voidaan joutua sorvaamaan uusiksi vaalikauden aikana.
Katso liite: 107867
Kauppataseen vaje tuoteryhmittäin (2023)
Capital goods -261 miljardia $
Automotives -281 miljardia $
Consumer goods -501 miljardia $
GDP per asukas $81,695 (2023)
Työttymyysaste ~4.1 % (lokakuu 2024)
Työllisyysaste 62.6 % (lokakuu 2024)
In 2023, consumer goods were the main driver of the U.S. trade deficit, with a deficit of $501 billion, accounting for 47% of the total. This was followed b…
www.voronoiapp.com
yle.fi
