Yhteiskunnan varautuminen poikkeusoloihin.

Ei, kyllä omasta puolustuskyvystä on pidettävä kiinni ja se tarkoittaa lisäsatsauksia maanpuolustukseen!

Natoa ei oikein ole vielä testattu todellisessa suurkriisissä ja turvallisuustilanne on muuttumassa entistä hankalammaksi. Miten käy jos EU-maiden ja Turkin tilanne kiristyy todellisen kriisin asteelle. Löytyykö silloin halua todelliseen Nato-yhteistyöhön Turkin kanssa. Ei kai Nato voi hyväksyä jäsenekseen maata, joka on muuttunut sen arvopohjan vastaiseksi diktatuuriksi (siis jos Turkin kehitys johtaa siihen). Entä EU-Eurooppa, jos yltiökansallismieliset ja EU-vastaiset tahot pääsevät valtaan? Miten käy kun joillain mailla jo nyt on riitaa alueillaan asuvien naapurimaiden entisten kansalaisten kanssa ja rajoista, sillä niitähän piirrettiin uusiksi viime sodan jälkeen.

En voi tajuta, että meilläkin eräät tahot toivovat EU:n hajoamista ja äärikansallismielisten voittoa vaaleissa. Sotaako tänne kaivataan ja Venäjän Putinia messiaaksi?

Mikä ihmeen "kehitys diktatuuriksi" tai odottaa sellaista kehitystä? Turkin eliitti on reivannut Turkin politiikan mallille, jossa on odotettavissa ilman muuta törmäilyä naapureiden kanssa. Toimittajat, toisinajattelijat, aseistakieltäytyjät, vangit, mustalaiset, kristityt, kurdit, homot......mikä näiden asema on ollut jo pitkään Turkissa? Jumaliste. EUlle on sikäli annettava kättä, että se piti koko ajan aidosti esillä näitä kysymyksiä....paisuttamiskomissaarit joutuivat tekemään työtään raameissa, joissa piirrettiin myös ihmisoikeudet jne. koko ajan esille. Turkki on hämmentävän samanlainen kuin Venäjä.
 
Tässä mietin tätä aihetta eli "yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin". Ei voi olla ajattelematta tätä taloudellista kriisiä johon Suomi on ajautunut. Miten kauan Suomi kestää tällaista 10mrd budjetti vajausta ennen kuin se alkaa näkyä yhteiskunna sisäisenä levottomuutena? Se on ehkä se todennäköisempi riski ja poikkeusolojen tuoja kuin sota.
 
Miksi telemastot romahtavat Ruotsissa? "Vain Venäjää voisi ajatella"

Kuva: © Lisi Niesner / Reuters
19.5.2016 12:30 Jo kolmen telemaston epäillään joutuneen sabotaasin kohteeksi Ruotsissa. Nyt pelätään ulkomaisia vakoojia.

300 metriä korkea masto lounaisessa Ruotsissa romahti sunnuntaina. Ruotsin poliisi epäilee, että teon taustalla on joko paikallinen ilkivalta, ääriliikkeet tai kansainväliset sabotöörit. Paikallinen poliisi on pyytänyt Ruotsin tiedustelupalvelua tutkimaan tapahtumaa.

– Olemme 100-prosenttisen varmoja, että torni sabotoitiin, tutkimusta johtava Jan Johanssonsanoo sanomalehti Aftonbladetille.

– Kyse voi olla jostain kansainvälisestä, että joku haluaa testata, mitä tällaisen maston tuhoamisesta seuraa, hän jatkaa.

Valtio-omisteinen Teracom on lisännyt turvatoimiaan ja valvontaa sunnuntain tapahtuman jälkeen.

Varhain toukokuussa samalla alueella sijaitsevasta toisesta mastosta oltiin katkaistu kaapeli, joka oli paikallisten pelastuspalveluiden käytössä. Tiistaina pommiryhmä tutki kolmannen maston lähelle vietyä epäilyttävää pakettia.

Ruotsin poliisi vahvisti molemmat sabotaasitapaukset uutistoimisto Reutersille. Pommiryhmän lähettämistä poliisi ei voinut vahvistaa.

– Arvioisin, että tässä on kansainvälinen yhteys, Ruotsin puolustuskorkeakoulun analyytikko Hans Brun sanoo Ruotsin radiolle.

– Ollakseni oikein rehellinen, tämä on vain arvio eikä perustu tutkimukseen. Mutta tässä tapauksessa vain Venäjän voisi ajatella olevan tällaisesta kiinnostunut, hän jatkaa.

Ruotsi on jo vuosien ajan nähnyt Venäjän merkittävimpänä geopoliittisena uhkanaan. Huhtikuussa Venäjä varoitti Ruotsia, että mahdollisella Nato-jäsenyydellä olisi seurauksensa. Mastosabotaasista uutisoidessaan sanomalehti Dagens Nyhetermuistutti Ruotsin turvallisuuspalveluiden aiemmin varoittaneen, että Venäjän agentit ovat kartoittaneet Ruotsin tärkeää infrastruktuuria.

Svenska Dagbladetin maston sabotaasi katkaisi noin 85 000:n kotitalouden televisiolähetykset. Mastoja käytetään myös poliisitoiminnan ja armeijan tarpeisiin sekä hätätiedotteiden välittämiseen.
Taas ollaan jännän äärellä,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052821640304_ul.shtml
 
Viimeksi muokattu:
Ei muuta hemvärnetit kohteita vartioimaan, niin loppuu ne rälläkkäleikit.

Suomessa .308 on suosituin kivaarikaliiperi... sopii tulla kaatelemaan mastoja, jos on meidan MAAK suojana. Siina ei level IIIA ihan auta meinaan... Espoon Latokaskessa on 326 metria korkea radio/ tv -masto, kun aloitin STV:lla duunit piirivartijana armeijan jalkeen niin vanhemmat kaverit kertoivat etta Persianlahden sodan aikana tossa oli 24h vartiointi.



https://en.wikipedia.org/wiki/FM-_and_TV-mast_Helsinki-Espoo

Muutenkin hauska stoori kylman sodan aikaisesta paranoiasta, kun Neukkula syytti tata tornia 'Neuvosto-Eestia vastaan suunnatusta psykologisesta sodankaynnista, jonka rahoittajina toimivat amerikkalaiset'. Nykyaan kutsumme virolaisia heimoveljiamme ihan virolaisiksi...
 
Luulis että olisi jo riistakamerat tms vehkeet vähintään valvomassa, että saisivat tekijöistä edes jotain vihjeitä.
 
Muutenkin hauska stoori kylman sodan aikaisesta paranoiasta, kun Neukkula syytti tata tornia 'Neuvosto-Eestia vastaan suunnatusta psykologisesta sodankaynnista, jonka rahoittajina toimivat amerikkalaiset'. Nykyaan kutsumme virolaisia heimoveljiamme ihan virolaisiksi...

Epäilemättä se sitä käytännössä olikin, joskaan ei tarkoituksella. Kommunitinen systeemi on herkkä kaikelle, mikä saa kansan kritisoimaan sitä tai epäilemään sen "nerokkuutta". Joten jos naapurimaassa on tuollainen torni, josta tulevia lähetyksiä neuvostokansaliset pääsevät katselemaan, niin ihan varmana lopputulos vastaa psykologista sodankäyntiä. Mutta sinällään outoa, että ryssät rupeavat tuosta valittamaan, eikös heikkojen pitäisi osata pitää suunsa kiinni?
 
Mutta sinällään outoa, että ryssät rupeavat tuosta valittamaan, eikös heikkojen pitäisi osata pitää suunsa kiinni?

Kun ei voineet teknisesti pysäyttää TV -signaalia rajalle kuten raamatut, piti keksiä juttu CIA:n salaliitosta. Syötettiin siis omille kansalaisille. Vanhempi forumin seuraajaväki muistaa vielä K-kaupan Väiskin
lihatiskin. Kiusallinen vertailukohde, kun Virossa oli kaupan hyllyt neukkutyyliin typötyhjät. Asiasta selvittiin tyylikkäästi selittämällä, että eläminen kapitalistisessa Suomessa on niin kallista, ettei työväellä
ole varaa osaa kaupan lihaa. Joka siis jää hyllyyn toisin kuin heidän ihannemaassaan.
 
Dronet vs. muuntajakentät: käsitykseni mukaan ongelmaan on tulossa jokseenkin low-tech mutta toimiva ratkaisu. Ei pysäytä risteilyohjusta mutta nelikopterit kyllä.

Puhummeko siitä keksinnöstä, jota jo Jeesuksen aikoihin kiskottiin järvessä, eli verkosta? Ja tällä suojaudutaan, niin, miltä?

Syvän rauhan aikana ilmeisen harvat paikat ovat niin hyvin vartioituja, etteikö hommaa voisi hoitaa perinteisemminkin - rälläkällä tai vaikka autopommilla. Varsinkin jos viitseliäisyyttä ja taitoa riittää kauko-ohjattujen pommihärveleiden rakentamiseen ja käyttöön.

Jos taas käydään maailmansotaa, niin sieltähän tulee se risteilyohjus, eikä siinä auta vartiokomppania kykkimässä ympärillä. Jäljelle jää siis hybridiuhka. Tällöinkin voisi silti ajatella, että vastapuoli käyttäisi jotakin raskaampaa asetta, kuten esimerkiksi kranaatinheitintä tai panssarintorjuntaohjusta.

Anti-drone-teknologiaa:

http://www.nbcnews.com/tech/innovation/how-white-house-could-protect-itself-drones-n293571
http://www.dedrone.com/en/
 
Puhummeko siitä keksinnöstä, jota jo Jeesuksen aikoihin kiskottiin järvessä, eli verkosta? Ja tällä suojaudutaan, niin, miltä?

Syvän rauhan aikana ilmeisen harvat paikat ovat niin hyvin vartioituja, etteikö hommaa voisi hoitaa perinteisemminkin - rälläkällä tai vaikka autopommilla. Varsinkin jos viitseliäisyyttä ja taitoa riittää kauko-ohjattujen pommihärveleiden rakentamiseen ja käyttöön.

Jos taas käydään maailmansotaa, niin sieltähän tulee se risteilyohjus, eikä siinä auta vartiokomppania kykkimässä ympärillä. Jäljelle jää siis hybridiuhka. Tällöinkin voisi silti ajatella, että vastapuoli käyttäisi jotakin raskaampaa asetta, kuten esimerkiksi kranaatinheitintä tai panssarintorjuntaohjusta.

Anti-drone-teknologiaa:

http://www.nbcnews.com/tech/innovation/how-white-house-could-protect-itself-drones-n293571
http://www.dedrone.com/en/

Minkä tahansa saa nurin jos halua on tarpeeksi. Silti hommaa ei ainakaan kannata tehdä liian helpoksi.
 
Minkä tahansa saa nurin jos halua on tarpeeksi. Silti hommaa ei ainakaan kannata tehdä liian helpoksi.

"Ilmauhkaan" varaudutaan, kun maauhkaa vastaan on monin paikoin pelkkä verkkoaita ja ehkä valvontakamera. Eli siis ihan niitä prioriteetteja minä vain ihmettelen... Aloittaa pitäisi joka jannun ulottuvilla olevien keinojen torjunnasta.
 
"Ilmauhkaan" varaudutaan, kun maauhkaa vastaan on monin paikoin pelkkä verkkoaita ja ehkä valvontakamera. Eli siis ihan niitä prioriteetteja minä vain ihmettelen... Aloittaa pitäisi joka jannun ulottuvilla olevien keinojen torjunnasta.
Toisaalta maauhkaa vastaan voidaan vahvistaa nopeasti.
 
"Ilmauhkaan" varaudutaan, kun maauhkaa vastaan on monin paikoin pelkkä verkkoaita ja ehkä valvontakamera. Eli siis ihan niitä prioriteetteja minä vain ihmettelen... Aloittaa pitäisi joka jannun ulottuvilla olevien keinojen torjunnasta.

Saatetaan puhua vähän eri installaatioista. Mutta detaljit alkaa mennä sit jo semmoisiin asioihin mitä ei ole netissä hyvä huudella.
 
Tahtoo mennä sotaisaksi, kaiken a ja o on kuitenkin päivittäistoimintojen turvaaminen. Kun ne varmistetaan niin sitten voidaan miettiä niitä massivi-katastrofeja kuten sota tai ydinonnettomuus. Varautuminen on jotain mikä mielleteen "jonkun muun" tehtäväksi, vaikka todellisuudessa jokaisen meistä tulisi miettiä miten minä, perheeni tai työpaikkani tulee toimeen ilman sähköä, vettä, jääkaappia jne. Nämä on ne tärkeimmät jutut. Varautumisen alkeet etten sanoisi.
 
Tällainen mielipidekirjoitus tuli vastaan.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/romutammeko-huoltovarmuutta-1.155079
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/romutammeko-huoltovarmuutta-1.155079

Riitta Kuismanen
Lukijalta 00:00

Globaalit luonnonkatastrofit ulottuvat välillisesti myös Suomeen muun muassa pakolaisten muodossa ja ruuan kasvavana tarpeena maailmalla. Haavoittuvuutemme erilaisissa konflikteissa ja kriiseissä lisääntyy huoltovarmuuden heikentyessä. Miten hyvin olemme varautuneet?

Ruuan ja energian huoltovarmuus on myös turvallisuuskysymys. Valtio on kuitenkin myymässä polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastoja vuoden 2016 loppuun mennessä ja saanee näin 300–350 miljoonan euron tulot. Leipäviljan varastot ovat aiemmin olleet vuoden ajalle, mutta nyt niitä lasketaan puoleen vuoteen. Olemme luopumassa varmuusvarastoista valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Suomi on kuin saari, joten taloutemme on riippuvainen ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta. Maailmankaupan vapautuminen lisää sekä mahdollisuuksia että uhkia: kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus voi häiriintyä.

Tuotantoa keskitetään tehokkaimmille alueille ja se johtaa riippuvuuteen maailmanlaajuisista logistisista järjestelmistä. Yksi Suomen haasteista huoltovarmuudessa on pitkät kuljetusetäisyydet. Hallitus esittää tie- ja rataverkkojen yhtiöittämistä, joten on mahdollista, että nekin aikanaan yksityistään. Yksityisen tahon intressinä ei ole huolehtia syrjäseutujen tie- ja rataverkosta.

Vahvuuksiamme ovat runsaat vesivarat, bioenergiapotentiaali, kehittynyt hyvinvointijärjestelmä, hyvä elintarviketuotantokyky ja laaja pinta-ala. Joten niiden säilyttäminen kansallisissa käsissä pitäisi nähdä turvallisuuskysymyksenä, eikä niitä saa uhrata voitontavoittelun kohteeksi.

Vesivarantojemme yksityistämistä on ehdottanut muun muassa Wahlroos. Mitä seurauksia olisi veden monopolista - erityisesti kriisin sattuessa? Entä kuinka pitkälle voimme yksityistää hyvinvointijärjestelmäämme, ettei se vaarantaisi heikommassa asemassa olevien selviytymistä kriisin sattuessa? Markkinaehtoisesti toimivan järjestelmän tavoitteena on voiton tavoittelu, ei palvelujen varmistaminen.

Tukemalla kotimaista maataloutta varmistamme ruuan huoltovarmuuden. Markkinaliberalistien äänellä on nyt vaadittu maataloustukien poistamista. Tämä johtaisi kotimaisen ruuantuotannon alasajoon ja siihen liittyvä osaamisen ja kalustuksen menettämiseen. Kriisitilanteessa tuotannon aloittaminen uudelleen on käytännössä erittäin hidasta ja vaikeaa.

Miten paljon voimme luovuttaa markkinavoimille yhteiskunnan kannalta kriittisiä aloja ja toimintoja? Markkinat eivät kykene ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Sen vuoksi tarvitaan erilaisia huoltovarmuustoimenpiteitä.

Meitä koskevat kriisit ovat lisääntyneet. Mitä kansallisia toimenpiteitä on tehty huoltovarmuuden varmistamiseksi ruuan ja energian tuotannossa, hyvinvointijärjestelmän toimivuudessa, tieto- ja viestintäjärjestelmissä, vesihuollossa sekä liikenneyhteyksien toimivuudessa?
 
Hyvä kirjoitus ja sisältö melko hankala kiistää millään "faktalla". Hyviä kysymyksiä, joita myös kansalaisten pitää pohtia ja mielellään myös keskustella.
 
Tällainen mielipidekirjoitus tuli vastaan.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/romutammeko-huoltovarmuutta-1.155079

Riitta Kuismanen
Lukijalta 00:00

Globaalit luonnonkatastrofit ulottuvat välillisesti myös Suomeen muun muassa pakolaisten muodossa ja ruuan kasvavana tarpeena maailmalla. Haavoittuvuutemme erilaisissa konflikteissa ja kriiseissä lisääntyy huoltovarmuuden heikentyessä. Miten hyvin olemme varautuneet?

Ruuan ja energian huoltovarmuus on myös turvallisuuskysymys. Valtio on kuitenkin myymässä polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastoja vuoden 2016 loppuun mennessä ja saanee näin 300–350 miljoonan euron tulot. Leipäviljan varastot ovat aiemmin olleet vuoden ajalle, mutta nyt niitä lasketaan puoleen vuoteen. Olemme luopumassa varmuusvarastoista valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Suomi on kuin saari, joten taloutemme on riippuvainen ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta. Maailmankaupan vapautuminen lisää sekä mahdollisuuksia että uhkia: kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus voi häiriintyä.

Tuotantoa keskitetään tehokkaimmille alueille ja se johtaa riippuvuuteen maailmanlaajuisista logistisista järjestelmistä. Yksi Suomen haasteista huoltovarmuudessa on pitkät kuljetusetäisyydet. Hallitus esittää tie- ja rataverkkojen yhtiöittämistä, joten on mahdollista, että nekin aikanaan yksityistään. Yksityisen tahon intressinä ei ole huolehtia syrjäseutujen tie- ja rataverkosta.

Vahvuuksiamme ovat runsaat vesivarat, bioenergiapotentiaali, kehittynyt hyvinvointijärjestelmä, hyvä elintarviketuotantokyky ja laaja pinta-ala. Joten niiden säilyttäminen kansallisissa käsissä pitäisi nähdä turvallisuuskysymyksenä, eikä niitä saa uhrata voitontavoittelun kohteeksi.

Vesivarantojemme yksityistämistä on ehdottanut muun muassa Wahlroos. Mitä seurauksia olisi veden monopolista - erityisesti kriisin sattuessa? Entä kuinka pitkälle voimme yksityistää hyvinvointijärjestelmäämme, ettei se vaarantaisi heikommassa asemassa olevien selviytymistä kriisin sattuessa? Markkinaehtoisesti toimivan järjestelmän tavoitteena on voiton tavoittelu, ei palvelujen varmistaminen.

Tukemalla kotimaista maataloutta varmistamme ruuan huoltovarmuuden. Markkinaliberalistien äänellä on nyt vaadittu maataloustukien poistamista. Tämä johtaisi kotimaisen ruuantuotannon alasajoon ja siihen liittyvä osaamisen ja kalustuksen menettämiseen. Kriisitilanteessa tuotannon aloittaminen uudelleen on käytännössä erittäin hidasta ja vaikeaa.

Miten paljon voimme luovuttaa markkinavoimille yhteiskunnan kannalta kriittisiä aloja ja toimintoja? Markkinat eivät kykene ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Sen vuoksi tarvitaan erilaisia huoltovarmuustoimenpiteitä.

Meitä koskevat kriisit ovat lisääntyneet. Mitä kansallisia toimenpiteitä on tehty huoltovarmuuden varmistamiseksi ruuan ja energian tuotannossa, hyvinvointijärjestelmän toimivuudessa, tieto- ja viestintäjärjestelmissä, vesihuollossa sekä liikenneyhteyksien toimivuudessa?
Tarjouskilpailun mukaan rahat menevät kylläkin suoraan HVK:lle. Ja kannattaa huomioida että yksityisen puolen ruokavarastot ovat kasvaneet aikaisemmasta ja varastoissa seisova ruoka ei itsessään auta.
Viestiyhteydet ja logistiikka tulevat ensin.
 
Suomessa tämäkin on hoidettu täysin amatöörimaisesti. Hyvä esimerkki on se, että venäläisten outoihin maa-ostoihin on havahduttu vasta, kun muutama iltapäivälehti on tehnyt niistä juttuja. Toisena asiana voisi mainita uuden ydinvoimalan, josta Rosatomilla on merkittävä osuus. Onneksi sentään saatiin 1.7.2016 alkaen voimaan laki joka sallii reservissä olevien kutsumisen kertausharjoituksiin muutamassa päivässä. Itse olisin kyllä sitä mieltä, että varusmiespalvelusta ja saapumiseriä pitäisi muokata siten, että hätätilanteessa olisi saatavissa koska tahansa muutaman tunnin varoitusajalla esim. 10.000 peruskoulutuksen saaneen ja sopivasti varustetun miehen joukko-osasto eliminoimaan outoja "vihreitä miehiä".
 
Suomessa tämäkin on hoidettu täysin amatöörimaisesti. Hyvä esimerkki on se, että venäläisten outoihin maa-ostoihin on havahduttu vasta, kun muutama iltapäivälehti on tehnyt niistä juttuja. Toisena asiana voisi mainita uuden ydinvoimalan, josta Rosatomilla on merkittävä osuus. Onneksi sentään saatiin 1.7.2016 alkaen voimaan laki joka sallii reservissä olevien kutsumisen kertausharjoituksiin muutamassa päivässä. Itse olisin kyllä sitä mieltä, että varusmiespalvelusta ja saapumiseriä pitäisi muokata siten, että hätätilanteessa olisi saatavissa koska tahansa muutaman tunnin varoitusajalla esim. 10.000 peruskoulutuksen saaneen ja sopivasti varustetun miehen joukko-osasto eliminoimaan outoja "vihreitä miehiä".
Onko perus varusveijareista eliminoimaan yhtään ketään erikoismiehiä? Monella suomalaisella äidillä tulee vaan itku, kun oma kullannuppu on tapatettu turhaan. Krimillä nuo vihreät gubbet saapuivat maastureilla kohteisiin. Niiden tuhoamiseksi kuljetetaan NH90koptereilla tai maakuljetteisesti ammattilaisia hoitamaan homma. Tai näin siis pitäisi.
 
Onko perus varusveijareista eliminoimaan yhtään ketään erikoismiehiä? Monella suomalaisella äidillä tulee vaan itku, kun oma kullannuppu on tapatettu turhaan. Krimillä nuo vihreät gubbet saapuivat maastureilla kohteisiin. Niiden tuhoamiseksi kuljetetaan NH90koptereilla tai maakuljetteisesti ammattilaisia hoitamaan homma. Tai näin siis pitäisi.

Taisteluissa karaistuneita erikoismiehiä ei ole kenelläkään, joten siinä mielessä ollaan aika samalla viivalla. Puolustajalla on kuitenkin suurempi moraalinen oikeutus ja motivaatio toiminnalleen, joten uskoisin, että äkillisen valtausyrityksen torjunta voisi hoitua näinkin. Se on sitten eri juttu, mitä sen jälkeen tapahtuisi.
 
Back
Top