Yleisilmailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Iso kynnys 10.000 h lentäneelle on sanoa:
My plane.

Minä olen ymmärtänyt että hänelle kuitenkin ”maksetaan palkkaa siitä”.
Jos hän ei uskalla, niin on ”päästetty väärämies” ohjaamoon
Tai yhtiön kulttuurissa on jotain vikaa.

10000h kokemus ei kuitenkaan tee kenestäkään vielä ”jumalaa”, joka on erehtymätön.
 
Niin, tai ei saisi tehdä. Mutta taitaa ne käytännössä lentotunnit sekä kapteenin olkamerkit olla melkoinen auktoriteetti tekijä ohjaamossa vs. kokemattomampi perämies tunteineen.
 
Minä olen ymmärtänyt että hänelle kuitenkin ”maksetaan palkkaa siitä”.
Jos hän ei uskalla, niin on ”päästetty väärämies” ohjaamoon
Tai yhtiön kulttuurissa on jotain vikaa.

10000h kokemus ei kuitenkaan tee kenestäkään vielä ”jumalaa”, joka on erehtymätön.
Tässä tapauksessa perämies oli takuulla epävarma myös omista kyvyistään hallita kone ohjausjärjestelmä ''suoravedolla''.

Ehkä ajatteli, että antaa nyt tuon päällikön ryssiä, niin mene omaan piikkiin.

Normimoodissa sentin sauvan poikkeutus saattaa muuttaa nokan kulmaa 10 astetta, tässä häiriötilassa 30 astetta. En tiedä oliko näin, mutta kun ohjaintuntuma muuttuu kesken lennon radikaalisti, tilanne on laskuun tultaessa erittäin haasteellinen.

Fiksu perämies olisi voinut tietysti ehdottaa, että kun meillä nyt on löpöä vaikka kuinka, niin ajellaas muutama laskukierros tuntumaa koneeseen.
 
Tää ei vissiin ollut vielä täällä.

Perämies pelastautuu ikkunasta ja yrittää koneeseen takaisin? 0.38 eteenpäin.



NINTCHDBPICT000488180570.jpg



Lööppi uutisista
Incredible moment Russian plane crash co-pilot climbs back INTO burning Aeroflot aircraft to save captain
https://www.thesun.co.uk/news/9026708/russia-plane-moment-video-pilot-in-fire-save/





Daily Mailin videota . vähän pidempi
 
Ulkomaat
Boeing tiesi turmakonemallien varoitusvalon puutteista jo vuonna 2017 mutta järjestelmän päivittämistä lykättiin
Varoitusvaloa myytiin aiemmin lisävarusteena, sillä Boeingin käsityksen mukaan ominaisuuden puuttumisen ei olisi pitänyt heikentää lentoturvallisuutta.
 
Tänään Vesiksellä ilmailupäivä, ehkä ukkoskuuro sekoitti pakkaa. Mutta uusia tuttavuuksia kohdattiin ja uusia ilmaluun innostuneita ihmisiä tavattiin.
Liikkellä oli kiitettävästi eri kerhojen väkeä sekä ammatikseen lentävää väkeä.
 
Ulkomaat
Sata vuotta ensimmäisestä suorasta lennosta Atlantin yli: kone hipoi puiden latvoja, teki vahingossa silmukoita ja upposi syvälle suohon
Maailman ensimmäinen suora Atlantin ylittävä lento koetteli kokeneita lentäjiä.
3a0a7e833b1c4cee87ba53f757b7dff2.jpg

John Alcock ja Arthur Whitten Brown pari päivää lennon jälkeen. (KUVA: HULTON ARCHIVE / GETTY)
Roosa Welling HS
Julkaistu: 10.6. 13:21

SATA vuotta sitten kaksi miestä teki ilmailuhistoriaa lentämällä kaksitasokoneella ensimmäisen suoran lennon Atlantin valtameren yli.

Yhdysvaltain ilmavoimien 26-vuotias kapteeni John Alcock ja 32-vuotias luutnantti Arthur Whitten Brown taistelivat jäätävää räntäsadetta ja paksua sumua vastaan, kun he navigoivat Kanadan Newfoundlandista Irlantiin 14.–15. kesäkuuta vuonna 1919.

ATLANTTI oli ensimmäisen kerran ylitetty vain muutamaa viikkoa ennen miesten uskaliasta yritystä, kertaa uutistoimisto AFP. Mutta tuolloin Yhdysvaltain armeijan lentovene matkusti kolmessa viikossa 6 000 kilometriä ja teki neljä välilaskua.

Alcock ja Brown sen sijaan taittoivat 16 tunnissa yhdeltä istumalta 3 000 kilometriä.
Taustalla oli Daily Mail -lehden haaste, jossa alle kolmessa vuorokaudessa Pohjois-Amerikasta Iso-Britanniaan selviävälle luvattiin 10 000 punnan palkinto.

Myös kolme muuta tiimiä tarttui haasteeseen, mutta yksi teki pakkolaskun mereen, toinen syöksyi maahan jo nousun aikana ja kolmas ei ehtinyt saada konettaan lähtövalmiiksi ajoissa.

ALCOCK ja Brown aloittivat matkansa aikaisin iltapäivällä St. John’sista, joka on yksi Pohjois-Amerikan itäisimpiä kaupunkeja. Miesten Vickers Vimy -kaksitasokoneeseen oli lastattu 4 000 litraa polttoainetta, ja se pääsi juuri ja juuri ilmaan.

Vickers Vimy oli ensimmäisen maailmansodan lopulla kehitetty kaksimoottorinen pommikone, jota ei kuitenkaan ehditty käyttää sodassa pommituslennoilla. Alcockin ja Brownin käyttämä kone oli pitkän matkan lentoa varten rakennettu erikoismalli, jota rakennettiin vain yksi kappale.

Kone kohosi vaivoin puiden yläpuolelle ja aloitti tuulen riepottelemana matkansa kohti itää.

”Pidätin monta kertaa henkeäni, kun koneen laskutelineet meinasivat osua puiden latvoihin”, Brown muisteli vuonna 1920 uutistoimisto AFP:n mukaan.

008b39bff53d4a379e6d5ce51669832e.jpg


Vickers Vimy -kaksitasokone, jolla John Alcock ja Arthur Whitten Brown lensivät. (KUVA:TIME LIFE PICTURES)

MIEHET taittoivat suuren osan matkasta lähes sokkoina, kun raskas sumu levittäytyi meren päälle ja teki suunnistamisesta hankalaa.

Kone heittelehti tuulen mukana, kohosi ylös ja syöksyi jälleen alas sekä kiisi välillä vain muutamien metrien päässä hyytävän kylmästä merivedestä.

”Horisonttia oli mahdotonta hahmottaa, joten teimme vahingossa silmukoita. Se oli hyvin huolestuttavaa”, Alcock sanoi lennon jälkeen.

MYÖS jäinen räntäsade ja kylmä ilma vaikeuttivat matkantekoa. Jää ja rakeet saivat osan laitteistosta jumiutumaan ja moottorit melkein pysähtymään. Brownin piti kesken lennon hakata veitsellä jäätä pois koneesta.

”Meillä oli kamala reissu. Emme kertaakaan nähneet aluksia tai saaneet viestejä radion kautta”, Alcock kertoi.

”Lensimme merta pitkin emmekä tienneet tarkkaa sijaintiamme. Odotimme koko ajan näkevämme maata”, hän jatkoi AFP:n mukaan.

KUN maa lopulta ilmestyi näkyviin kesäkuun 15. päivän aamuna, olivat miehet onnessaan. Kapteeni Alcock huomasi lähellä Clifdenin kaupunkia pellon, joka vaikutti olevan sopiva laskeutumiseen.

Kyseessä oli kuitenkin suo.

”Pyörämme upposivat akseleita myöten maahan ja kone kellahti nokalleen”, Alcock kertoi laskeutumisesta.

Lentokone vaurioitui, mutta lentäjät selvisivät vahingoittumattomina.

331ee92beaf444a68131a9aded1165ac.jpg


Brittiläiset sotilaat vartioivat Vickers Vimyä. (KUVA: ANN RONAN PICTURE LIBRARY / AFP)

MIEHET toivotettiin sankareina Dubliniin ja myöhemmin Lontooseen, jossa he lunastivat Daily Mailin palkinnon silloiselta ilmailuministeri Winston Churchillilta suuren väkijoukon saattelemana.
Alcock kuitenkin kuoli vain kuusi kuukautta saavutuksensa jälkeen, kun hänen lentokoneensa putosi Rouenissa, Ranskassa. Brown kuoli 62-vuotiaana Walesissa vuonna 1948.

KAHDEKSAN vuotta Alcockin ja Brownin lennon jälkeen vuonna 1927 amerikkalainen Charles Lindbergh lensi yksin New Yorkista Pariisiin 33,5 tunnissa.

Lindbergh kuittasi saavutuksestaan 25 000 dollarin palkinnon, ja hänen kunniakseen järjestettiin paraati New Yorkissa.
 
”Horisonttia oli mahdotonta hahmottaa, joten teimme vahingossa silmukoita. Se oli hyvin huolestuttavaa”, Alcock sanoi lennon jälkeen.''

Kova keikka Alcockilla ja Brownilla. No huh, ilmeisesti keinohorisonttia ei tuolloin vielä oltu keksitty. Jäätävää keliä sekä sumua. Noilla tuon ajan kangaspuilla ja varusteilla äärimmäinen suoritus. Onnikin oli matkassa.
 
Talous
Airbus julkisti uuden, pitkille lennoille tarkoitetun kapearunkoisen lentokonemallin
Lentokoneturmiin liittyvän kohun kanssa kamppaileva Boeing on niin ikään suunnitellut omaa kapearunkoista pitkän kantaman konemallia. Airbus sai Boeingiin nyt selvän etumatkan.


 
Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla
Onnettomuustutkintakeskus julkisti raporttinsa keskiviikkona.

f04cff123729461fac5488c2ca9b65ca.jpg


Prahaan matkalla olleessa koneessa havaittiin perjantaina 3. elokuuta 2018 savua ja koneen matkustajat evakuoitiin. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Juho Jokinen HS
Julkaistu: 19.6. 14:47 , Päivitetty: 19.6. 15:26
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006148074.html

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN tekemä selvitys paljastaa puutteita Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime kesänä tehdyssä lentomatkustajien evakuoinnissa.

Tutkinnan tulokset julkistettiin keskiviikkona. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan puutteita löytyi niin matkustamomiehistön aloittaman evakuoinnin harjoittelussa kuin pelastushenkilökunnan saapumisessa onnettomuuspaikalle.

Evakuointi tehtiin, koska Czech Airlines -yhtiön Prahaan lähdössä olleen lentokoneen sisällä havaittiin savua, kun kone rullasi kohti kiitotietä 3. elokuuta 2018. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan 26 matkustajaa sai evakuoinnin aikana lieviä vammoja.

VAKAVAN VAARAN aiheutti onnettomuustutkinnan perusteella muun muassa se, että Airbus A319 -lentokoneen moottorit sammutettiin liian myöhään.

”Lentokoneen matkustajille aiheutui välitön vaara imeytyä moottoriin, kun lentokoneen ovet avattiin moottorin ollessa vielä käynnissä”, onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmikertoo.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN tehtävänä ei ole ratkoa syyllisyyskysymyksiä, vaan sen tutkintojen perusteella tehdään turvallisuussuosituksia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime kesänä tapahtunut evakuointitilanne johti kolmen suosituksen antamiseen.

Ensimmäinen suositus on se, että Euroopan lentoturvallisuusviraston olisi syytä varmistaa, että lento-operaattorit huomioivat menetelmissään ja koulutuksissaan tilanteen, jossa evakuointi alkaa ilman lentokoneen tai muun ilma-aluksen päällikön käskyä.

Tämä ei onnistunut oppikirjan mukaisesti Czech Airlinesin koneessa, jossa matkustamomiehistö aloitti evakuoinnin.

”Päällikkö ei antanut evakuointikuulutusta, eivätkä kaikki ymmärtäneet evakuointisignaalin merkitystä. Matkustamomiehistön aloittamaa evakuointia ei yleensä harjoitella, koska koulutuksissa päällikkö antaa käskyn evakuoinnin aloittamisesta. Tilanne oli miehistölle poikkeuksellinen ja harjoittelematon”, onnettomuustutkintakeskuksen raportissa kerrotaan.

TOINEN SUOSITUS koskee lentokoneen moottoreiden sammuttamista.
”Matkustamomiehistön aloittamassa evakuoinnissa moottoreita ei heti sammuteta, sillä lentokoneen valmistajan laatiman evakuointitilanteen tarkistuslistassa moottoreiden sammutus on vasta viides kohta.”

Onnettomuustutkintakeskus kuitenkin kehottaa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa varmistamaan, että Airbus-yhtiö uudelleenarvioi evakuointiohjeistuksessaan tilanteen, jossa moottoreiden välitön sammuttaminen on välttämätöntä.

KOLMAS SUOSITUS liittyy Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennejärjestelyihin onnettomuustilanteiden aikana. Sen tarkoituksena on varmistaa, että pelastusyksiköt, ambulanssit ja poliisipartiot pääsevät viipymättä onnettomuuspaikalle.

Viime elokuun evakuointitilanteessa lentoliikenteen annettiin jatkua, ja viranomaiset viranomaiset joutuivat kulkemaan tapahtumapaikalle huoltotietä pitkin. Se viivästytti niiden saapumista paikalle.

”Tutkinnan kuluessa pelastusjärjestelyjä Helsinki-Vantaan lentokentällä on jo parannettu. On tärkeää, että näistä muutoksista pidetään kiinni myös jatkossa”, Nurmi toteaa.

MYÖS MATKUSTAJAT saavat osansa ohjeistuksesta onnettomuustutkintakeskuksen raportissa. Ylimääräistä vaaraa tilanteessa aiheutti se, että ihmiset alkoivat vastoin määräyksiä haalia evakuoinnin aikana mukaansa matkalaukkuja ja muita tavaroita.

”Matkustajien on noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen. Onnettomuustilanteessa matkatavaroiden itsekäs noukkiminen voi johtaa loukkaantumisiin ja jopa kuolemiin. Evakuointitilanne on aina vakava”, ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen onnettomuustutkintakeskuksesta kertoo.
CZECH AIRLINESIN Airbus-lentokoneessa oli vaaratilanteen aikana kaikkiaan 135 matkustajaa sekä viisi miehistön jäsentä. Rullauksen aikana havaittu savu oli peräisin koneen ilmastointiin liittyvän jäähdytyskoneiston rikkoutumisesta.

 
Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla
Onnettomuustutkintakeskus julkisti raporttinsa keskiviikkona.

f04cff123729461fac5488c2ca9b65ca.jpg


Prahaan matkalla olleessa koneessa havaittiin perjantaina 3. elokuuta 2018 savua ja koneen matkustajat evakuoitiin. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Juho Jokinen HS
Julkaistu: 19.6. 14:47 , Päivitetty: 19.6. 15:26
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006148074.html

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN tekemä selvitys paljastaa puutteita Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime kesänä tehdyssä lentomatkustajien evakuoinnissa.

Tutkinnan tulokset julkistettiin keskiviikkona. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan puutteita löytyi niin matkustamomiehistön aloittaman evakuoinnin harjoittelussa kuin pelastushenkilökunnan saapumisessa onnettomuuspaikalle.

Evakuointi tehtiin, koska Czech Airlines -yhtiön Prahaan lähdössä olleen lentokoneen sisällä havaittiin savua, kun kone rullasi kohti kiitotietä 3. elokuuta 2018. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan 26 matkustajaa sai evakuoinnin aikana lieviä vammoja.

VAKAVAN VAARAN aiheutti onnettomuustutkinnan perusteella muun muassa se, että Airbus A319 -lentokoneen moottorit sammutettiin liian myöhään.

”Lentokoneen matkustajille aiheutui välitön vaara imeytyä moottoriin, kun lentokoneen ovet avattiin moottorin ollessa vielä käynnissä”, onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmikertoo.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN tehtävänä ei ole ratkoa syyllisyyskysymyksiä, vaan sen tutkintojen perusteella tehdään turvallisuussuosituksia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime kesänä tapahtunut evakuointitilanne johti kolmen suosituksen antamiseen.

Ensimmäinen suositus on se, että Euroopan lentoturvallisuusviraston olisi syytä varmistaa, että lento-operaattorit huomioivat menetelmissään ja koulutuksissaan tilanteen, jossa evakuointi alkaa ilman lentokoneen tai muun ilma-aluksen päällikön käskyä.

Tämä ei onnistunut oppikirjan mukaisesti Czech Airlinesin koneessa, jossa matkustamomiehistö aloitti evakuoinnin.

”Päällikkö ei antanut evakuointikuulutusta, eivätkä kaikki ymmärtäneet evakuointisignaalin merkitystä. Matkustamomiehistön aloittamaa evakuointia ei yleensä harjoitella, koska koulutuksissa päällikkö antaa käskyn evakuoinnin aloittamisesta. Tilanne oli miehistölle poikkeuksellinen ja harjoittelematon”, onnettomuustutkintakeskuksen raportissa kerrotaan.

TOINEN SUOSITUS koskee lentokoneen moottoreiden sammuttamista.
”Matkustamomiehistön aloittamassa evakuoinnissa moottoreita ei heti sammuteta, sillä lentokoneen valmistajan laatiman evakuointitilanteen tarkistuslistassa moottoreiden sammutus on vasta viides kohta.”

Onnettomuustutkintakeskus kuitenkin kehottaa Euroopan lentoturvallisuusvirastoa varmistamaan, että Airbus-yhtiö uudelleenarvioi evakuointiohjeistuksessaan tilanteen, jossa moottoreiden välitön sammuttaminen on välttämätöntä.

KOLMAS SUOSITUS liittyy Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennejärjestelyihin onnettomuustilanteiden aikana. Sen tarkoituksena on varmistaa, että pelastusyksiköt, ambulanssit ja poliisipartiot pääsevät viipymättä onnettomuuspaikalle.

Viime elokuun evakuointitilanteessa lentoliikenteen annettiin jatkua, ja viranomaiset viranomaiset joutuivat kulkemaan tapahtumapaikalle huoltotietä pitkin. Se viivästytti niiden saapumista paikalle.

”Tutkinnan kuluessa pelastusjärjestelyjä Helsinki-Vantaan lentokentällä on jo parannettu. On tärkeää, että näistä muutoksista pidetään kiinni myös jatkossa”, Nurmi toteaa.

MYÖS MATKUSTAJAT saavat osansa ohjeistuksesta onnettomuustutkintakeskuksen raportissa. Ylimääräistä vaaraa tilanteessa aiheutti se, että ihmiset alkoivat vastoin määräyksiä haalia evakuoinnin aikana mukaansa matkalaukkuja ja muita tavaroita.

”Matkustajien on noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen. Onnettomuustilanteessa matkatavaroiden itsekäs noukkiminen voi johtaa loukkaantumisiin ja jopa kuolemiin. Evakuointitilanne on aina vakava”, ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen onnettomuustutkintakeskuksesta kertoo.
CZECH AIRLINESIN Airbus-lentokoneessa oli vaaratilanteen aikana kaikkiaan 135 matkustajaa sekä viisi miehistön jäsentä. Rullauksen aikana havaittu savu oli peräisin koneen ilmastointiin liittyvän jäähdytyskoneiston rikkoutumisesta.

Pelastustoiminnan hitaus ( tai ainakin väitetty sellainen) ihmetyttää itseäni koska kentän oma palokunta oli sitä hoitamassa. Ja kentän palokunta liikkuu liikennealueella käytännössä jatkuvasti. Ambulanssit taas ovat ulkopuolisia toimijoita joten ne eivät saa liikkua alueella ilman luvallista saattajaa. Tässä voi olla syynä jostain tällaisesta syystä johtunut asia. Moottorien käynnissäpitämistä myös ihmettelen, toisaalta en tiedä onko koneet käyneet vielä millaisilla tehoilla. Vaara-alue moottorin käydessä sen edessä on 8 metriä. Tämä on voinut alittua, pitää ehkä lukea tuo raportti niin selviää mm nämä asiat. Mutta tehoilla käyvään suihkumoottoriin imeytyminen on kyllä todellinen uhka. Tästä lienee netissäkin videoita..
 
Pelastustoiminnan hitaus ( tai ainakin väitetty sellainen) ihmetyttää itseäni koska kentän oma palokunta oli sitä hoitamassa. Ja kentän palokunta liikkuu liikennealueella käytännössä jatkuvasti. Ambulanssit taas ovat ulkopuolisia toimijoita joten ne eivät saa liikkua alueella ilman luvallista saattajaa. Tässä voi olla syynä jostain tällaisesta syystä johtunut asia. Moottorien käynnissäpitämistä myös ihmettelen, toisaalta en tiedä onko koneet käyneet vielä millaisilla tehoilla. Vaara-alue moottorin käydessä sen edessä on 8 metriä. Tämä on voinut alittua, pitää ehkä lukea tuo raportti niin selviää mm nämä asiat. Mutta tehoilla käyvään suihkumoottoriin imeytyminen on kyllä todellinen uhka. Tästä lienee netissäkin videoita..
Joo, se saattajien ja saatettavien tulo alueelle tökki tässä tapauksessa. Toivottavasti näihin on tullut parannusta..
 
Lennonjohto teki hälytyksen viiveettä ja hätäkeskus hälytti ennalta sovitun vasteen mukaiset
resurssit. Ensimmäiset lentoaseman pelastuspalvelun vaahtosammutusautot olivat kohteessa
hieman yli minuutissa, mikä täyttää vaatimukset. Koska lentoliikennettä ei keskeytetty, osa
lentoaseman pelastuspalvelun yksiköistä ja viiveellä lentoasemalle tulleet pelastuslaitoksen
yksiköt joutuivat odottamaan pääsyä lentokoneen luo.
 
Lennonjohto teki hälytyksen viiveettä ja hätäkeskus hälytti ennalta sovitun vasteen mukaiset
resurssit. Ensimmäiset lentoaseman pelastuspalvelun vaahtosammutusautot olivat kohteessa
hieman yli minuutissa, mikä täyttää vaatimukset. Koska lentoliikennettä ei keskeytetty, osa
lentoaseman pelastuspalvelun yksiköistä ja viiveellä lentoasemalle tulleet pelastuslaitoksen
yksiköt joutuivat odottamaan pääsyä lentokoneen luo.
Ei se lennonjohto kyllä päästä käytännössä ketään, varsinkaan ulkopuolista ajoneuvoa saatettuna, ylittämään aktiivista kiitotietä missään tuloruuhkassa jossa koneet tulevat laskuun tiheällä porrastuksella. Käytännössä ehkä 1,5 minuutin välein. Tässä olisi varmaan ollut paikallaan se lentoliikenteen keskeytys ja koneet muille kentille. Mutta siitäkin olisi oma harminsa tietysti ollut..
 
Back
Top