Yleisilmailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Aika paksut ja pitkät savuvanat ne istuimet kyllä pölläyttää. Eikä näy sellaista rakettien leimahdusta kuin yleensä noissa.
 
tulikomento kirjoitti:
Tässä ovat vahvasti sitä mieltä että koneesta meni moottori nousun aikana (kompressorisakkaus ?). Yrittivät vaihtaa vähäisen nopeuden korkeudeksi paluuta varten. Ei onnistunut.

Klikkaa laajentaaksesi...
Menetetty moottoriteho muutetaan normaalisti nopeudeksi nokkaa laskemalla. Nokkaa alas heti kun kun teho menetetään.

Nopeusreservejä ei ollut nokan nostoon. Eri juttu, jos vauhtia on paljon, mutta tässä tapauksessa ei ollut.

Jos moottori meni jo loivassa nousussa niin käsittämätön ratkaisu. Paluukaarto moottorihäiriön sattuessa on tappanut monia lentäjiä. Vauhti eikä korkeus riitä, väännetään väkisin, kaartosakkaus.

Manoverin onnistumiseen on konekohtaiset korkeusminimit. Minimin alla lasketaan etusektoriin tai vedetään heittoistuin.
 
Ikarus kirjoitti:
Menetetty moottoriteho muutetaan normaalisti nopeudeksi nokkaa laskemalla. Nokkaa alas heti kun kun teho menetetään.

Nopeusreservejä ei ollut nokan nostoon. Eri juttu, jos vauhtia on paljon, mutta tässä tapauksessa ei ollut.

Jos moottori meni jo loivassa nousussa niin käsittämätön ratkaisu. Paluukaarto moottorihäiriön sattuessa on tappanut monia lentäjiä. Vauhti eikä korkeus riitä, väännetään väkisin, kaartosakkaus.

Manoverin onnistumiseen on konekohtaiset korkeusminimit. Minimin alla lasketaan etusektoriin tai vedetään heittoistuin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa videolla oleva kanukki on itse entinen ilmavoimien Snowbirds-kuski, jolla on kokemusta tuosta tyypistä. Sanoo että tuo oli aluksi ns. escape maneuver, eli lentoliike joka tehdään kun erotaan muodostelmasta. Liittyisköhän siihen että paukkupenkki tuossa koneessa on vanhanlainen. Ei tod. mikään moderni "zero zero." Sanoo että malli on aiempaa "zero sixty" -tyyppiä.

Mutta samaa mieltä, aika erikoista vetää heti nousun jälkeen vähällä nopeudella pystynousuun ja hukata loputkin liikehtimisenergiat. Sakkaukselta tuo minustakin vaikutti.
 
Omaankin silmään näyttää klassiselta 'kaarran takaisin ja sakkaan' manööverilta. Kone minusta selvästi kaatuu siivelleen. Ensireaktioni oli että tuossa on harjoiteltu jotain näytösliikettä (muodostelman hajoittaminen heti noususta tms) joka meni pieleen ja kone sakkasi matalalla. Ilmeisesti tästä ei ollut kyse.
 
Niin ja kuitenkin takaisin ei kaarreta, tai niin ainakin on opittu / opetettu. Noissa nopeasti eskaloiduissa tapahtumissa ohjaajan selkärangasta tulevat toimenpiteet, joko minimoi ongelmat tai pahimmillaan maksimoivat ne.
 
tulikomento kirjoitti:
Tuossa videolla oleva kanukki on itse entinen ilmavoimien Snowbirds-kuski, jolla on kokemusta tuosta tyypistä. Sanoo että tuo oli aluksi ns. escape maneuver, eli lentoliike joka tehdään kun erotaan muodostelmasta. Liittyisköhän siihen että paukkupenkki tuossa koneessa on vanhanlainen. Ei tod. mikään moderni "zero zero." Sanoo että malli on aiempaa "zero sixty" -tyyppiä.

Mutta samaa mieltä, aika erikoista vetää heti nousun jälkeen vähällä nopeudella pystynousuun ja hukata loputkin liikehtimisenergiat. Sakkaukselta tuo minustakin vaikutti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko niin, että edessäpäin on asutusta ja kuski halusi koneen putoavan juuri tähän paikkaan.
 
Leaderdog kirjoitti:
Niin ja kuitenkin takaisin ei kaarreta, tai niin ainakin on opittu / opetettu. Noissa nopeasti eskaloiduissa tapahtumissa ohjaajan selkärangasta tulevat toimenpiteet, joko minimoi ongelmat tai pahimmillaan maksimoivat ne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Moottori häiriö lähdössä on pahin mahdollinen paikka menettää moottorista teho. Korkeutta ja nopeutta vähän. Takaisin kaarto onnistuu, jos korkeutta on riittävästi. Onnistuvan takaisin kaarron minimikorkeus on konetyyppi kohtainen. Jos ollaan ratkaisukorkeuden alla, ei yritetä kaartaa takaisin. Yleensä minimin alla yrityksessä käy, kuten tässä tapauksessa kävi.

Tosin voi olla, kuten @TBman totesi, että edessä oli tiheää asutusta. Niin tai näin, kone ehti lähteä lapasesta ennen hyppyä. Jos he vetivät kahvasta nousun huipulla, molemmat pilotit eläisivät. Turhaa jossittelua, pilotti elää (tai kuolee) tekemiensä ratkaisujen perusteella. Tilanteet ovat nopeita, toisinaan onnistuu ja ikävä kyllä joskus onni ei ole myötä.
 
Leaderdog kirjoitti:
Vaikka lentämisessä harjoitellaan paljon pakkotilanteita, niin ihan kaikkia tilanteita ei voida harjoitella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei voida, mutta juuri nimenomaista tilannetta voidaan. Tiedän, että käyttämämme ylätaso moottorihäiriö tilanteessa taipuu takaisin kiitotielle, jos korkeutta on tehon mennessä 500 jalkaa kentän pinnasta. Ratkaisukorkeus. Jos ollaan alle, lasketaan parhaaseen paikkaan etusektorissa. Jos yli, heti tehon mentyä nokkaa alas nopeuden säilyttämiseksi ja välitön kaarron (keskikaarto nopeus säilyttäen) aloittaminen takaisin kiitotielle. Kyseisen manööverin olen useita kertoja suorittanut. Puuskakeli ei ole noita kokeiluja varten.
 
Viimeksi muokattu:
Leaderdog kirjoitti:
Vaikka lentämisessä harjoitellaan paljon pakkotilanteita, niin ihan kaikkia tilanteita ei voida harjoitella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näihin tilanteisiin tulee käyttää mielikuvaharjoittelua. Minusta eräs hirvittävimpiä harjoituksia on kun halutaan lentää koptereilla keikkaa poralautoilta ja joudutaan siihen kokeeseen, jossa altaaseen pudotetaan kopterirunko mockup ja ollaan kiinni vöissä, kun runko osuu veteen, se alkaa kääntyä seljälleen ja painuu pohjaan, vesi tulvii sisään, olet ylösalaisin penkissäsi ja se saatanan vyölukko ei lähde vain repimällä auki, vaan pitää muistaa saada painoa pois vyön varasta ja sitten lukko aukeaa, siinä hetkessä vettä on sisällä jo 90% matkustamosta ja ovet on vielä kiinni. Äkkiä ovi auki ja sukellus pintaan, 6.6 metrin syvyydestä. Vaikka matkassa on useampi sukeltaja, jotta varmasti joka Heppu pääsee pintaan, niin olen itse ollut ringissä, kun pienikokoinen nainen repi ovea väärään suuntaan, koska paniikki kävi päälle. Muut ei pääse ulos jos joku töppää.
Eli, kun tutustutte konetyyppiin, niin opetelkaa toimimaan ohjaamossa näkemättä minne koskette.
Kuvitellaan alatasoinen kone, yksi ovi uloskäyntiin, miten avaat oven pakkolaskussa mereen, pakkolaskussa mereen kun vieressäsi on 150 kg painava paniikissa oleva voimannostaja, pakkolasku jossa kone syttyy tuleen kunnolla, ohjaamossa on savua ja et näe minnekään, mutta ovi äkkiä auki ja porukka pihalle.
Kun otat pokan tuntemattomia kyytiin, miten kerrot peloittelematta heille mitä turvallisuustoimia täytyy vähintään ymmärtää tehdä, kun tapahtuu jotain. Opasta jokaiselle, miten suojataan päätä kun mennään mäkeen. Kuinka ovi avataan takapenkiltä, jos etupenkkiläiset menehtyy maahan osumisessa.
Tämä ei ole helppoa, mutta kun olet mielessäsi käynyt ne paskaskenaariot läpi tarkoin, niin et itse epäröi, kun toimit, tai kun opastat matkustajia ÄLÄ HYMYILE, KUN OPASTAT TURVALLISUUS ASIOITA! se ei ole uskottavaa.
Jos koneessa on mukana johtoportaan poppoota, operaatioiden johtajia, kenttäjohtoa, vaikka vitun kaupunginjohtajia, niin korosta että lentäjä on ylin auktoriteetti koneessa aina ja käskyjä tulee totella välittömästi, kun käskyt on annettu. Älä anna auktoriteetin karata onnettomuus tilanteessa, koska olet varmasti ainoa henkilö, joka osaa toimia oikein ja antaa oikeat määräykset.

Joku sanoi kerran mulle, kun mentiin meidän Hughesilla kalaan, että lentäminen täytyy olla helppoa, kun se näyttää niin vaivattomalta ja helpolta. Sanoin, että niin se onkin, ihanaa, helppoa, nopeaa ja vaivatonta.
Sitten sanoin hänelle, että otappas sauva käteen ja laita jalat pedaaleille sekä laske kätesi kollektorille, tunnet miten helppoa homma on.
Lähestyttiin kotirantaani jossa meillä on kelluva hekolaituri 10x10 metriä, 15 metrin laiturivarren päässä saunarannasta ja tultiin kauniisti laskuun, tasainen pikku tuuli, kaikki käytti kuin elokuvissa smoothisti ja pehmeästi. Heppu oli ihan innoissaan, että wow, tää oli helppoa. Hän hehkutti koko illan sitä vajaan millin liikkeitä sauvassa, että miten kone reagoi niihin, Muut kuunteli tarkkana ja kun ei kellään muulla kokemusta aiemmin, niin uskottavuus oli tietysti 100%.
Aamulla mentiin kalaan sitten Tulppioon ja Heppu tietysti halusi perämiehen penkille, kun on jo sitä "kokemustakin hommasta". Oli kuitenkin aikamoinen tuuli tullut yöllä ja sanoin, että jokainen sitten pitää vyöt kiinni, myös olkavyöt, koska voidaan saada turbulenssia. Koottiin rahtipodiin 150 kg varusteita, ruokaa, kaljaa, yms kamaa, 6 äijä kyydissä, koska otin faijankin mukaan reissun ja isäukko sanoikin, ettei hän halua olla "persmiehenä, kun on kokeneempiakin mukana" :) siis isällä on kiinteäsiipisillä kipparitiimaa noin 4000 tuntia ja pyöriväsiipisillä vähintään tuplasti tuo.
Laitoin autostartin päälle ja samalla "proletaariluokassa" voimisteltiin olkaimia tiukalle Intecomissa kuuntelin faija rauhoittavaa puhumista matkustajille, turvaohjeista, roottori otti kiekkoja ja päästiin jo yli T2 eli lämpöturbiini oli käyttövalmis tehonluovutukseen, mutta Vaihteisto lämpö vielä aivan 40 C tietämillä ja noiden kopukoiden Käyttövarmuuden pohja on oikeat tämmöt ja öljyjen määrät aina ennen kuormitusta.
Sanoin porukalle, että hetken surrataan paikallaan, sitten leijutaan hetki ennen nousua jotta lämmöt on ok ja aluelennonjohtoon menee lentosuunnitelma, jotta saadaan SAR palveluita tiukanpaikan tullen.
Osa porukkaa siinä illalla kyseli, että miten ne sotakopterit lentää sillain puiden väleistä ja kovaa matalalla ja faija sanoi, ettei hän tiedä mitään niistä, kun toi TB se siellä maailmalla touhuaa. Sanoin vaan, että sellainen matalalento on hikistä ja vaarallista puuhaa, mutta joitain arvioita tuli esiin koptereista ja liikehdinnästä, samalla tuotiin esiin teoriaa, ettei tuollaisella häkkyrällä kun teillä on, voi varmaan lentää kovaa, tai kaartaa tiukkaan.

Siinä samalla kun moustiin kellumaan laiturin päälle 3 metriin, sanoin Intercomiin faijalle, että onko vyöt ja olkaimet kunnolla kiinni, johon faija totesi, että puuhapussejakin on joka äijällä, jotka niitä voi tarvita, että kamat on kiinni kuin äijätkin. Kun sitten oltiin oikeissa lämmöissä ja "perämies" mukana ohjaimissa, sanoin, että noniin, pikakyyti Tulppioon lähtee ja käänsin kahvan pohjaan, kollektorin ylös ja sauvan tiskiin, niin olihan se lähtö melkoinen. Nimittäin täydelläkin kuormalla Hughes säntää 0-200 km/h ihan alle 25 sekunnin ja se mikä aiemmin oli mahassa on takuuvarmasti kurkussa. Kurvattiin roottori vettä hipoen lähisaaren ympäri ja otettiin vauhtia sukset vedenpintaa viistäen kohti järven rannan suurta kuusikkoa jonka yli hypättiin tieaukolle ja tieaukkoa mukaillen sekä tienpintaan laskeutuen jo reippaasti yli kahtasataa, tienmutka tuli lujaa vastaan jossa iskasin koneen kyljelleen ja mentiin aukkoa mukaillen läheisen suon alkupäähän ja rahkamättäät heiluen niin kovaa kuin hughes tuuppas yli suon, vaarojen ja menimme muutaman varan välistä niin matalalla, että saunassa myöhemmin joku matkustajista väitti nähneensä puolukkamättäät alhaalta päin viereisellä rinteellä ikkunan takana. Puolen tunnin vauhtien jälkeen tultiin Tulppioon ja täyttä vauhtia leirintäalueen kahvilan yli 10 metrin korkeudella josta vedin ns. Taistelukäännöksen eli sauva taakse, pystynousuun ja kun nopeus loppuu, jalka pohjaan ja syöksytään takaisin siihen mistä nousu alkoi. Kun lipputanko kun vilahti ohi oikealta, nostin senverran ylemmäs, että pystyi tappamaan vauhdin 90 asteen kaarrolla, ilman että roottoriin tulee ruohonvihreää ja vedin lopuksi koneen kellumaan baarin edustan aukon päälle kahvipöydissä istuvien ihmisten eteen ja laskin koneen hellästi maahan.
Nappasi jäähdytyskäytölle ja kun T2 oli riittävän alhaalla käänsin hanan kiinni ja kierrokset alkoi laskea ja roottori pysähtyi. Löysäiltiin vöitä ja avasin oven, astuin ulos ja kiersin toiselle puolelle avaamaan ovea ja ottamaan vastaan "perämiestä" kun ei se ovi tuntunut helposti aukeavan hänen sormillaan.
Matkustajat tuli ulos ja kahvilla ollut porukka tuli ihmettelemään riuskaa lähestymistä ja konetta, me faija kanssa mentiin kahvia tilaamaan. Kyytiläiset istuskelivat maassa ja nojailivat jalaksiin ja taisipa joku porukastamme hieman tapailla "Norjan alkeitakin" siinä voimien palautumista odotellessaan, niin käveltiin siihen takaisin ja faija sanoi "perämiehelle", että Eikös vaan ole ihanan pehmeää kyytiä, eikä tarvi tempoilla ohjaimilla yhtään kovaa, vaikka kone menee kovaa.
Jostain syystä kukaan ei enää halunnut tietää miten kovaa ja matalaa ne oikeat kopterit lentää.
:)
 
Siinä sitä alumiinia levitetään ilmakehään. Kuten minullekin on kerrottu, niin nämähän eivät ole metsäpaloihin, vaan alumiinin kylvämiseen ilmakehään, jotta väestönvaihto olisi helpompaa. Kantaväestö taantuu tulijoiden tasolla, kun hengittää alumiinia :LOL::sleep:

Aika hienon näköinen letka.

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top