Helsinki-Tukholma väliä lentää ruotsalainen yhtiö 30 vuotiaalla Fokker koneella. SE-LTR
Tällä hetkellä meren yllä.
Tällä hetkellä meren yllä.
Yleisilmailu
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Siinä on varmaan sopiva ja sopivan hintainen kone tuolle matkalle ja matkustajamäärälle?
Aika raju
Tupolev-rahtikone tuhoutui tulipalossa Kiinassa
Tupolev-lentokone tuhoutui tulipalossa lentokentälle Hangzhoussa, Kiinassa.
www.is.fi
Venäläisten vastine 757:lle.Tupolev-rahtikone tuhoutui tulipalossa Kiinassa
Tupolev-lentokone tuhoutui tulipalossa lentokentälle Hangzhoussa, Kiinassa.
Eipä ole edelleenkään lentoliikenne palautunut normaaliksi. Kovin vähän näkyy taivaalla hiekkamaiden laajarunkoja matkalla kohti Amerikkaa. Ne kun aina menevät ihan yläpuolelta lähes aina yli. Jaappanin ja Kiinan koneet Eurooppaan normaalilla tasolla.
Leaderdog
Kaukopartio
Oletko lukenut Kalavan lennosta?.
Löytyy kirja hyllystä. Olin kesällä lähellä Kerin majakkaa. Jännä ettei konetta vieläkään löydetty. Ryssät varmasti vieneet pohjasta paljon myös pois. Sukelluskello nähty alasampumisen jälkeen myös paikalla.
Leaderdog
Kaukopartio
Jos olet lukenut sen niin arvostan!.
Luin sen joskus 2008 Bangkokin lennolla. Joku ihmetteli miksi luin lento-onnettomuus kirjaa lentokoneessa. Ei sitä konetta sattumalta alas ammuttu mutta se, että diplomaattiposti jäi kellumaan oli harmillinen juttu. Ei muuten ollut paljosta kiinni, että Illu olisi nakuttanut ryssän sukellusveneen runkoon sarjan reikiä.
Lentomelu vei Sadun yöunet.. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008564804.html
Kyllähän tuo kertoo paljon ihmisestä, jos parin päivän ”lentomelusta” pitää ruveta valittamaan ihan julkisesti. Voisi vaikka ennen asunnon ostamista pohtia tuollaisenkin melun mahdollisuutta tulevalla alueella.
Tähän ketjuun lienee sallittua laittaa lisää lentoja koskevia tyhmiä kysymyksiä? (Tietysti eri asia jaksaako kukaan enää vastata...)
Olen nyt vuorokauden sisällä bongannut kaksi todella kaukana ja aivan päinvastaiseen suuntaan määränpäästään lentävää konetta, jotka molemmat nähtävästi vielä sammuttivat transponderinsa kesken lennon jossain Keski-Suomen päällä.
Toinen oli Puolustusvoimien Pilates PC-12, jonka määräkenttä oli Oslo, mutta lensi Pirkkalasta Tikkakosken suuntaan eilen illalla. Ei ilmeisesti ollut ihan rutiinilento? Tästä en ilmeisesti muistanut tallentaa kuvankaappausta, kun en sitä nyt löydä.
Toinen oli Jonairin Cessna Citation, jonka reitin piti olla Uumajasta Kiirunaan, mutta lensikin keskisuomeen kadoten jossain Hallin kieppeillä. Yhtiön normireittien ja lentohistorian perusteella ei myöskään näytä rutiinilennolta.
Kysymykseni kuuluu taas, että löytyykö näillekin jokin aivan ilmeinen selitys? Maallikkona ihmettelen onko lentotoiminta ollut aina tällaista, että määräkenttä on jossain toisessa maassa ja suunnassa kuin mihin kone aktuaalisesti menee ja laskeutuu, kadoten kartalta jo ennen laskeutumista. Eikö koneen pitäisi näkyä myös kentälläkin Flightradarissa jos kyseessä on yhden lennon välilasku? Onko koneiden "katoaminen" Flightradarista kesken lennon ylipäätään tavanomaista?
Sanomattakin selvää, että tämä nyt on vain tällaista lapsenomaista uteliaisuutta vailla mitään pätemisen tarvetta. Sitä mitä ei haluta julkisesti näyttää ei taatusti Flightradarissa näytetä.
Olen nyt vuorokauden sisällä bongannut kaksi todella kaukana ja aivan päinvastaiseen suuntaan määränpäästään lentävää konetta, jotka molemmat nähtävästi vielä sammuttivat transponderinsa kesken lennon jossain Keski-Suomen päällä.
Toinen oli Puolustusvoimien Pilates PC-12, jonka määräkenttä oli Oslo, mutta lensi Pirkkalasta Tikkakosken suuntaan eilen illalla. Ei ilmeisesti ollut ihan rutiinilento? Tästä en ilmeisesti muistanut tallentaa kuvankaappausta, kun en sitä nyt löydä.
Toinen oli Jonairin Cessna Citation, jonka reitin piti olla Uumajasta Kiirunaan, mutta lensikin keskisuomeen kadoten jossain Hallin kieppeillä. Yhtiön normireittien ja lentohistorian perusteella ei myöskään näytä rutiinilennolta.
Kysymykseni kuuluu taas, että löytyykö näillekin jokin aivan ilmeinen selitys? Maallikkona ihmettelen onko lentotoiminta ollut aina tällaista, että määräkenttä on jossain toisessa maassa ja suunnassa kuin mihin kone aktuaalisesti menee ja laskeutuu, kadoten kartalta jo ennen laskeutumista. Eikö koneen pitäisi näkyä myös kentälläkin Flightradarissa jos kyseessä on yhden lennon välilasku? Onko koneiden "katoaminen" Flightradarista kesken lennon ylipäätään tavanomaista?
Sanomattakin selvää, että tämä nyt on vain tällaista lapsenomaista uteliaisuutta vailla mitään pätemisen tarvetta. Sitä mitä ei haluta julkisesti näyttää ei taatusti Flightradarissa näytetä.
Liitteet
Itse itseäni lainaten: Sitten transponderi taas yllättäen menikin päälle ja kurssi oli muuttunut. Muutenkin vilkasta taivaalla tuolla suunnalla. Kysymykset pysyvät samoina.
Liitteet
Käsittääkseni niissä voi olla viiveitä sekä tuon signaalin häviämisessä että ilmestymisessä? Ja koneiden tunnukset voivat joskus yhdistyä väärin toisiinsa tms. En tiedä mistä nämä johtuvat, mutta noita tietoja ei voi pitää aina 100 prosenttisen oikeana.
Hyviä kysymyksiä, voin yrittää avata hieman tuota Flightradar24:n sielunelämää. Jospa siitä olisi hyötyä jatkossa muillekin, kun taivaalla näkyy ihmetystä aiheuttavia reittitietoja.
Ihan ensimmäisenä pointtina totean, että muiden kuin reittilentoyhtiöiden osalta kannattaa FR24:n lähtö- ja saapumiskenttien tietoihin suhtautua hyvin skeptisesti. Tämä koskee erityisesti rahti-, bisnes- ja sotilaslentoja. Lentokoneet tai lentoyhtiöt eivät lähetä lentosuunnitelmia tai reittinsä tietoja Flightradarille, eikä tätä dataa saada myöskään transponderin lähetteestä. Palvelussa avoimesti näkyvä tieto pohjautuu puhtaasti nykyisen lennon ja Flightradar24:n tietokannassa olevien historiatietojen vertailuun. (Tästä syystä esim. jotkut charterlennot maakuntakentiltä näkyvät kuitenkin oikein)
FR24 on toki kohtalaisen fiksu järjestelmä ja osaa hyödyntää esimerkiksi lentoyhtiöiden aikataulutietoja ja jopa lentoasemien avoimia järjestelmiä tietojen yhdistelemisessä. Tästä syystä sivuilta on mahdollista nähdä esim. Helsinki-Vantaan lentojen viivästykset reaaliajassa. Lisää aiheesta esim. täältä.
Noiden molempien lentojen osalta lienee siis kyseessä ihan puhtaasti järjestelmän virheellinen ”arvaus” koneen reitistä. Pienenä yksityiskohtana Ilmavoimien lennoista voi todeta, että ulkomaille lentäessään koneet käyttävät aina FNF -tunnusta (esim. FNF123). Kotimaassa lennettäessäkin käytetään taas usein taktisia kutsutunnuksia tai simppeleitä kirjain-numeroyhdistelmiä. (esim. T01)
Koneiden näkyminen FR24:ssa taas perustuu yksityishenkilöiden omistamiin vastaanottimiin, joita on ripoteltu ympäri planeettaa. Uudemmissa, yleensä lähinnä matkustajakoneissa, on käytössä ns. ADS-B -lähetin, jonka dataan suurin osa flightradarissa näkyvistä lennoista perustuu. Kyseiseistä lähettimestä lähtee taivaalle jatkuvasti valtava määrä dataa, jota kuka tahansa oikeilla laitteilla varustautunut voi poimia. Tällaisten lentokoneiden seuraamiseen FR24 tarvitsee ainoastaan yhden kantaman sisäpuolella olevan vastaanottimen. Jos vastaanotin löytyy läheltä lentokenttää, on joskus mahdollista seurata myös koneiden liikkeitä maassa.
Vanhemmissa ja pienemmissä koneissa ei yleensä tätä ADS-B:tä ole, joten flightradarin seuranta perustuu perinteisen transponderin lähetteen seurantaan (Transponderin ”vastauksia” esim. lennonjohdon toisiotutkille). Transponderin lähete ei sisällä koneen tarkkaa sijaintia, joten flightradar joutuu laskemaan sen vertailemalla signaalin saapumisen viivettä eri vastaanottimille. Normaalisti paikan laskemiseen tarvitaan vähintään neljä vastaanotinta, jotka ”kuulevat” koneen transponderin lähetteen. Tästä syystä varsinkin matalilla lentokorkeuksilla koneet häviävät tai ilmestyvät kuvaan joskus kummallisissa paikoissa. Lisää aiheesta täältä.
Lääkintähelikopteri joutui onnettomuuteen laskeutumisensa yhteydessä Ahvenanmaan Brändössä lauantaina iltapäivällä. Asiasta kertoivat Ålandstidningen ja Iltalehti.
Yksi ihminen on loukkaantunut. Hän kuului kopterin henkilökuntaan. Hänet kuljetettiin Ahvenanmaan keskussairaalaan.
Pelastusjohtaja Karl Nordlund kertoi Iltalehden mukaan, että helikopterin kyydissä oli neljä henkilöä: potilas ja kolme henkilökunnan jäsentä.
Onnettomuuspaikalla oli Rajavartiolaitos ja Brändön vapaapalokunta.
Onnettomuus tapahtui iltapäivällä ennen kello 17, kun oli vielä valoisaa. Onnettomuuden syytä tutkitaan.
Ålands Radion haastatteleman silminnäkijän mukaan helikopteri lensi alueella ympäriinsä useita kertoja yrittäen laskeutua.
Yksi ihminen on loukkaantunut. Hän kuului kopterin henkilökuntaan. Hänet kuljetettiin Ahvenanmaan keskussairaalaan.
Pelastusjohtaja Karl Nordlund kertoi Iltalehden mukaan, että helikopterin kyydissä oli neljä henkilöä: potilas ja kolme henkilökunnan jäsentä.
Onnettomuuspaikalla oli Rajavartiolaitos ja Brändön vapaapalokunta.
Onnettomuus tapahtui iltapäivällä ennen kello 17, kun oli vielä valoisaa. Onnettomuuden syytä tutkitaan.
Ålands Radion haastatteleman silminnäkijän mukaan helikopteri lensi alueella ympäriinsä useita kertoja yrittäen laskeutua.
