Yleisilmailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Da42 on hiilikuiturunko johon on liitetty alumiiniset siivet. Niissä olevien siipitankkien pitäisi olla turvallisuudeltaan huippuluokkaa.
Kaikesta päätellen suuri osa koneesta paloi poroksi.
Onnettomuuskone oli hankittu uutena 2020. Lentokoulun johtaja sanoo että kaikki heidän koneensa ovat uusia.
Da42:ssa on kaksi 4-sylinteristä dieselmoottoria, jotka ovat mersun moottorista ”aeronoituja”.
Moottorit antavat kevyelle koneelle erinomaisen nousukyvyn.
Vaikea uskoa että olisi tapahtunut jäätymistäkään. Ainakaan niin etteivät olisi pystyneet palaamaan takaisin.
Koneesta ei jäänyt jäljelle muuta kuin viisi kassillista säpäleitä.
Lentokoulussa henkilökuntaa on 120, oppilaita 350, 18 konetta (da42 ja da40), da42- ja Boeing 737 simulaattorit.
Heillä on myös oma asuntola oppilaille.
Yotubesta löytyy lukuisia videoita kuinka Da42:ssa hallitaan yksimoottorilento.
Kun ollaan päästy kaksimoottorisen koneen puikkoihin niin siinä vaiheessa on jo tullut hankittua lentotunteja jonkin verran.
Koneessa oli kaksi oppilasta ja lennonopettaja. Onko se niin että joka tapauksessa lennonopettajan piti olla 2. ohjaaja ja 2 oppilas oli takapenkillä?
Tekninen vika onnettomuuden syynä tuntuu epätodennäköiseltä.
Kierteessä ilmeisesti tulivat maahan. Onkohan tuon potkureissa säädettävät lapakulmat?

Niin tai näin, jos toinen moottori sammuu kierteessä tai lapakulmat jumittuu jarruttamaan kierteen puolelle niin saattaa olla oikeneminen aika heikkoa. Tai kierteen puolella tyhjäkäynti ja toisessa täydet tehot.

En tiedä, pelkkää spekulaatiota. @TBman saattaisi osata avata tätäkin mahdollisuutta.
 
Kierteessä ilmeisesti tulivat maahan. Onkohan tuon potkureissa säädettävät lapakulmat?

Niin tai näin, jos toinen moottori sammuu kierteessä tai lapakulmat jumittuu jarruttamaan kierteen puolelle niin saattaa olla oikeneminen aika heikkoa. Tai kierteen puolella tyhjäkäynti ja toisessa täydet tehot.

En tiedä, pelkkää spekulaatiota. @TBman saattaisi osata avata tätäkin mahdollisuutta.

Käsittääkseni melkein kaikissa uusissa GA-koneissa on nykyään vakionopeuspotkurit paitsi aivan halvimmissa.
Eikä kaksimoottorisia koneita tehdä ilman vakionopeuspotkureita.
Youtubessa on useita videoita joissa DA42:lla simuiloidaan toisen moottorin sammumista jossa selkeästi potkuri on lepuutettu eli lavat ovat mahdollisimman paljon ilmvirran suuntaisia.
DA42 on sellainen miljoonan euron kone. Tämä on parasta mitä rahalla saa mäntämoottorikoneissa.

Tätä konetta käytetään yleisesti ATPL-pilottien koulutukseen Euroopassa mukaan lukien Suomi.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tapahtuu kun konetyypille kokematon 71-vuotias opettaja ohjaa 78-vuotiasta oppilasta?
Tragikoominen tapahtumasarja!
Paikkana oli Gjølstad Flyplass, joka on pellolle tehty ruohokenttä. Liekö sijainnut Gjølstadin kartanon mailla?

Laskueutuessaan unohtavat käyttää laskusiivekkeitä jonka vuoksi laskeutuminen tapahtuin liian myöhään. Opettaja ottaa ohjat ja yrittää nostaa koneen ilmaan sillä seurauksella että kone kaartaa vasemmalle ja sen vasen siipi osui lentäjien omiin väärin pysäköityihin autoihin. Seurauksena on koneen päätyminen ylösalaisin.
71-vuotias opettaja sai maksaa virheistään hengellään.

78-vuotias oli ostanut koneen vuosi takaperin! Tuon ikäisille sopisivat paremmin ylätasokoneet!

Turvallisuusrutiinit oli melkeinpä täysin jätetty huomioimatta!


Etter landingen prøvde eleven å bremse, men det ga ikke tilstrekkelig effekt. Instruktøren tok over kontrollene for å gjøre en avbrutt landing – altså å ta av opp i lufta igjen.

Flyet kom så vidt i luften, men skjente ut til venstre. Begge flygernes biler var parkert der, slik at de praktisk talt utgjorde et hinder rett ved rullebanen.

Den venstre vingen traff bilene, før det endte opp på jordet på nordsiden av flystripa. Da flyet traff det ujevne underlaget på jordet tippet det over på ryggen.


Spor på rullebanen og elevens forklaring tyder på at de landet cirka 450 meter inn på banen og dermed hadde kun 250 meter igjen til oppbremsing.

Lite erfaring, manglende bruk av sjekkliste og ønsket om å lande raskt fordi de havnet i turbulens beskrives som medvirkende årsaker til at de glemte å sette ut flaps.

Overvekt har vært medvirkende faktorer til flere mikroflyulykker, og også i dette tilfellet kan dette ha bidratt til manglende stigeevne under forsøket på en såkalt «go-around». Hadde de i stedet fortsatt nedbremsinga, hadde konsekvensene sannsynligvis vært mindre alvorlige.

Eleven og instruktøren var godt kjente og hadde gjennomført tre flyturer kort tid etter at eleven kjøpte flyet i oktober 2019.

SHK mener at flygernes, spesielt instruktørens, ferdighetsnivå og begrensede erfaringsnivå på flytypen er en vesentlig medvirkende faktorer til at ulykken kunne skje. Det hadde gått nesten tre måneder siden forrige tur og totalt hadde begge pilotene svært få timer på typen.

Det betyr at begge kan beskrives som «rustne», ifølge Havarikommisjonen som også mener at de to flygernes alder kan ha spilt inn negativt. Instruktøren var 71 år og eleven 78 år.

 
Viimeksi muokattu:
Statisti oletteko lentänyt, ohjannut oikeaa konetta itse henkilökohtaisesti ja millä koneella ja onko teillä joku "pahvi " Lupakirja olemassa?.
 
Mitä tapahtuu kun konetyypille kokematon 71-vuotias opettaja ohjaa 78-vuotiasta oppilasta?
Tragikoominen tapahtumasarja!
Paikkana oli Gjølstad Flyplass, joka on pellolle tehty ruohokenttä. Liekö sijainnut Gjølstadin kartanon mailla?

Laskueutuessaan unohtavat käyttää laskusiivekkeitä jonka vuoksi laskeutuminen tapahtuin liian myöhään. Opettaja ottaa ohjat ja yrittää nostaa koneen ilmaan sillä seurauksella että kone kaartaa vasemmalle ja sen vasen siipi osui lentäjien omiin väärin pysäköityihin autoihin. Seurauksena on koneen päätyminen ylösalaisin.
71-vuotias opettaja sai maksaa virheistään hengellään.

78-vuotias oli ostanut koneen vuosi takaperin! Tuon ikäisille sopisivat paremmin ylätasokoneet!

Turvallisuusrutiinit oli melkeinpä täysin jätetty huomioimatta!


Etter landingen prøvde eleven å bremse, men det ga ikke tilstrekkelig effekt. Instruktøren tok over kontrollene for å gjøre en avbrutt landing – altså å ta av opp i lufta igjen.

Flyet kom så vidt i luften, men skjente ut til venstre. Begge flygernes biler var parkert der, slik at de praktisk talt utgjorde et hinder rett ved rullebanen.

Den venstre vingen traff bilene, før det endte opp på jordet på nordsiden av flystripa. Da flyet traff det ujevne underlaget på jordet tippet det over på ryggen.


Spor på rullebanen og elevens forklaring tyder på at de landet cirka 450 meter inn på banen og dermed hadde kun 250 meter igjen til oppbremsing.

Lite erfaring, manglende bruk av sjekkliste og ønsket om å lande raskt fordi de havnet i turbulens beskrives som medvirkende årsaker til at de glemte å sette ut flaps.

Overvekt har vært medvirkende faktorer til flere mikroflyulykker, og også i dette tilfellet kan dette ha bidratt til manglende stigeevne under forsøket på en såkalt «go-around». Hadde de i stedet fortsatt nedbremsinga, hadde konsekvensene sannsynligvis vært mindre alvorlige.

Eleven og instruktøren var godt kjente og hadde gjennomført tre flyturer kort tid etter at eleven kjøpte flyet i oktober 2019.

SHK mener at flygernes, spesielt instruktørens, ferdighetsnivå og begrensede erfaringsnivå på flytypen er en vesentlig medvirkende faktorer til at ulykken kunne skje. Det hadde gått nesten tre måneder siden forrige tur og totalt hadde begge pilotene svært få timer på typen.

Det betyr at begge kan beskrives som «rustne», ifølge Havarikommisjonen som også mener at de to flygernes alder kan ha spilt inn negativt. Instruktøren var 71 år og eleven 78 år.

Ylätaso on katolleen kaadettaessa turvallisempi minkä ikäiselle tahansa.

Lennonopettajalle korkea ikä, refleksit ei enää ole kuin nelikymppisellä.

Alataso ultra, Eurostar tuo ei ole, ehkä Zephyr. Varsin liukas, istuu huonosti ilman laskusiivekkeitä. Tila loppuu helposti lyhyeltä kiitotieltä kesken, niin kävi tässäkin.

Nopeus laski kuitenkin maakosketuksessa ja mahdollisessa jarrutus yrityksessä. Ilman laskusiivekkeitä ylös vedettäessä luultavasti kaartosakkasi. (En millään usko että lennonopettaja oli niin kokematon, että ei kumonnut tehoa lisättäessä potkurin kiertoa oikealla jalalla. Jos tämä jää tekemättä, kone lähtee vasemmalle. Vasen siipihän tässä osui.)

Pari virhettä ja henki toiselta pois. Tragikoomista? Mielestäni ei, ilmailussa virheiden ketjuuntuminen tulee usein maksuun. Ei aina, tässäkin tapauksessa ajoissa riittävällä vauhdilla tehty ylösveto, yksi virhe, lento jatkuu.

Ylösveto on aina hyvä vaihtoehto ja päätös siitä pitää tehdä ajoissa. Lennetään kierros, nyt kone laskuasuun ja normaalisti laskuun.
 
Lennonopettajalle korkea ikä, refleksit ei enää ole kuin nelikymppisellä.

Muistuu mieleen se Spitfire-kaputti Norjassa 2011 tienoilla. Jos en väärin muista niin kuskin yllätti sairauskohtaus (sydänkohtaus ?) loppufinaalissa.

 
Ylätaso on katolleen kaadettaessa turvallisempi minkä ikäiselle tahansa.

Lennonopettajalle korkea ikä, refleksit ei enää ole kuin nelikymppisellä.

Alataso ultra, Eurostar tuo ei ole, ehkä Zephyr. Varsin liukas, istuu huonosti ilman laskusiivekkeitä. Tila loppuu helposti lyhyeltä kiitotieltä kesken, niin kävi tässäkin.

Nopeus laski kuitenkin maakosketuksessa ja mahdollisessa jarrutus yrityksessä. Ilman laskusiivekkeitä ylös vedettäessä luultavasti kaartosakkasi. (En millään usko että lennonopettaja oli niin kokematon, että ei kumonnut tehoa lisättäessä potkurin kiertoa oikealla jalalla. Jos tämä jää tekemättä, kone lähtee vasemmalle. Vasen siipihän tässä osui.)

Pari virhettä ja henki toiselta pois. Tragikoomista? Mielestäni ei, ilmailussa virheiden ketjuuntuminen tulee usein maksuun. Ei aina, tässäkin tapauksessa ajoissa riittävällä vauhdilla tehty ylösveto, yksi virhe, lento jatkuu.

Ylösveto on aina hyvä vaihtoehto ja päätös siitä pitää tehdä ajoissa. Lennetään kierros, nyt kone laskuasuun ja normaalisti laskuun.

Jos mahdollisesti olisit lukenut tarkkaan niin olisit huomannut että niitä anteeksiantamattomia virheitä oli useita.
Näitä tyyppejä ei olisi pitänyt päästää lainkaan ilmaan.

Havarikomissio(SHK) totesi että lennonopettajat taidot eivät olleet riittävät. Tarkoittaa että tunteja oli aivan liian vähän.
Konetyyppi ei ollut myöskään opettajalla tuttu.
Ilmeni myös että opetusohjeita oli laiminlöyty . Lentoa ei ollut suunniteltu kunnolla, oppilaan kanssa ei oltu käyty läpi lennon tärkeitä kohtia.
Ei oltu myöskään käyty turvallisuuskortin mukaisia arvioita omista valmiuksistaa ennen lentoa.

TU:
De mistet kontrollen i et forsøk på å få flyet i lufta igjen, traff sine egne to biler som sto parkert for nære rullebanen og endte opp på et jorde der flyet tippet over på ryggen.

– Det ble ikke fløyet en standard landingsrunde, sjekklister ble ikke brukt, flaps ble ikke satt for landing og flyet landet halvveis inn på rullebanen, skriver Havarikommisjonen.

I rapporten legger SHK til at flyturen ikke var planlagt i tilstrekkelig grad og manglet en grundig briefing av viktige momenter som landingsrunder, landingsteknikk, siktepunkt og avbrutt landing. Det var heller ikke gjort en vurdering av egne ferdigheter før turen ved bruk av NLF/Sportsflyseksjonens sikkerhetskort.

…..
Først og fremst stiller SHK seg undrende til at verken instruktør eller elev fant det naturlig med en grundig gjennomgang av både øvelsene som skulle gjennomføres, landingsrunden og landingsteknikk før turen, ifølge rapporten.”

Samaa NRK:ltä

”Det ble ikke fløyet en standard landingsrunde, og aktuelle sjekklister ble ikke brukt.
Flaps ble ikke satt for landing, og flyet landet halvveis inn på rullebanen.

Kommisjonen konkluderer med at flyturen ikke var planlagt godt nok. I tillegg manglet en grundig brifing av viktige momenter som landingsrunder, landingsteknikk, siktepunkt og avbrutt landing.
I tillegg var det ikke gjort en vurdering av egne ferdigheter før turen.
Havarikommisjonen mener også at instruktøren ikke hadde lang nok erfaring med flytypen, og at det var lenge siden forrige flytur. Dette kan ha bidratt til ulykken, mener de.
De konkluderer også med at høy alder kan ha påvirket begge pilotene negativt.”



Kone oli vieläpä ylipainoinen, joka osaltaan vaikeutti pahasti myöhästynyt ylösvetoa.
”Overvekt har vært medvirkende faktorer til flere mikroflyulykker, og også i dette tilfellet kan dette ha bidratt til manglende stigeevne under forsøket på en såkalt «go-around».”

Tässä oli kysymyksessä 700 metrin ruohokentästä ja kone tuli alas 450 m kohdalla eli oli jäljellä 250 metriä kiitorataa.
Kyse oli vielä urheilukoneesta jonka käyttäytyminen vaatii enemmän taito kuin Cessnojen käsittely.

Tottakai laskussa ylösveto pitää olla aina mielessä, mutta tässä tehtiin monta typerää virhettä.
Niiden virheiden määrä todistaa ettei tämän opettajan ei olisi koskaan pitänyt edes opettaa.

78-vuotias oppilas oli hankkinut koneen kolme kuukautta ennen turmaa.

Oliko tämä sitten tragikoomista, on makuasia.
Se mikä on selvää, näiden herrojen ei olisi koskaan pitänyt nousta ilmaan.

Onnettomuusraportit ovat mielenkiitoista luettavaa.
Kuitenkin kannattaa sitten vasta ottaa kantaa niihin kun on lukenut ne läpi!

P.S.
Linkataan Havarikomission tiivistelmä toistamiseen
Edellisessä jutussa on linkki itse onnettomuusraporttiin
 
Viimeksi muokattu:
Jos mahdollisesti olisit lukenut tarkkaan niin olisit huomannut että niitä anteeksiantamattomia virheitä oli useita.
Näitä tyyppejä ei olisi pitänyt päästää lainkaan ilmaan.

Havarikomissio(SHK) totesi että lennonopettajat taidot eivät olleet riittävät. Tarkoittaa että tunteja oli aivan liian vähän.
Konetyyppi ei ollut myöskään opettajalla tuttu.
Ilmeni myös että opetusohjeita oli laiminlöyty . Lentoa ei ollut suunniteltu kunnolla, oppilaan kanssa ei oltu käyty läpi lennon tärkeitä kohtia.
Ei oltu myöskään käyty turvallisuuskortin mukaisia arvioita omista valmiuksistaa ennen lentoa.

TU:
De mistet kontrollen i et forsøk på å få flyet i lufta igjen, traff sine egne to biler som sto parkert for nære rullebanen og endte opp på et jorde der flyet tippet over på ryggen.

– Det ble ikke fløyet en standard landingsrunde, sjekklister ble ikke brukt, flaps ble ikke satt for landing og flyet landet halvveis inn på rullebanen, skriver Havarikommisjonen.

I rapporten legger SHK til at flyturen ikke var planlagt i tilstrekkelig grad og manglet en grundig briefing av viktige momenter som landingsrunder, landingsteknikk, siktepunkt og avbrutt landing. Det var heller ikke gjort en vurdering av egne ferdigheter før turen ved bruk av NLF/Sportsflyseksjonens sikkerhetskort.

…..
Først og fremst stiller SHK seg undrende til at verken instruktør eller elev fant det naturlig med en grundig gjennomgang av både øvelsene som skulle gjennomføres, landingsrunden og landingsteknikk før turen, ifølge rapporten.”

Samaa NRK:ltä

”Det ble ikke fløyet en standard landingsrunde, og aktuelle sjekklister ble ikke brukt.
Flaps ble ikke satt for landing, og flyet landet halvveis inn på rullebanen.

Kommisjonen konkluderer med at flyturen ikke var planlagt godt nok. I tillegg manglet en grundig brifing av viktige momenter som landingsrunder, landingsteknikk, siktepunkt og avbrutt landing.
I tillegg var det ikke gjort en vurdering av egne ferdigheter før turen.
Havarikommisjonen mener også at instruktøren ikke hadde lang nok erfaring med flytypen, og at det var lenge siden forrige flytur. Dette kan ha bidratt til ulykken, mener de.
De konkluderer også med at høy alder kan ha påvirket begge pilotene negativt.”



Kone oli vieläpä ylipainoinen, joka osaltaan vaikeutti pahasti myöhästynyt ylösvetoa.
”Overvekt har vært medvirkende faktorer til flere mikroflyulykker, og også i dette tilfellet kan dette ha bidratt til manglende stigeevne under forsøket på en såkalt «go-around».”

Tässä oli kysymyksessä 700 metrin ruohokentästä ja kone tuli alas 450 m kohdalla eli oli jäljellä 250 metriä kiitorataa.
Kyse oli vielä urheilukoneesta jonka käyttäytyminen vaatii enemmän taito kuin Cessnojen käsittely.

Tottakai laskussa ylösveto pitää olla aina mielessä, mutta tässä tehtiin monta typerää virhettä.
Niiden virheiden määrä todistaa ettei tämän opettajan ei olisi koskaan pitänyt edes opettaa.

78-vuotias oppilas oli hankkinut koneen kolme kuukautta ennen turmaa.

Oliko tämä sitten tragikoomista, on makuasia.
Se mikä on selvää, näiden herrojen ei olisi koskaan pitänyt nousta ilmaan.

Onnettomuusraportit ovat mielenkiitoista luettavaa.
Kuitenkin kannattaa sitten vasta ottaa kantaa niihin kun on lukenut ne läpi!
Sori, norge ei hyvin taivu. Lennonopettajalla on riittävästi tunteja, koulutusta sekä kelpuutus lennonopetukseen, mitään välimallin ''liian vähäisen kokemuksen'' lennonopettajia ei liene Norjassakaan.


Jos tuo kone oli ultra kuten kuvasta näyttää, 250 metriä kiitotietä edessä niin tyhjäkäynti ja rauhallinen jarrutus olisi riittänyt koneen pysäytämiseksi. Myös tilaa kiihdytykseen ylösveto tilanteessa.

Ultrat eivät ole urheilukoneita. 80 -100 heppaisella ei hirveästi temppuilla. Taitolento on lähes kaikilla ultrilla on kielletty. RV 6 on urheilukone, alataso myöskin, tuo jutussa selälleen kaadettu kone ei mielestäni sellainen ole. RV 6:sta lennetään vähintään PPL- tai LAPL- lupakirjalla meillä, ultran UPL- kelpuutus ei riitä. RV 6 oli kone, minkä kaputista Saikkonen selvisi.

Onhan ne raportit mielenkiintoista luettavaa. Ohjaustekniikkaan, lennonopetukseen ja mahdollisiin virheisiin olisi ehkä hyvä olla ottamatta kovin jyrkästi kantaa vielä tässä vaiheessa. Sitten on sopivampi kommentoida, kun tutkintaraportti on luettavana.

Emmehän me lehtijutun perusteella tiedä tarkalleen, mikä siinä meni pieleen. Arviot on pelkkää spekulointia. Niillä me emme voi menehtynyttä lennonopettajaa ristille naulata. Norjassa lienee Otkesia vastaava instanssi.
 
Emmehän me lehtijutun perusteella tiedä tarkalleen, mikä siinä meni pieleen. Arviot on pelkkää spekulointia. Niillä me emme voi menehtynyttä lennonopettajaa ristille naulata. Norjassa lienee Otkesia vastaava instanssi.

Se minkä takia TU:lla ja NRK:lla oli nämä jutut vuosi onnettomuuden jälkeen, johtui siitä että Havarikomission(SHK) raportti oli valmistunut.
Kumpikin media lainasi ainoastaan Havarikomission raporttia. Enää ei ollut kysymys spekulaatioita vaan siitä mitä Havarikomission tutkijat olivat saaneet selville.
Suosittelen edelelleenkin lukemaan ne jujut ja Havararikomission raportin ennekuin ottaa asioihin antaa.

Havarikomission raportti
Se minkä takia lainasin kahta tunnettua mediaa johtui aivan yksnkertaisesti siitä he olivat tiivistäneet pitkän raportin olennaiset asiat.

Suomessa Statens Havarikommissionia (SHK) vastaava elin on Onnettomuustutkintakeskus(OTKES). Aivan samanlaisesti molemmat elimet tekevät onnettomuustutkintoja.
Niitä tehdään resursseja säästämättä, jotta mahdolliset uudet onnettomuudet voidaan estää.

Tässä on suoraan Havarikomission raportista. Tässä leikkeessä on arvioitu molepien lentäjien tasoa.

2.4 Flygernes ferdighetsnivå og alder
SHK mener at flygernes, spesielt instruktørens, ferdighetsnivå og begrensede erfaringsnivå på flytypen er en vesentlig medvirkende faktorer til at ulykken kunne skje. Det hadde gått nesten tre måneder siden forrige tur og totalt hadde begge pilotene svært få timer på typen. Det betyr at begge kan beskrives som «rustne».

NLF/Sportsflyseksjonen benytter et sikkerhetskort (se kapittel 1.17.3) for flygere for å kunne vurdere egne ferdigheter og kunnskaper før flyging. Etter ulykken fylte eleven ut dette og kom, ikke overraskende, ut på gult nivå.
Instruktøren hadde ikke fylt ut sikkerhetskortet og det er vanskelig å si noe bestemt om hvordan det ville slått ut om han hadde gjort det. Instruktøren hadde kun 5:45 timer med instruksjon i 2019 på to høyvingede skolefly med andre egenskaper. Han hadde dermed liten kontinuitet som instruktør i 2019, selv om han tilfredsstilte kravet til 15 timers instruksjon siste 24 måneder på
ulykketidspunket. Han hadde fløyet 13:15 timer med instruksjon i 2018 og dermed totalt 19 timer instruksjon siste 24 mnd.
Instruktøren hadde 1:05 timer med instruksjon i mai 2019 med et høyvinget skolefly og 3:40 timer i oktober og november samme år med LN-YWE. Havarikommisjonen mener at instruktøren ikke hadde nok tid og kontinuitet i instruktørrollen det siste året. Spesielt med tanke på at han skulle instruere på en flytype han hadde lite erfaring med. En flyger med lite erfaring på en flytype må bruke mye av sin mentale kapasitet på å fly flyet og har lite overskudd til å håndtere andre utfordringer. Følgelig dersom instruktøren er «rusten» vil han ha mindre kapasitet til også å være instruktør. Havarikommisjonen anser dette som en medvirkende faktor til ulykken.
De to siste ulykkene med mikrofly i Norge der liv har gått tapt har skjedd med flygere over 70 år. Begge ulykkene skjedde under instruksjonsflyging og SHK mener at instruktøren og elevens alder også kan ha vært en medvirkende faktor.
Med alder kommer også erfaring, men på et tidspunkt kan ikke erfaring kompensere for redusert kognitiv kapasitet og svekkelse av sansene. Basert på oppsummeringen av normale aldersforandringer i kapittel 1.18.3 har Havarikommisjonen gjort vurderinger av noen flyoperative sider ved ulykken.
• At de ikke satte ut flaps før landing kan ha vært påvirket av redusert prosesseringshastighet, korttidshukommelse og eksekutivfunksjon.
• At de ikke oppdaget at landingen ble gjennomført uten bruk av flaps kan ha sammenheng med redusert evne til delt oppmerksomhet.
• At innflygingen ikke ble avbrutt i tide og at go-around ble iverksatt for sent kan ha sammenheng med redusert oppmerksomhet, prosesseringshastighet og eksekutivfunksjon.
I tillegg hadde begge liten erfaring og lav kontinuitet på flytypen, noe som kan ha medført at de ikke hadde opparbeidet seg tilstrekkelig prosedyreminne. Dette igjen vil normalt innebære økt belastning på eksekutivfunksjonen.
I mikroflymiljøet er mange flygerne godt voksne og temaet om aldersforandring og betydning for flysikkerheten er derfor relevant. Det er likevel utfordrende å utarbeide restriksjoner og regelverk som omhandler alder og flyrettigheter ettersom effekten av alderspåvirkning er svært individuell. SHK mener imidlertid at dette er noe medlemmene som har nådd høy alder bør merke seg, og ta forhåndsregler tilpasset egne ferdigheter. Slike forhåndsregler kan være tilsvarende det AOPA har oreslått. Se kap. 1.18.3.5


Havarikomission suositus

Sikkerhetstilråding Luftfart nr. 2021/08T
21. januar 2020 havarerte mikroflyet LN-YWE under landing på Gjølstad flyplass, Kongsvinger. Instruktøren og eleven gjennomførte flytypeutsjekk og ulykken inntraff etter tap av kontroll i et forsøk på å ta av igjen. Instruktøren omkom i ulykken og eleven ble lettere skadet. Undersøkelsen har vist at instruktørens begrensede erfaring på typen og lave kontinuitet som instruktør bidro til ulykken.
Statens havarikommisjon (SHK) tilrår at Norsk Luftsportforbund (NLF) Sportsflyseksjonen etablerer nye krav til typeutsjekk og kontinuitet for instruktører på mikrofly
.

P.S.
Verrattaessa juuri ajankohtaiseen Sami Saikkosen onnetumuuden selvittelyyn, oltaisiin nyt siinä vaiheessa että OTKES olisi saanut raporttinsa valmiiksia ja mediassa olisi lainauksia siitä. Ottamatta yhtään antaa Saikkosen tapaukseen. Vaikea siitä on mitään tietääkkään kun oppilas on kuollut ja opettajalta on mennyt muisti, jonka palautuminen on epävarmaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top