Yleisilmailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onneksi selvisivät hengissä!(y)

Cessna Cardinal on kuulunut Pyhäsalmen lentokerholle. Cardinalista on olemassa myös versio(RG) jossa on sisäänvedettävät laskutelineet.
Pyhäsalmen Cardinal on ollut kauniissa ”Rolex”-vihreässä värissä. Kuitenkin onnettomuuskuvassa koneen takaosassa on valkoista joka merkitsee sitä että konetta (OH-CNN) on maalattu.

PS
Selänne 22.11.2021
Kone on saatu maalattua mutta onko moottori ollut jo kunnostetussa tilassa?
Kerhon lentokoneen saneerauksesta on kerhon hallitus tehnyt päätöksen. Koneen(OH-CNN) moottori kunnostetaan, kone maalataan kokonaan ja sisustus uusitaan.

Useasti ”moottorihäiriöt” osoittautuvat lopulta bensan loppumiseksi. Monet onnettomuustutkinnat lukeneena.
Onnettomuuspaikalta Pyhäsalmen lentokentälle on matkaa noin 30 km.
Otkes ei kuitenkaan aloita tutkimusta tästä onnettomuudesta.
Ainakin vakuutusyhtiötä kiinnostaisi se mistä syystä moottoriin tuli häiriöitä, eikö vaan?

Eikös tässäkin tapauksessa olisi oikeaoppista katsoa molempien siipitankkien täyttömäärä ”mittatikulla” ennen lentoa?
Kuten myös lentosuunnitelmasta pitäisi ilmetä laskelmat kulutuksesta lennon aikana.

Onnettomuustutkintojen lukeminen on mielenkiintoista sekä hyvin opettavaista!
Siellä esiinty samankaltaisi tyyppionnettomuuksia jotka ovat lentäjän virheitä.
Kuten esimerkiksi: Riittämätön lentoonlähtönopeus, ylikuormaus, bensan loppuminen, lentäminen sähkölankoihin jne.

Sellaisenkin asian olen oppinut ettei laskuvarjohyppy olekaan niin vaarallista vaan se hyppylento.:ROFLMAO:
Hyppylentojen kuormaus on lähellä maksimia ja silloin lentäjän pitäisi tietää tarkkaan koneen suoritusarvot sekä laskea olosuhteiden vaikutus suorituskykyyn.
Siinä ei auta laskuvarjo mitään jos kone sakkaa jo maaefektistä poistuessaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hyppylentoihin liittyen on ollut keskustelua tuolla enemmän ilmailuun painottuvalla ”naapurifoorumilla” useampaankin kertaan, eikä se aina ole kovinkaan kaunista luettavaa. Ilmeisesti Suomessa nimenomaan noiden lentojen turvallisuuskulttuurissa olisi laskuvarjokerhojen osalta paljonkin parannettavaa…
 
Onneksi selvisivät hengissä!(y)

Cessna Cardinal on kuulunut Pyhäsalmen lentokerholle. Cardinalista on olemassa myös versio(RG) jossa on sisäänvedettävät laskutelineet.
Pyhäsalmen Cardinal on ollut kauniissa ”Rolex”-vihreässä värissä. Kuitenkin onnettomuuskuvassa koneen takaosassa on valkoista joka merkitsee sitä että konetta (OH-CNN) on maalattu.

PS
Selänne 22.11.2021
Kone on saatu maalattua mutta onko moottori ollut jo kunnostetussa tilassa?
Kerhon lentokoneen saneerauksesta on kerhon hallitus tehnyt päätöksen. Koneen(OH-CNN) moottori kunnostetaan, kone maalataan kokonaan ja sisustus uusitaan.

Useasti ”moottorihäiriöt” osoittautuvat lopulta bensan loppumiseksi. Monet onnettomuustutkinnat lukeneena.
Onnettomuuspaikalta Pyhäsalmen lentokentälle on matkaa noin 30 km.
Otkes ei kuitenkaan aloita tutkimusta tästä onnettomuudesta.
Ainakin vakuutusyhtiötä kiinnostaisi se mistä syystä moottoriin tuli häiriöitä, eikö vaan?

Eikös tässäkin tapauksessa olisi oikeaoppista katsoa molempien siipitankkien täyttömäärä ”mittatikulla” ennen lentoa?
Kuten myös lentosuunnitelmasta pitäisi ilmetä laskelmat kulutuksesta lennon aikana.

Onnettomuustutkintojen lukeminen on mielenkiintoista sekä hyvin opettavaista!
Siellä esiinty samankaltaisi tyyppionnettomuuksia jotka ovat lentäjän virheitä.
Kuten esimerkiksi: Riittämätön lentoonlähtönopeus, ylikuormaus, bensan loppuminen, lentäminen sähkölankoihin jne.

Sellaisenkin asian olen oppinut ettei laskuvarjohyppy olekaan niin vaarallista vaan se hyppylento.:ROFLMAO:
Hyppylentojen kuormaus on lähellä maksimia ja silloin lentäjän pitäisi tietää tarkkaan koneen suoritusarvot sekä laskea olosuhteiden vaikutus suorituskykyyn.
Siinä ei auta laskuvarjo mitään jos kone sakkaa jo maaefektistä poistuessaan.
Otkes:in pöytäkirjojen lukemista jännittävämpää touhua on oikeastaan vain niiden lukeminen silloin kun voi itse tulla mainituksi niissä..
 
Näistä suhteellisen tuoreista hyppylento-onnettomuuksista löytyy yhtäläisyyksiä!

Immolan kentällä 2020 tapahtui laskuvarjohyppylento-onnettomuus joka onnekkaasti päättyi ilman henkilövahinkoja.
Tilanteen selvitys oli hyvin suoraaviivaista. Yritettiin nousta selkeästi liian pienellä irtoamisnopeudella.
Kone oli 29 kg vajaa maksimilentoonlähtöpainosta.
Lentäjä nosti koneen ilmaan nopeudella 70 mph(61 solmua) kun ohjekirjan mukaan nopeus olisi pitänyt olla vähintään 78 mph(68 solmua).
Vielä olisi tarvittu helleilman lisää irtoamisnopeuteen.

Ruotsissa Örebrossa tapahtui viime kesällä 2021 vastaavan kaltainen ”hyppääjälento”-onnettomuus jossa 8 laskuvarjohyppääjää ja lentäjä menehtyivät.
Kone tippui alas hyvin nopeasti kentältä irtoamisen jälkeen.
Örebron onnettomuuden tutkijoilla on jo selvä käsitys miten onnettomuus tapahtui. Kuitenkin raportti julkistetaan vasta syksyllä.
Teknistä syytä onnettomuudelle ei ole löytynyt.
Tutkijat olivat käyneet Alaskassa tekemässä koelentoja vastaavalla koneella (Turbo Beaver).

Uumajan ”hyppääjälento”-onnettomuudessa 2019 kuoli 8 hyppääjää ja lentäjä. Kone oli ylipainoinen ja painopiste oli liian takana.
Noustuaan ohuempaa ilmaan yli 4000 metriin alkoi tuhoisa syöksy.
Rapporten angav att orsaken var att planet var överlastat och baktungt och flögs på ovanligt hög höjd (4100 m) vilket innebar sämre lyftkraft. När hopparna reste sig försköts tyngdpunkten mera bakåt, vilket fick planet att stiga och tappa fart. Det överstegrade och började störta. Planet bröts sönder av de höga krafterna detta innebar. Piloten var inte så erfaren och hade inte gjort en ordentlig beräkning av vikt och tyngdpunkt och klarade inte av att hantera överstegringen. Rotationen vid störtningen gjorde att hopparna inte klarade att hoppa.”
 
Norjalainen isä ja poika ovat menehtyneet ultrakeveän koneen syöksyssä Rotterdamin edustalla. Rauha heidän sieluilleen!
He olivat lähteneet Bergenin kentältä Ranskaan. Alustavien tietojen mukaan joutuneet ukkosilmaan Rotterdamin länsipuolella Caland -kanaalin yllä.
Pohjanmeren rannikolla saatta olla nopeita säänmuutoksia kovine tuulineen ja kuurosateineen.
Huonoon säähän lentäminen ei ole suositelvaa millään koneella.
Kysymyksessä oli DynAero MCR01 ultrakevyt kone, jonka turvallissuutilastossa on 44 onnettomuutta joista 16 on ollut kuollettavia ja niissä n kuollut 24 henkeä.
Konetyyppillä oli ensilento 1996.

Esimerkki ehkä kaikkein turvallisimmasta pienkoneesta, jota käytetään paljon opetuksessa. Turvallisuus maksaa sekä kalustossa että koulutuksessa.
Lentämistä voi tehdä joko turvallisesti tai sitten turvattomasti.
Jos sitten pitää lentää vähemmän turvallisilla koneilla niin koulutus pitäisi olla sitäkin parempaa.

Toivottavasti tulevat sähkölentokoneet edullistavat koneita siten että niitä olisi varaaa hankkia ja ne tulisivat vähemmän huoltoa vaativimmiksi sekä turvallisimmiksi.
 
Tuosta voi tietysti aina olla montaa mieltä kannattaako ne kaikki munat pistää samaan koriin. Varsinkin kun se kori osin riippuu kasakan kädessä. Koskee sekä vinairia että vinaviaa.. Mutta on meillä kyllä komia miljardin euron uusi terminaali! Tosin vähän tyhjäkäynnillä, mutta pääasia on että on komeeta.
 
Tuosta voi tietysti aina olla montaa mieltä kannattaako ne kaikki munat pistää samaan koriin. Varsinkin kun se kori osin riippuu kasakan kädessä. Koskee sekä vinairia että vinaviaa.. Mutta on meillä kyllä komia miljardin euron uusi terminaali! Tosin vähän tyhjäkäynnillä, mutta pääasia on että on komeeta.
Sinne saa tarvittaessa kirpputorin jos muuta tarvetta ei ole.
 
Back
Top