Yleisilmailu

Ikarus: Minkä kuuluisan koneen laskuominaisuuksia kuvataan seuraavalla koekentoraporttiohjeella: Three point landings are very easily made in this airplane with full flaps and elevator trim well back. It will flare out nicely or can be forced on the ground by pulling the stick back abruptly and it will stay on the ground. Ground roll is straight wth very little tendecny for the nose to swing. Brakes can be applied with safety either to stop the roll or the keep the roll straight though the rudder is effective down to a very slow speed. Ground roll is fairly long though brakes can be safely used and greatly shortens this distance.
 
Ikarus: Minkä kuuluisan koneen laskuominaisuuksia kuvataan seuraavalla koekentoraporttiohjeella: Three point landings are very easily made in this airplane with full flaps and elevator trim well back. It will flare out nicely or can be forced on the ground by pulling the stick back abruptly and it will stay on the ground. Ground roll is straight wth very little tendecny for the nose to swing. Brakes can be applied with safety either to stop the roll or the keep the roll straight though the rudder is effective down to a very slow speed. Ground roll is fairly long though brakes can be safely used and greatly shortens this distance.
Kannuspyöräkone on kysessä, kerrotaan laskusta kolmelle pisteelle. Spitfire ei ollut hankala laskussa, kovassa jarrutuksessa sen kuitenkin saattoi saada nokilleen. Sotasaalis Spitfireä ja Hurricanea lentänyt Werner Mölders luonnehti niitä lapsellisen helpoiksi. Arvaukseni on Spitfire.
 
Missä kirjassa tuo Möldersin lausunto on?
Mike Spick, Luftwaffen Hävittäjä-ässät, s.49.
Moldersin raportti:
''Molemmat konetyypit ovat hyvin helppoja lennettäviä omiimme verrattuna, ja lapsellisen helposti käsiteltäviä lentoonlähdössä ja laskussa. Hurracane on erittäin hyväluontoinen ja kaartaa hyvin, mutta sen suorituskyky on ratkaisevasti huonompi kuin Bf 109:n. Sauvavoimat ovat suuret ja siivekkeet laiskat.

Spitfire on astetta parempi. Se käyttäytyy hyvin ja ohjaimet ovat kevyet. Kone on moitteeton kaarrossa, ja sen suorituskyky on lähellä Bf 109:ä. Taistelukoneena se on kuitenkin onneton. Äkillinen työntö sauvasta saa moottorin käynnin lakkaamaan, ja koska potkurissa on vain kaksi säätöasentoa (lentoonlähtö ja matkalento), nopeasti vaihtevissa ilmataistelutilanteissa moottori käy joko liian suurilla kierroksilla tai sitten siitä ei oteta kaikkea irti.)''

Möldersin lentämä Spit oli MK I ja Hurricane myös aikalainen. Koelennot tapahtuivat Rechlinissä. Spitfiren puutteet oli britelläkin tiedossa ja hieman myöhemmin koneeseen asennettiin vakiokierrospotkuri ja myös negatiivisen g:n aiheuttamat käyntihäiriöt saatiin poistetuksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole Spitti. Kannuskone tosiaan kyllä.
Ei Bf 109 ollut hankala laskussa sekään, silloin kun nopeus oli oikea. Sillä oli taipumus pudottaa vasenta siipeä alinopeudella ja tehon lisäys pahensi tilannetta.

Jarruja saattoi Mersussa käyttää armotta, sen painopiste oli taempana kuin Spitissä. Joku kuvaus Mersun laskusta: kone jatkoi maakosketuksen jälkeen tarkasti siihen suuntaan mihin nokka osoitti. Kun nokka oli kiitotien suunnassa, ei ongelmia.

Mersu oli myös mahdollista laskea päätelineille, pyrstö vajosi nopeuden vähentyessä. Saksalaiset käytti tätä pitkillä kiitoteillä, esim. Porissa oli sellainen.
 
Ikarus: Minkä kuuluisan koneen laskuominaisuuksia kuvataan seuraavalla koekentoraporttiohjeella: Three point landings are very easily made in this airplane with full flaps and elevator trim well back. It will flare out nicely or can be forced on the ground by pulling the stick back abruptly and it will stay on the ground. Ground roll is straight wth very little tendecny for the nose to swing. Brakes can be applied with safety either to stop the roll or the keep the roll straight though the rudder is effective down to a very slow speed. Ground roll is fairly long though brakes can be safely used and greatly shortens this distance.

Tuolla on vertailtu sanojen "airplane" ja "aeroplane" yleisyyttä brittienglannissa ja amerikanenglannissa ilmeisesti nykytilanteessa. Molemmissa "airplane" on yleisempi, mutta jenkki käyttää sanaa "aeroplane" todella harvoin.

"In the United States, there is a preference for "airplane" over "aeroplane" (99 to 1)."
"In the United Kingdom, there is a preference for "airplane" over "aeroplane" (69 to 31)."



Ikarus päätteli jo, että kone kannuspyöräkone, joten aikakausi on todennäköisesti toinen maailmansota tai aiemmin. Sitten koetin selvittää, mitä sanaa missäkin käytettiin ww2 aikoihin ja nopeasti sattui löytymään Spitfire Mk I:n koelentoraportti, jossa käytetään sanaa "airplane" 0 kertaa, sanaa "aircraft" 6 kertaa ja sanaa "aeroplane" 19 kertaa. Tuosta uskaltaa jo melkein veikata, että Sigma957:n kysymyksessä ei todennäköisesti ole kyseessä brittikone, vaan todennäköisimmin jenkki, joten veikkaan että Mustang.

 
Viimeksi muokattu:
Lämpenee. Tosiaan aikakausi on oikein ja konekin amerikkalainen. Mutta ei Mustang.

Mersun laskusta: Pekka Kokon suomalainen koelentoselostus ei kyllä anna Mersun laskuominaisuuksia hirveän hyvää kuvaa vähemmän optimaalisissa oloissa. Tai oikeammin: kone oli hyvä laskea kosketukseen asti. Sen jälkeen asiaan vaikutti Kokon mukaan jopa rengaspaine-erot. Juutilaisen raportissa mainitaan lisäksi, että teline oli sen verran heppoinen, että huonolta kentältä toimittaessa teline "löystyi" ja siitä aiheutui toimintahäiriöitä.

Kannattaa katsoa Mersun telineen kiinnityskorvaketta. On siinä insinööri räpeltänyt.
 
Viimeksi muokattu:

Molemmat potkurit lepuutettiin, joko pilottien virhe tai tekninen vika. Sekään ei lopeta lentämistä, mikäli lentäjät on hereillä.

Jos nokkaa ei heti saada alas lentonopeuden säilyttämiseksi, seurauksena on sakkaus.

Alkuperäisessä jutussa ''potkurit menivät höyheniksi'', uutista myöhemmin on vähän retusoitu.

Edit: hankala tilanne, lentäjät tuskin ehtivät ns. kartalle, reaktioaikaa vähän. Moottorit kiertää normaalisti, potkurit lopettaa vetämisen, nopeus lentämiseen loppuu muutamassa sekunnissa mikäli korkeutta ei muuteta äkkiä nopeudeksi. Toisaalta siihenkään ei ollut paljon tilaa, kone oli matalalla lähestymässä kiitotietä.

Videossa kiinnitin huomiota siihen, ettei kone ollut normaalilla liukukulmalla. Jos olisi ollut, potkureiden vedon häviäminen ei olisi haitannut, silti kone olisi liidellyt laskuun normaalisti.

Yleensä lähestymisen loppuosa tehdään lähes tyhjäkäynnillä, nopeus säilyy sopivan liukukulman ansiosta ilman moottoreiden apua.
 
Viimeksi muokattu:

Molemmat potkurit lepuutettiin, joko pilottien virhe tai tekninen vika. Sekään ei lopeta lentämistä, mikäli lentäjät on hereillä.

Jos nokkaa ei heti saada alas lentonopeuden säilyttämiseksi, seurauksena on sakkaus.

Alkuperäisessä jutussa ''potkurit menivät höyheniksi'', uutista myöhemmin on vähän retusoitu.

Edit: hankala tilanne, lentäjät tuskin ehtivät ns. kartalle, reaktioaikaa vähän. Moottorit kiertää normaalisti, potkurit lopettaa vetämisen, nopeus lentämiseen loppuu muutamassa sekunnissa mikäli korkeutta ei muuteta äkkiä nopeudeksi. Toisaalta siihenkään ei ollut paljon tilaa, kone oli matalalla lähestymässä kiitotietä.

Videossa kiinnitin huomiota siihen, ettei kone ollut normaalilla liukukulmalla. Jos olisi ollut, potkureiden vedon häviäminen ei olisi haitannut, silti kone olisi liidellyt laskuun normaalisti.

Yleensä lähestymisen loppuosa tehdään lähes tyhjäkäynnillä, nopeus säilyy sopivan liukukulman ansiosta ilman moottoreiden apua.
Juuuu
Lepuuttaminen ei aiheuta sen kummempia naaman liikkeitä kirpparille, etenkään kun on konetyypistä kokemusta. Mutta miten liene sitten ollut tuo nopeus ja paljonko on otettu turvafaktoria siihen liukupolun alussa? Jos puuskainen keli, niin 10 knotsia enemmän kuin ideaali lähestymisestä vauhtia ja liukupintaa myöten vaan tulemaan, siinä jos leputtuu rusetit, niin ei hätä päivää, noilla massoilla liitää kosketuskohtaan keveästi koska liukupolku on 2,5 astetta ja se takaa turvallisen loppufinaalin. Mutta jos ollaan jollain pitkällä finaalilla ja otetaan kiinni ILS.n säteeltä maksimietäisyyden ulkopuolelta, hidastetaan vauhti minimiin ja sitten mulahtaa rusetit latalleen, alkaa vähitellen olemaan kusiaisia kipparin penkin ja kipparin selkänahan välissä.
Veikkaan teknistä vikaa, joku sellainen joka tekee kumpaankin nuijaan yhtä aikaa härön, ehkä FADEK on tulkinnut vedon tarpeettomaksi?
 
Kumma juttu ettei nämä ole nousseet uutisiksi Suomessa!
Da42 on Euroopan käytetyin koulutuskone monimoottorilentoon.
Sitä käytetään mm Suomen ilmailuopistossa Porissa, Aeropolella ja Patria Pilot Trainingillä.
Norjassa saatiin hiljattain virallinen tutkimusraportti valmiksiin kolmen hengen vaatinen Da42-turman opetustapahtumassa.
Onnettomuus sattu 21.11.20221.
Todennäköisin syy turmaan oli se että takapenkillä oli matkustaja, joka oleellisesti heikenksi hallittavuutta syöksykierteen oikaisuharjoituksissa.
Nyt juuri on sattunut samanlainen neljän hengen vaatinut onnettomuus Slovakiassa jossa oli takapenkillä kaksi matkustajaa harjoiteltaessa pakkotilanteita.
Havarikommissijonen raportti

Konehan on muuten mitä erinomaisin.
Jos joku aikoo liikennelentäjäksi, niin yleensä sillä tiellä on harjoituksia Da42:lla.

Alan sisällä taitaa aika byrokraattisesti kulkea tieto.
 
Miltä näyttää vuoden 2023 lentonäytöskalenteri ? Itse rupesin pohtimaan kohteeksi Ruotsin päänäytöstä, joka pidetään Linköpingissä 26.8.2023. Voisin varmaan koettaa taktikoida tuonne kesälomaani. Kävin viimeksi 2016 ja se näytös oli todella hyvä.

 
Tässä kokenut ATR-kouluttaja kapteeni Magnar Nordal vääntää rautalangasta sen mitä mahdollisesti on käynyt Nepalin lentoturmassa.
Hän ilmaisee asian niin että on uskomatonta että näin on päässyt käymään.
Lentäjä on mahdollisesti sekoittanut vivut keskenään. Silloin kun hänen piti laittaa laskusiivekkeet 15->30 asteeseen hän lepuuttikin potkurit.
Videon alkukuvassa lentäjän käsi on vivuilla joista alas vetämällä asentoon (FTR) saadaan potkurit lepuutuksen. Käden oikealla puolella on laskusiivekkeiden vipu.


Tämä kanava pitää laittaa seurantaan!
 
Tässä kokenut ATR-kouluttaja kapteeni Magnar Nordal vääntää rautalangasta sen mitä mahdollisesti on käynyt Nepalin lentoturmassa.
Hän ilmaisee asian niin että on uskomatonta että näin on päässyt käymään.
Lentäjä on mahdollisesti sekoittanut vivut keskenään. Silloin kun hänen piti laittaa laskusiivekkeet 15->30 asteeseen hän lepuuttikin potkurit.
Videon alkukuvassa lentäjän käsi on vivuilla joista alas vetämällä asentoon (FTR) saadaan potkurit lepuutuksen. Käden oikealla puolella on laskusiivekkeiden vipu.


Tämä kanava pitää laittaa seurantaan!
Ohjaamoergonomia on tuossa tapauksessa huono. Hyvässä ohjaamosuunnittelussa tuollaisia vältetään.
 
Tässä kokenut ATR-kouluttaja kapteeni Magnar Nordal vääntää rautalangasta sen mitä mahdollisesti on käynyt Nepalin lentoturmassa.
Hän ilmaisee asian niin että on uskomatonta että näin on päässyt käymään.
Lentäjä on mahdollisesti sekoittanut vivut keskenään. Silloin kun hänen piti laittaa laskusiivekkeet 15->30 asteeseen hän lepuuttikin potkurit.
Videon alkukuvassa lentäjän käsi on vivuilla joista alas vetämällä asentoon (FTR) saadaan potkurit lepuutuksen. Käden oikealla puolella on laskusiivekkeiden vipu.


Tämä kanava pitää laittaa seurantaan!
Juuuu. Tuo on mahdollista, että on sekoitettu säätimet..... Traagista jos noin käynyt!
 
Back
Top