Yleisilmailu

Ikarus kirjoitti:
Ilmailu lehdestä:
''Vaikka trikeja löytyy joka lähtöön, jaotellaan ne ilmailumääräyksen OPS m2–9 mukaan kahteen ryhmään:
A- sekä B-luokan mukaisiin liitimiin. B-luokan mukaisia trikeja ovat sellaiset pyöräalustaiset liitimet, joilla lentoonlähtö voidaan suorittaa myös jaloilta. Käytönnössä tällaisia voivat olla ainoastaan jotkut keveät paramoottorit tai moottoroidut riippuliitimet. A-ryhmän liitimen ylläpito on byrokratian kannalta raskaampaa. Siihen tarvitaan asiaankuuluva vakuutus sekä luettelointi Trafiin.

A-luokan liitimet (kuivapainoltaan yli 70 kiloa, joten jaloilta starttaaminen mahdotonta) tarvitsevat yleiseurooppalaisen vakuutusmääräysten mukaan luetteloinnin, lentovastuuvakuutuksen sekä kaksipaikkaisena lentokuljetusvastuuvakuutuksen.''

Eli tuon yli 70 kg koneen kanssa Suomessa on hieman byrokratian kanssa askartelua. Lupakirjaa eikä medicalia lentäjältä ei tarvita.
Voin kysyä kerhosta tarkempia tietoja, jos olet kiinnostunut koneesi Suomeen tuomaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, tai Nikkaroin toisen kotiin, niin aina kun äiskällä käy, voi lentää siellä ja toinen rättikotka kotona tehtävälle räpsäystouhulle... On muuten pirun kallis lentorahdilla kuljettaa, kun se on niin pitkä paketti.. venäläisillähän olisi sellainen liidinsiipimalli, joka on puolivälistä katkaistavissa. Mutten kyllä uskalla sellaisella kokeilla... väittävät olevan täysin luotettavan, mutta pelottaa, että jos nitkahtaa vaikka taitolennossa... :/

Kysy ihmeessä, että miten tuollaisen laillisuus olisi kotona, jos vain ehdit ja jaksat... hattua jo kohottelen! :)
 
Leaderdog kirjoitti:
Eihän tässä itseäni mikään muu noissa lentolaitteissa huoleta kuin: RADIO, niitä kun kaikki sovussa samoilla methodeilla käyttäisimme, niin olisi varmaan hieman turvallisempaa toimintaa.
Ps. vaikka se radio ei kaikille ole pakollinen, mutta silti. Onhan se "siistiä" tietää mistä ilmansuunnasta kukin lähestyy.:D
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, radio on kyllä perusvaruste.
Minulla on tällainen superhalppis riippuliidellessäni mukana http://www.sportys.com/pilotshop/sporty-s-sp-400-handheld-nav-com-aviation-radio.html
Sain sen hankittua 80 taalaalla kerran, kun kaveri väitti sen olevan hajonnut... no, sitten tutkailin värkkiä ja tulin samaan diagnoosiin, että rikki se on ja jätin työhuoneeseen pöydälle mokoman ja muksut oli sit menneet sinne, kundi oli sit ottanut radion ja KÄÄNTÄNYT ÄÄNENVOIMAKKUUDEN namiskaa ja kappas, ei ollutkaan rikki... :)
 

Olen seurannut tv-sarjaa Everestin huipuille.
Nousu huipuille (ja paluu sieltä) on erittäin riskaabelia hommaa ja porukkaa kuolee välillä kuin russakoita..
Kuolleita ei saada millään vuorelta pois, ne jää sinne. Yleisimmät syyt kuolla on aivo- tai keuhko-odeema (keuhkot tai aivot täyttyvät hapen puutteen takia nesteellä), paleltuminen tai putoaminen.
Opastettu keikka Everestille maksaa 41.000 taalaa. Siihen hintaan sisältyy opas, lisähappi sekä ilmeisesti myös majoitus.
Majoitus ei ole aivan viiden tähden tasoa, teltta vuoren rinteessä.

Jollain Eurocopterin erikoisversiolla on vuoren huipulla käyty. Oletettavasti vahvemmalla mosalla varustettuna ja kone kevitettynä mahdollisimman kevyeksi.

Itse asiassa bisneksen paikka. Pelastuskopteri millä pääsee ylös, keikka ylös vaikka 50.000-100.000 taalaa, rahalla ei ole hengen ollessa kyseessä väliä.
Muutenkaan tuolla ei persaukiset kiipeile.

Luullakseni on kuitenkin niin, että jos tuo olisi käytännössä mahdollista, kopteri olisi perusleirissä jossain 6000 metrissä koko ajan lähtövalmiina.
Populan määrä, mikä kiipeilykautena sinne pukkaa, takaisi keikkaa joka päivä.
 
Viimeksi muokattu:
Ikarus kirjoitti:

Olen seurannut tv-sarjaa Everestin huipuille.
Nousu huipuille (ja paluu sieltä) on erittäin riskaabelia hommaa ja porukkaa kuolee välillä kuin russakoita..
Kuolleita ei saada millään vuorelta pois, ne jää sinne. Yleisimmät syyt kuolla on aivo- tai keuhko-odeema (keuhkot tai aivot täyttyvät hapen puutteen takia nesteellä), paleltuminen tai putoaminen.
Opastettu keikka Everestille maksaa 41.000 taalaa. Siihen hintaan sisältyy opas, lisähappi sekä ilmeisesti myös majoitus.
Majoitus ei ole aivan viiden tähden tasoa, teltta vuoren rinteessä.

Jollain Eurocopterin erikoisversiolla on vuoren huipulla käyty. Oletettavasti vahvemmalla mosalla varustettuna ja kone kevitettynä mahdollisimman kevyeksi.

Itse asiassa bisneksen paikka. Pelastuskopteri millä pääsee ylös, keikka ylös vaikka 50.000-100.000 taalaa, rahalla ei ole hengen ollessa kyseessä väliä.
Muutenkaan tuolla ei persaukiset kiipeile.

Luullakseni on kuitenkin niin, että jos tuo olisi käytännössä mahdollista, kopteri olisi perusleirissä jossain 6000 metrissä koko ajan lähtövalmiina.
Populan määrä, mikä kiipeilykautena sinne pukkaa, takaisi keikkaa joka päivä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen jostain lueskellut, että helikoptereilla on toisinaan jouduttu evakuoimaan sairastapauksia / onnettomuudessa loukkaantuneita korkealta vuoren rinteiltä. Tässä kiipeilyblogissa on asiaa kopterievakuoinneista.

http://www.alanarnette.com/blog/2013/03/15/everest-2013-can-i-be-rescued-on-everest/

Kerrotaan, että Nepalin armeija vastasi lennoista, mutta nyt niitä hoitaa myös yksityinen yritys. Pystyvät lentämään kakkosleiriin eli 6400 metrin korkeuteen. Tuolla mainitaan myös tuo huipulle asti päässyt lentokin.
 
Vaatii todella paljon potkua pyöriväsiipiseltä noissa korkeuksissa toimiminen. Jos haluaa, että voisi pitää perusleirissä (5-6km) home basea ja käydään vaan huipulla sillä, niin sekin on helpommin muokattavissa peruskoneeseen, kuin että samalla värkillä pitää pystyä käymään merenpinnassa ja 9 km.n korkeudessa tapahtuvat leijunta ja laskeutuminen...
Homma menisi näin, eli eurokopukka, AS350 B3 ja siihen runkoon istutetaan mosa, sekä kollektiivi, yms rensselit napoineen ja lapoineen AS365, tai H225 mallista, jolloin saadaan sekä lisää tasopinta-alaa, että tehoa. Sitten kaikki ylimääräinen koneesta pois, kuskille myös telttaistuin... en usko, että olisi ihan edullinen konversio... Mutta jos pitää tosiaan käydä ihan 0 korkeuksissa myös samalla laitteella, niin on varmasti vaikeaa. Käynnistäminen noissa 5-6 km.n korkeuksissa edellyttää myös turbiinille jotain modia. Ei helppoa. Kilpailijoita ei varmaan tulisi kovin helposti... :)
 
^ Toiminta korkeus täytyisi olla 3-9 km, liian isotöistä kantaa gasot sinne kuuteen kilometriin.:D
Käytetty eurokopukka pari milliä, viriosat milli.

Kiipeilykausi 45 vrk, huhtikuun puolesta välistä toukokuun loppuun.
Keikka / vrk a 50.000 = 2.250.000 taalaa liikevaihto. Eurokopukka lähes maksettu puoleentoista kuukauteen..
Tietysti vähän jotain (polttoaine, vakuutukset, huolto jne.) kulujakin hommasta muotoutuisi.

Lähe sinä @TBman kuskiksi, kun sinulla näistä kokemusta. Voin lähteä vinssimieheksi.:)
 
Viimeksi muokattu:
Ikarus kirjoitti:
^ Toiminta korkeus täytyisi olla 3-9 km, liian isotöistä kantaa gasot sinne kuuteen kilometriin.:D
Käytetty eurokopukka pari milliä, viriosat milli.

Kiipeilykausi 45 vrk, huhtikuun puolesta välistä toukokuun loppuun.
Keikka / vrk a 50.000 = 2.250.000 taalaa liikevaihto. Eurokopukka lähes maksettu puoleentoista kuukauteen..
Tietysti vähän jotain (polttoaine, vakuutukset, huolto jne.) kulujakin hommasta muotoutuisi.

Lähe sinä @TBman kuskiksi, kun sinulla näistä kokemusta. Voin lähteä vinssimieheksi.:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Mennään vaan... mä alan olla jo vanha näihin projekti hommiin... :)
Tuollaisten osien kiinnitys ja vaihtotyö on kyllä näppärä juttu, ei se meiltä ota, kuin pari- kolme kuukautta...
 
Leaderdog kirjoitti:
Kuinkahan "edulliset" vakuutukset tuohon kopukkaan saisi, vai saisiko ollenkaan?. Poka saattaisi olla kiinnostunut vakuutuksien kattavuudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sää nyt Everestillä -43 C, tuuli 7 km/h. Pakkanen sinänsä ei lentämistä haittaa, päin vastoin, pakkasilma on tiheää.
Edellyttäin, että polttoaineen saa syötettyä ilman jäätymisen riskiä moottoriin.

Riskit olisivat tuulen ja ohuen ilman kanssa sitä luokkaa, että vakuutusyhtiö saattaisi suhtautua nihkeästi vakuutushakemukseen.o_O
Varmaa on, että noille keikolle vakuutukselle tulisi hintaa. (Jos sitä edes suostuttaisiin myöntämään, millään hinnalla.)

Kyllähän ne siellä kopteria käyttävät huolto- ja pelastustehtävissä, mutta huipulle ei vakio vehkeillä päästä.
280E29C700000578-3056573-image-a-2_1430142491310.jpg

764c36a854ff8d11705a3c5d4435028f.jpg

Käsittääkseni Camp 2 on ylin korkeus, mihin ne kopterilla lentää. Jos kiipeilijä joutuu vaikeuksiin tuon korkeuden yläpuolella ja on kykemätön itse liikkumaan, sinne jää.
 
Leaderdog kirjoitti:
Kuinkahan "edulliset" vakuutukset tuohon kopukkaan saisi, vai saisiko ollenkaan?. Poka saattaisi olla kiinnostunut vakuutuksien kattavuudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
On varmaan aika hirvittävän hintainen vakuuttaa ja sitten lisäksi kolmannen osapuolen vakuutus, jota tuskin saakaan, kun kinuskit on vieressä...
 
Ikarus kirjoitti:
Sää nyt Everestillä -43 C, tuuli 7 km/h. Pakkanen sinänsä ei lentämistä haittaa, päin vastoin, pakkasilma on tiheää.
Edellyttäin, että polttoaineen saa syötettyä ilman jäätymisen riskiä moottoriin.

Riskit olisivat tuulen ja ohuen ilman kanssa sitä luokkaa, että vakuutusyhtiö saattaisi suhtautua nihkeästi vakuutushakemukseen.o_O
Varmaa on, että noille keikolle vakuutukselle tulisi hintaa. (Jos sitä edes suostuttaisiin myöntämään, millään hinnalla.)

Kyllähän ne siellä kopteria käyttävät huolto- ja pelastustehtävissä, mutta huipulle ei vakio vehkeillä päästä.
280E29C700000578-3056573-image-a-2_1430142491310.jpg

764c36a854ff8d11705a3c5d4435028f.jpg

Käsittääkseni Camp 2 on ylin korkeus, mihin ne kopterilla lentää. Jos kiipeilijä joutuu vaikeuksiin tuon korkeuden yläpuolella ja on kykemätön itse liikkumaan, sinne jää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä. Camp 2 on "vakio" kopteripalvelujen maksimissa. Ilmeisesti ei kykene siellä lainkaan ulkoiseen kuormaan...
Luultavasti jos sellaisen "viripelin" rakentaisi, niin olisi myös keikkaa muualla korkeissa paikoissa, mutta ne on enempi satunnaista SAR toimintaa. Olisi kopukkaan muutettuna varmaan ainoa maailmassa, joka kykenisi operoimaan oikeasti korkealla, merenpinnan tasolla laite tulisi legendaariseksi "hypervaikea labiilikopteri" härveliksi, jonka kyytiin joutuneet maksaisivat sen 10 tuhatta, että pääsevät elävänä pois vempeleestä... :D
 
taapo kirjoitti:
Uusin video Atol Avionista.

Atollin toiminta saa vauhtia.
www.atol.fi
https://www.facebook.com/AtolAvionOy
Klikkaa laajentaaksesi...

Atol kiihdyttää, aloittaa yhteisyrityksen usassa.

The company plans to employ up to 100 people when it ramps up to full production.
Six planes are currently under production in Finland and 100 a year are expected to be built in Brunswick, Richards said.
The company’s operation in Finland is expected to continue to make the planes for Europe and other global customers.

http://www.centralmaine.com/2017/04...build-amphibious-planes-at-brunswick-landing/
http://bangordailynews.com/2017/04/...-of-finnish-amphibious-aircraft-manufacturer/
http://www.mainebiz.biz/article/201...m-picks-brunswick-landing-for-us-headquarters
 
TBman kirjoitti:
Olisi kopukkaan muutettuna varmaan ainoa maailmassa, joka kykenisi operoimaan oikeasti korkealla, merenpinnan tasolla laite tulisi legendaariseksi "hypervaikea labiilikopteri"
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitkä seikat tekisi ''virikopukan'' epävakaaksi merenpinnan tasolla?
Paljon voimaa ja isot roottorin lavat jyrkässä kulmassa korkealla, lavat loivemmiksi lähempänä merenpinnan tasoa.

Auttaisiko epävakauteen, jos merenpinnan tasolla laskeutuessa käyttäisi kiitotietä ja vauhtia apuna kuten lentokoneella?
(Asiallinen pyörävarustus alla luonnollisesti.)

Kuten kysymysten asettelusta huomaat, helikopterilla lentämisestä en juuri mitään tiedä.:D
(Sen tiedän, että ylöspäin laukeavan heittoistuimen käyttö ei ole maailman fantastisin idea helikopterissa.:)
 
Ikarus kirjoitti:
Sää nyt Everestillä -43 C, tuuli 7 km/h. Pakkanen sinänsä ei lentämistä haittaa, päin vastoin, pakkasilma on tiheää.
Edellyttäin, että polttoaineen saa syötettyä ilman jäätymisen riskiä moottoriin.

Riskit olisivat tuulen ja ohuen ilman kanssa sitä luokkaa, että vakuutusyhtiö saattaisi suhtautua nihkeästi vakuutushakemukseen.o_O
Varmaa on, että noille keikolle vakuutukselle tulisi hintaa. (Jos sitä edes suostuttaisiin myöntämään, millään hinnalla.)

Kyllähän ne siellä kopteria käyttävät huolto- ja pelastustehtävissä, mutta huipulle ei vakio vehkeillä päästä.
280E29C700000578-3056573-image-a-2_1430142491310.jpg

764c36a854ff8d11705a3c5d4435028f.jpg

Käsittääkseni Camp 2 on ylin korkeus, mihin ne kopterilla lentää. Jos kiipeilijä joutuu vaikeuksiin tuon korkeuden yläpuolella ja on kykemätön itse liikkumaan, sinne jää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muutamia tuonne Khumbun jäätikölle on jäänyt Everestin hakukeikoilta, suuri osa toki ailahtelevaisen sään johdosta (clear sky vs. zero viz muutamassa minuutissa)


[URL='https://www.dreamstime.com/royalty-free-stock-images-everest-helicopter-nepal-image572129'][URL='http://www.mounteverest.net/story/HelicoptercrashesatEverestBaseCampMay282003.shtml'][/URL][/URL]


[URL='https://www.google.fi/search?q=crashed+choppers+everest+pictures&client=safari&rls=en&tbm=isch&imgil=UJgsQeTmOuKj3M%253A%253BK2TGME66wb9jUM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fwww.mounteverest.net%25252Fstory%25252FEverestBCHelicoptercrashing-FullreportandimagesJun22005.shtml&source=iu&pf=m&fir=UJgsQeTmOuKj3M%253A%252CK2TGME66wb9jUM%252C_&usg=__obxrTLLN9jpuQGOzlfVxA_0QW98%3D&biw=1379&bih=736&ved=0ahUKEwiTtp7J843TAhVoOJoKHe0eDuEQyjcIMQ&ei=qzHlWNO0IOjw6ATtvbiIDg#tbm=isch&q=crashed+choppers+everest+pictures&*']crashed choppers everest pictures[/URL]

 
Meni nyt copy-paste vähän venäläisittäin, sorry!
 
Ikarus kirjoitti:
Mitkä seikat tekisi ''virikopukan'' epävakaaksi merenpinnan tasolla?
Paljon voimaa ja isot roottorin lavat jyrkässä kulmassa korkealla, lavat loivemmiksi lähempänä merenpinnan tasoa.

Auttaisiko epävakauteen, jos merenpinnan tasolla laskeutuessa käyttäisi kiitotietä ja vauhtia apuna kuten lentokoneella?
(Asiallinen pyörävarustus alla luonnollisesti.)

Kuten kysymysten asettelusta huomaat, helikopterilla lentämisestä en juuri mitään tiedä.:D
(Sen tiedän, että ylöspäin laukeavan heittoistuimen käyttö ei ole maailman fantastisin idea helikopterissa.:)
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole asiasta varma, mutta kun oikein ohueen ilmantiheyteen tarkoitetut aerodynaamiset pinnat tehdään, niin tuppaa tulemaan ohjattavuudeltaan aika kriittisiä koneita niistä sitten käsiteltäviä matalalla ja esim. laskuun mennessä, tai sakkausnopeuksissa ohjattavuudeltaan on todella vaikeita komboja, johtuen suunnittelusta.
Kopterissa luulen asiaa mutkistaa kollektiivin ja pyörintätason poikkeutuksen määrän tarpeen muuttumisesta ilman tiheyden mukaan ja pyrstöroottorin kompensaatiomomentin riittävyys tai jopa liian tehokas riittävyys.
Kun poikkeutustarve merenpinnan tasolla on ihan hitusen verran, niin oikein korkealla leijunnassa pitää kollektiivin sauva olla "kainalossa" ja kahva pohjassa, että "buppa pannussa" riittää leijuntaan.
Pelkään, että laitteesta tulee labiilikopteri. Mutta sehän ei ole meidän murhe, vaan koelentäjä ressi. Vai oliko mielessä, että minä lennän koeohjelman läpi????
Toisaalta autorotaatiossa sitten saadaan merenpinnassa valtava kantavuus verrattuna normipainoon ja normi settiin isoilla lavoilla ja kantavan pinnan lisääminen aiheuttaa varmasti jännittäviä hetkiä ensimmäisissä autorotaatioissa.
:)
Olisi koelentovaiheet kyllä mielenkiintoisia ja jännittäviä...
 
Fremen kirjoitti:
Muutamia tuonne Khumbun jäätikölle on jäänyt Everestin hakukeikoilta, suuri osa toki ailahtelevaisen sään johdosta (clear sky vs. zero viz muutamassa minuutissa)





crashed choppers everest pictures
http://www.aero-news.net/index.cfm?do=main.textpost&id=2c3f4410-d827-4192-9294-5f90c29be3d8
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo vuoristossa lentäminen on liki lottoon verrattavissa olevaa menoa, jos yrittää pystyä operoimaan visuaalissa... IMC valmius koko ajan päällä ja "vinssimiehen" pitää olla aina valmiina "mukaan perämieheksi" kun lennetään vuorilla. Kun sää menee tukkoon, niin kapteeni siirtyy suoraan IMC.hen ja vinssimiehen rooli muuttuu samantien "peräsmieheksi", eli pitää kyetä olemaan tiukassa paikassa jopa ohjaimssa kaverina, jos tulee kriisi... radiokorkeusmittarit koko ajan päällä, samoin muut instrumentit, vaikka tekisi pelkän yksinkertaisen siirtymän muutaman kilometrin päähän....
Jos ollaan visuaalissa ja aikaan tymä tulla päälle, ei ehdi hyrrät käynnistyä ja jos joutuu "persetuntumalla" pilveen (eli horisontti katoaa), niin peli on pelattu alle minuutissa.
Horisontin hukkaaminen vuoristossa onnistuu myös erittäin helposti. Sitä ei tule ajatelleeksi, kun me ollaan tällaisia tasaisenmaan tallaaja, mutta kun olet vaikkapa vuorten solassa ja toinen puoli vuodesta häipyy sumuun, niin "maailma" onkin sitten VINO, kun et näekkään enään kauas, vaan "uusi horisontti" onkin vuorenrinne ja sitten mennään jo peffatuntumalle.
Kuulostaa huvittavalta, mutta ei ole niin. Ihminen, joka ei ole koskaan lentänyt, ei voi ymmärtää sitä, että miten äkkiä asentotaju katoaa... n.30 sekuntia tiheässä sumupilvessä, etkä enään osaa sanoa, että missä maa on.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top