Yleisilmailu

Satuin saamaan jostakin syystä isänpäivälahjaksi tuon kirjan:)
(Ilmailu ja lentojutut eivät ole mitenkään vieras keskustelunaihe perheessämme..)


Klikkaa suuremmaksi


Klikkaa suuremmaksi


Klikkaa suuremmaksi


Klikkaa suuremmaksi





Kotkalainen Jyrki Laukkanen kertoo muistelmissaan ilmailupainotteisen elämänsä vaiheista. Teosta täydentävät ahkerana valokuvaajanakin tunnetun Laukkasen arkistoistaan valitsemat viisisataa valokuvaa. Laukkanen on paitsi innokas ilmailija myös monipuolinen kirjoittaja, jonka asiantuntevat lehtiartikkelit ja kirjat ovat löytäneet lukijansa jo kuudella vuosikymmenellä.

Laukkasen kiinnostus ilmailuun syttyi jo pikkupoikana. Ensimmäistä kertaa hän nousi ilmaan Harakka-liitokoneella Kotkassa talvella 1959, ja purjelento on edelleen hänen rakkain harrastuksensa. Ilmailuinto siivitti Jyrkin lentokoneenrakennusopintoihin Teknilliseen korkeakouluun ja työharjoitteluun Ilmavoimien Koelentueeseen. Opiskelun päättyessä onni potkaisi, ja hän tuli valituksi Ilmasotakoulun Lentoupseerikurssille. Kurssia seurasi kaksi vuotta MiG-21-hävittäjälentäjäkoulutuksessa. Sieltä Jyrki siirtyi vuonna 1970 Koelentueeseen, jossa hän palveli koelentäjänä 32 vuotta. Laukkasen mittava ura Ilmavoimien koelentäjänä tarjoaa lukijalle ainutlaatuisen, ohjaajan näkökulman Ilmavoimien kalustohankintoihin.

– 210 x 297 mm, kovakantinen

– 240 sivua, yli 500 valokuvaa

– ISBN 978-952-229-159-2
 
MiniCruiser.jpg

Kuvassa nykyaikainen ultrakevyt. Matkanopeus yli 300 km/h.

http://www.scanflyers.com/index.php/mcr/mcr-minicruiser
 
https://trafi.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=08821b9e9ddd44e9964157efd9469b69

Trafin harrasteilmailun karttasovellus.

Poikkeamatietoa kartalle
Sovellukseen on viety valikoitu kooste tapahtumapaikkaan sidotusti Ilmailumääräyksen Gen M1-4:n mukaisten lentoturvallisuusilmoitusten tuottamaa poikkeamatietoa. Karttasovelluksella, kuten meneillään olevalla poikkeamatietojen analysointiyhteistyölläkin, vastataan harrasteilmailijoilta saatuun toiveeseen saada enemmän tietoa poikkeamaraportoinnista sekä kannustetaan entisestään kehittämään raportointikulttuuria ja parantamaan harrasteilmailun turvallisuutta.

Sovelluksesta löytyy myös linkki sivuille, joilla voi täyttää Gen M1-4:n mukaisen lentoturvallisuusilmoituksen.

Kaikki kartalle viety poikkeamatieto on siinä muodossa, ettei henkilöitä, koneyksilöitä tai yksittäistä tapausta voi tunnistaa. Karttapohjalle vietynä esimerkiksi tiedot ilmatilaloukkausten tai kiitotiepoikkeamien yleisimmistä tapahtumapaikoista auttavat tunnistamaan keskeisiä ongelmakohtia ja kohdentamaan kehitystoimenpiteitä.

Ilmailijoiden tietovinkit
Ilmailijoilla on mahdollisuus tuottaa paikkaan sidottua hyödyllistä tietoa myös itse lisäämällä sitä karttapohjalle ”Anna vinkkejä ilmailijoille” -toiminnolla. Lisäykset voivat olla turvallisuuteen liittyviä huomioita tai esimerkiksi vinkkejä ja linkkejä ilmailutapahtumiin tai vinkki kivasta kahvilasta lentopaikan lähellä.


Trafin tiedotteesta seuraavaa:
LENTOONLÄHTÖVAIHEEN VAARATILANTEET JA ONNETTOMUUDET

Tässä ryhmässä on 8 tapausta. 1. 4/2013: Apollo Fox, ohjaaja menetti lentoonlähdössä koneen hallinnan, kone törmäsi lumidyyniin ja kääntyi ylösalaisin. Ohjaajan arvio: ”Hiukan alhainen nopeus ja vedon liiallinen löysääminen, luminen kohta kiitotiessä.”
2. 4/2013: C42 lähti lentoon notamilla suljetulta kiitotieltä. Samoihin aikoihin oli lentotoimintaa risteävältä kiitotieltä. Lennonjohto oli kiinni.
3. 5/2013: Cora-kellukekone sakkasi lentoonlähdön jälkeen rantapuihin, kaksi kuollutta. OTKESin tutkintaselostuksen mukaan ”onnettomuuden todennäköinen välitön syy oli lentokoneen liian jyrkästä nousukulmasta johtunut sakkaaminen pian lentoonlähdön jälkeen. Matalan korkeuden takia sakkauksen oikaisu ei ollut mahdollista.”
4. 5/2013: FK9-kellukekone osui lentoonlähdön yhteydessä rannan puihin, kone vaurioitui.
5. 5/2013: C42 lähti ja laskeutui notamilla suljetulle kiitotielle ja rullasi suljetun asematason yli. Lentä- jän kertoman mukaan notamista ei selvinnyt että kiitotie oli suljettu, ja hänen mukaansa kiitotiellä ei ollut estettä laskeutumiselle. Raportista ei selviä, oliko suljettu kiitotie merkitty vinoristillä.
6. 7/2013: WT9 painui puuskassa 1,5 m korkeudesta takaisin kiitotielle, ajautui ulos kiitotieltä ja törmäsi sepelikasaan, josta pakkolasku peltoon.
7. 8/2013: CH701 nousi jyrkässä kulmassa, ja 15:sta metrissä puuska kaatoi koneen oikealle, jolloin se osui sähkölinjaan. Lentopaikkana oli yksityinen pelto. Ohjaaja ja matkustaja saivat lievät vammat. Ohjaajan arvio: ”Pienellä ilmanopeudella suoritettu lentoonlähtö puuskittaisessa sivutuulessa, sakkaus, hallinnan menetys, osuminen sähköjohtoon, sekä liian pitkä nurmi (turhan monta asiaa meni pieleen). Tapaturma olisi ollut vältettävissä vielä siinä vaiheessa varmasti pienemmin vaurioin, kun ensimmäisen kerran tuli mieleen lentoonlähdön keskeyttäminen. Lentoonlähtösuunta olisi pitänyt valita toisin (suuntaan 06), missä ei olisi ollut reunaesteitä.”
8. 7/2015: läheltä piti-tilanne yleisilmailukoulukoneen ja ultra-kevyen välillä Lahti-Vesivehmaalla. ANALYYSI: Neljässä tapauksessa kahdeksasta vaikuttaisi siltä, että kone on vedetty pienellä ilmanopeudella ilmaan, ja sen jälkeen on joko jatkettu nousua vedettynä ja alinopeudella, tai kone on vedon löysäämisen tai puuskan seurauksena vajonnut takaisin kiitotielle. Liian alhainen tilannenopeus on vaarallinen! Viiden raportin tiedot lentopaikoista viittaavat siihen, että reunaesteet ovat olleet lähellä eli lentopaikka pienenpuoleinen. Modernin, tehokkaan UL-koneen nousukyky on erittäin hyvä, kunhan se saavuttaa oikean nousunopeutensa. Nousukiito pitenee merkittävästi jos kone on ylikuormitettu, kentän pinta on pehmeä tai sivutuulessa tuleekin myötätuulen puuska. Silloin reunaesteet ovat nopeasti edessä. Ohjaajan koulutus on saattanut tapahtua reilun kokoiselta lentokentältä, missä huolettomampikin ohjaaja onnistuu UL-koneen lentoonlähdössä, mutta vaativammalla lentopaikalla on toimittava tarkemmin. Kahdessa tapauksessa UL-kone on lähtenyt lentoon notamilla suljetulta kiitotieltä. Toimenpide-ehdotuksia: 1. Koulutuksessa harjoitellaan lyhyen ja pehme- än kentän lentoonlähtötekniikoita enemmän ja varmistetaan, että oppilas osaa pinnassa kiihdyttämisen. Myös lähtökiidon keskeyttämistä ja siihen liittyvää päätöksentekoa tulisi harjoitella. 2. Teoriakoulutuksessa voisi painottaa koneen kuormituksen, alustan pinnan laadun ja (maakentille) kaltevuuden sekä tuulen vaikutusta lähtökiidon pituuteen. Simulaattoriharjoittelua voisi myös harkita. Aiheen käsittelyä ei välttämättä tarvitsisi laajentaa vielä peruskoulutuksessa, mutta se olisi varsin tarpeellista siinä vaiheessa kun lentäjä siirtyy toimimaan vaativammilta lentopaikoilta. 3. Muistutus notamien lukemisen ja ymmärtämisen tärkeydestä on myös paikallaan. LASKUVAIHEEN JA ENROUTE-VAIHEEN VAARATILANTEET JA ONNETTOMUUDET Tarkastelussa ilmeni, että myös lähes kaikki Enroute-vaiheessa tapahtuneet vakavat poikkeamat olivat sattuneet laskussa tai lähestymisessä, joten kaikki 30 tapausta käsitellään samassa analyysissä.
 
LASKUVAIHE 1. 4/2013: S7, sakkaus/kova lasku. Olosuhteet olivat vaativat kiitotiellä ja sen reunoilla olevan uuden lumen johdosta. Ohjaajan arvio: ”Suksikokeilu menossa, korkeuden virhearviointi.”
2. 4/2013: Zenair suoritti laskun lentoonlähtökiidossa olevan lentokoneen ylitse, joka joutui hidastamaan. Ohjaajan arvio: ”Oletin että toinen kone oli asettunut kiitotielle odottamaan lähtömahdollisuutta, mutta se lähtikin liikkeelle.”
3. 4/2013: C42, ensin vaikeuksia löytää kiitotie, ATC:n opastuksen jälkeen ylösveto koneen jäädessä ”hyllylle”, uusintayrityksessä vasen pyörä ajau- Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
5 tui ulos kiitotieltä. Ei vaurioita. Ohjaajan arvio: ”Kiitoradan pinnassa lämpimän asfaltin aiheuttama termiikki, joka piti konetta hyllyllä ja se ajautui sivuun, kosketuksessa ylikorjaus toiseen suuntaan.”
4. 4/2013: Foxbat, pomppulasku ja nokkapyörävaurio. Kone kaatui nokan kautta selälleen.
5. 5/2013: S6 kääntyi veteen laskussa nokan kautta selälleen, matkustaja kuoli. OTKESin selostuksen mukaan ”onnettomuuden välittömänä syynä oli lentokoneen osuminen veteen liian suurella vajoamisnopeudella. Myötävaikuttavana tekijänä oli puutteellinen valmistautuminen haastavaan laskeutumiseen. Automaattiset pelastusliivit vaikeuttivat pelastustoimia ylösalaisin olleesta lentokoneesta.”
6. 5/2013: Atolin lasku myötätuuleen meni pitkäksi, pysähtyi 450 metrin kiitotien päätyojaan, vaurioita. Ohjaajan arvio: ”Puuskainen sää ja myötä- tuuli.” 7. 6/2013: C42 osui laskukiidossa sähkötolppaan heinäpellolle laskeutuessaan. Ohjaajan arvio: ”En osannut arvioida koneen leveyttä.”
8. 7/2013: C42 lasku jäi vajaaksi, osui pitkään viljaan, nokkapyörävaurio. Ohjaajan arvio: ”Yritys laskea liian tarkasti 400 m pitkän nurmikentän alkuun.” 9. 7/2013: ultrakevyt laskeutui tankkausvälilaskussa telineet sisällä. Ulkomainen ilma-alus oli tullut Suomen ilmatilaan ilman radioyhteyttä tai selvitystä. 10. 8/2013: C42, vaikeuksia löytää oikea kiitotie, löytyi ATC:n opastuksella. Kosketuksessa suunta muuttui ja kone ajautui ulos kiitotieltä ja pyörähti. Kone sai vaurioita. Ohjaajan arvio: ”Sivutuuli.”
11. 6/2014: kova lasku neljännessä läpilaskussa, potkuri osunut maahan. Ohjaajan arvio: ”Epävakaa lähestyminen johti pomppulaskuun kolmelle pisteelle. Paikkana lentoasema.”
12. 7/2014: C42 kääntyi ylösalaisin epäonnistuneen veteen laskun jälkeen. Kyseessä harjoitusläpilaskun jälkeen toinen lasku, jolloin kone kaartoi rajusti vasemmalle ja kaatui oikealle kyljelleen. Molemmat mukanaolijat pääsivät ohjaajan ovesta ulos. Ohjaajan arvio: ”Hyvin vähäinen kokemus kyseisen tyyppisen kellukekoneen lentämisestä, erityisesti sen käyttäytymisestä vedessä. Vesilentokoulutus tapahtui toisella konetyypillä ja sujui ongelmitta, mutta tässä koneessa oli toisenlaiset kellukkeet, jotka pienessäkin sivuluisussa aiheuttivat koneen ”kanttaamisen” ja ilmeisesti tämän huomiointi unohtui.”
13. 9/2014: lasku pellolle meni pitkäksi, UL-kone ajautui ulos kiitotieltä.
14. 9/2014: läheltä piti-tilanne Malmin laskukierroksessa. Kaksi konetta samaan aikaan laskuun kiitoteille 18 ja 36.
15. 2/2015: Ultrakevyt suistui kiitotieltä Malmilla, myötävaikuttavana tekijänä sivutuulipuuska.
16. 6/2015: lasku pienelle nurmikentälle meni pitkäksi, kosketus puolivälin jälkeen ja ojaan. Toinen kone parista oli juuri laskeutunut. Ohjaajan arvio: ”Väärin arvioitu kosketuskohta ja ilmeisesti hieman liian suuri nopeus kosketushetkellä.”
17. 6/2015: tuulenpuuska heitti koneen ”hyllylle” Hangossa, lasku nurmikolle radan sivuun ja ojaan. Ohjaajan arvio: ”En tehnyt ylösvetoa vaan jatkoin laskua.”
18. 7/2015: ulkomainen UL-kone teki 5 läpilaskua Pirkkalaan normaalisti. Kuudennessa laskussa telineet unohtuivat sisään, mahalasku.
19. 7/2015: pomppulasku Vaasassa, nokkapyörä taittui alle. Ohjaajan arvio: ”Kiirehdin laskuun saderintaman edellä, turbulenssi vaikeutti lähestymistä.” 20. 7/2015: kova lasku Sulkaharjulla, vaurioita. Turbulenttinen keli myötävaikutti.
21. 9/2015: kova lasku Malmilla, nokkatelinevaurio.
22. 9/2015: amfibio-UL ajautui ulos kiitotieltä laskussa Malmilla. 23. 9/2015: UL-kone putosi läpilaskun jälkeen metsään kiitotien viereen Nummelassa. Mukanaolijat loukkaantuivat. OTKES ei tutki.
24. 10/2015: Ultran moottori sammui kesken läpilaskun Malmilla.
25. 10/2015: Ultrakevyt ajautui ulos kiitotieltä laskun jälkeen Malmilla. Vaikuttavina tekijöinä myöhäinen kosketuskohta laskussa ja auringon häikäisy.
 
Kerran näytöstä kuitenkin haettiin ja siitä on luovuttu mitä ilmeisimmin ns. hissun kissun. Mistään ei löydy edes mainintaa koko jutusta, joten epäilen taustalla olevan jotain mistä ei haluta puhua. Ja kun uudesta näytöksestä ilmoittaminen venyy, niin veikkaan lopputuloksena olevan, että Jämi julistetaan päälentonäytökseksi.

Ensi vuonna Kuopiossa.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...2174848?pwbi=0c53b7aff07172c92bef09d29c0c8748

Ajankohta näyttää olevan 18.-19.6
 
Osa yksi on tullut luetuksi ja siinä on karmeita tarinoita lentäjien tekemistä virheistä. Hommattava kyllä tämäkin luettavaksi.

http://www.aviationshop.fi/product_info.php?cPath=8_9&products_id=3681

Mustat laatikot avautuvat 2
[57-557] 30.00EUR

Klikkaa suuremmaksi



Riosta Pariisiin matkalla olleen Air Francen Airbusin syöksyminen mereen kesäkuussa 2009 synnytti valtavan kuohun. Lähes kahden vuoden ajan koko maailma yritti ymmärtää, mitä oikein oli tapahtunut. Suurin osa monista erilaisista teorioista viittasi nopeusmittarin anturien vikaantumiseen. Juuri kukaan ei uskonut, että kyseessä olisi voinut olla lentäjien virhe. Totuus saatiin selville vasta, kun mustat laatikot saatiin lopulta nostettua meren pohjasta 3 900 metrin syvyydestä.

Kirjassa perehdytään myös muihin onnettomuuksiin, joissa:

– perämies juuttuu istuimensa ja ratin väliin (Air India Express 212)
– kapteeni nukkuu koko lennon ajan (Air India Express 812)
– unohdus johtaa katastrofaalisiin seurauksiin (Spanair 5022)
– Tupolev 154 joutuu lattakierteeseen (Vladivostok Avia 352)
– kapteeni on väsymyksen uuvuttama (Korean Airlines 804)

Jean-Pierre Otelli on kokenut näytöslentäjä ja arvostettu ilmailun asiantuntija, jolla on kokemusta yli 14 000 lentotuntia. Hän toimii taitolentoryhmän johtajana ja taitolennon opettajana. Otelli on kirjoittanut lentoturvallisuudesta lukuisia kirjoja. Suomennos Pertti Jokinen.


180 sivua
 
Voi että. Suru-uutinen warbird-maailmasta. Ranskalainen Marc Mathis menehtyi 14.10. ultrakevyellä sattuneessa onnettomuudessa.

http://forum.keypublishing.com/showthread.php?137026-Marc-Mathis-more-sad-news-from-France

68-vuotias Mathis oli erittäin kokenut lentäjä ja warbird-harrastaja. Lensi eurooppalaisissa näytöksissä (mm. Duxfordin Flying Legends) mm. Jak, P-40, Spitfire, Mustang ja FW-190 -koneita. Mathis kuului samaan eurooppalaisten näytöslentäjien eliittiin kuin legendaariset Ray & Mark Hanna.

Hahnweide09_S_MarcMathis.jpg

 
Ranskalainen Marc Mathis menehtyi 14.10. ultrakevyellä sattuneessa onnettomuudessa.

Tosi ikävä kuulla. Mahdollisesti prototyypin testilennolla tekninen vika?

The pilot (Marc "Léon" Mathis) (68) died after the crash of an experimental ultralight on Saturday, November 14 in late morning, in a field near Strasbourg Airport.
The pilot was on a test flight on a motorized ultralight plane (ULM) of the Alsace company HKW-aero. The test flight was recorded by several onboard cameras. An investigation of the french office of air accident (BEA) is underway.

This prototype was to lower fuel consumption to current standards (4.2 liters / 100km). Several tests were already done smoothly, it was the last test flight before certification.

Marc "Léon" Mathis, a former airline pilot, was well-known from air shows throughout Europe. For more than 30 years he had performed as an aerobatic display pilot flying his Zlin aircraft, as well as several war birds, such as the Focke-Wulf Fw190 or North-American P51.

12247860_1557196564501081_8772536993479048432_o.jpg
 
ATR-72 on ihan kätevä Suomen sisäiseen liikenteeseen. Atraimen tunnetuin kilpailija lienee Dash 8? Operoiko niitä Suomessa?
1955824.jpg
 
Aiemmin kun oli Lentokoneita-ketjussa puhetta Redigosta, niin laitetaanpa pikku vinkki.

Nyt olisi Valmet Redigo myynnissä Ruotsissa.

http://lae.blogg.se/2015/november/redigo-till-salu-i-sverige-2.html

http://www.planecheck.com/?ent=da&id=28359

Hintapyyntö "vain" € 180,000. Eli rahamies voisi ostaa itselleen vähän Mopo-Cessnaa räyhäkkäämmän kulkupelin.


Mopo-Cessnastakin on taitolentokelpoinen versio. Täyteen tankattuna ja rotevilla kuskeilla Cessna 152 on käytännössä painorajojen takia 2-paikkainen kuten ultra. Häviää suorituskyvyssä ja taloudellisuudessa nykyaikaiselle ultralle heittämällä. Mutta paljon niitä on tehty ja kyseessä on vakaa ja turvallinen kone.
No, olisihan Redigossa 4-paikkaa ja kulkee liukkaasti, silmukankin voi matkan virkistykseksi pyöräyttää, mutta 180.000€..:(
 

Ultrakevyt Mustang SW-51. On se hieno:) Sattuisi olemaan "hieman" ylimääräistä, niin tuosta kone.
Saksalaisella tarkkuudella niittien kohdatkin on mallinnettu. Kone olisi ilman niitä nopeampi. Komposiitti kone käsitääkseni.
 

Ultrakevyt Mustang SW-51. On se hieno:) Sattuisi olemaan "hieman" ylimääräistä, niin tuosta kone.
Saksalaisella tarkkuudella niittien kohdatkin on mallinnettu. Kone olisi ilman niitä nopeampi. Komposiitti kone käsitääkseni.
Oho, komea kone.
Ja ymmärsinkö nyt oikein tämän, mutta onko koneessa tosiaan jonkinlainen äänentoistosysteemi, jolla Rotaxin äänen saa muutettua Merlin V12:ta ääneksi??:eek::D
On muuten munaa tuossa vehkeessä. Ja ovat ymmärtäneet oikein, mistä se osa nautinnosta tulee.

Edit: ja muuten savuja unohtamatta :)

Power sound system
The ScaleWings power sound system was improved again. Now, both the sound and noise interference as the volume Dynamics offer a particularly realistic sound of the original Merlin V12. This sound can be adjusted separately for the radiation to the outside with over 1,500 Watts, as well as in the headset.

With this system, the possibility during the demonstration flight or on the tarmac now has with the fascinating sound of a Merlin V12 to enjoy PS 2000. In all running sequences, of letting the engine run up to turn off the engine. For airports with noise restrictions (UL or gliding fields), the volume can be individually set to the outside, but can enjoy the full sound in the headset. The system is controlled by the throttle, ignition, the Start button and the speed of the drive motor and controls the sound system parallel to the running of the engine.

Start-smoke system
The start-smoke system was again revised and now offers an absolutely original the original exhaust smoke cloud when starting the motor all 12 cylinders. The system is controlled by the power sound system. The system can be expanded to a full Smokesystem, on which during the flight and can be switched off.
http://www.fk-lightplanes.com/aircraft.php?af=4&ln=2&pg=27
 
Oho, komea kone.
Ja ymmärsinkö nyt oikein tämän, mutta onko koneessa tosiaan jonkinlainen äänentoistosysteemi, jolla Rotaxin äänen saa muutettua Merlin V12:ta ääneksi??:eek::D
On muuten munaa tuossa vehkeessä. Ja ovat ymmärtäneet oikein, mistä se osa nautinnosta tulee.

Edit: ja muuten savuja unohtamatta :)

Power sound system
The ScaleWings power sound system was improved again. Now, both the sound and noise interference as the volume Dynamics offer a particularly realistic sound of the original Merlin V12. This sound can be adjusted separately for the radiation to the outside with over 1,500 Watts, as well as in the headset.

With this system, the possibility during the demonstration flight or on the tarmac now has with the fascinating sound of a Merlin V12 to enjoy PS 2000. In all running sequences, of letting the engine run up to turn off the engine. For airports with noise restrictions (UL or gliding fields), the volume can be individually set to the outside, but can enjoy the full sound in the headset. The system is controlled by the throttle, ignition, the Start button and the speed of the drive motor and controls the sound system parallel to the running of the engine.

Start-smoke system
The start-smoke system was again revised and now offers an absolutely original the original exhaust smoke cloud when starting the motor all 12 cylinders. The system is controlled by the power sound system. The system can be expanded to a full Smokesystem, on which during the flight and can be switched off.
http://www.fk-lightplanes.com/aircraft.php?af=4&ln=2&pg=27


Kyllä siinä äänijärjestelmä on, samoin käynnistettäessä se räiskäisee lieskat pakoputkista;)
Alla tyypillinen Rotax 912:n äänenvaimennin. Iso peltipönttö ja vaimentaa pakoäänet tehokkaasti.
Potkuri tuottaa lähes enemmän melua kuin moottori. Talvikäytössä olevissa koneissa on äänenvaimentimen päällä peltivaippa, johon johdetaan ilmaa ja kuumentunut ilma edelleen ohjaamoon. Vielä -5 C kelillä tarkenee lentää avokäsin.

Myös säädettävä imuilman esilämmitys useimmissa koneissa on.
Kaasuttimen jäätymisen kannalta pahimmat kelit ovat hieman nollan kahtapuolen, suhteellisen ilmankosteuden ollessa korkea, eli syyssäät.
Kun esilämmöt on päälle vedettynä, ei jäätymisongelmaa ole.

Syyssäät on muutenkin suomessa lentoharrastuksen kannalta surkeita. Matala pilviraja loka-, marras- ja joulukussa käytännössä lähes täysin estää VFR-lentotoiminnan, mittarilentovarusteita noissa ei ole. Eikä UPL-kuskilla mittarilentokelpuutusta, ellei ole sellaista tullut toisessa lupakirjaluokassa hommanneeksi.
0001828_e144549-echappement-912-es-4r-complet.jpeg



Ultraversio jo lentää. Tehokkaammalla 200 hp:n moottorille tulevasta jenkkien LSA-luokkaan tulevasta versiosta en tiedä.
LSA:ssa painoraja on noin 600 kg. Siihen joku kevyt V-8 suorilla putkilla, niin ei tarvita äänenvahvistus järjestelmiä.
Ultrien painorajoihin tuo 200 hp:n versio ei onnistu.
 
Back
Top