TEKNOLOGIA ILMAILU
Tiedätkö, miksi Boeing 747 Jumbo Jetin ohjaamo on ylempänä kuin matkustamo? – Varautumista uhkaan, joka ei koskaan toteutunut
22.10.2017 16:09
https://tekniikanmaailma.fi/teknolo...rautumista-uhkaan-joka-ei-koskaan-toteutunut/
TEKSTI Tekniikan Maailma
Boeing 747 on keulansa muodon ansiosta helppo tunnistaa, mutta ohjaamon sijaintiin on aivan erityinen syy.
BOEING 747 eli Jumbo Jet syntyi 1960-luvulla, kun lentoliikenteen matkustajamäärät olivat rajussa kasvussa.
Lentoyhtiöt, ennen kaikkea Pan Am -yhtiön perustaja Juan Trippe, halusivat suurempia koneita, joihin mahtuisi kerralla enemmän matkustajia.
Lentokonevalmistaja Boeing tarttui toimeen: tavoitteena oli suunnitella kaksi kertaa vanhojen 707- ja 727-koneiden kokoinen uusi matkustajalentokone.
Boeing 707 esiteltiin vuonna 1958. (Kuva Phinalanji/CC2.0)
Ongelmana oli kuitenkin se, että 747:n tiedettiin olevan pelkkä välivaihe siirryttäessä ääntä nopeammin lentäviin matkustajalentokoneisiin eli SST-koneisiin (
supersonic transport).
Yliäänikoneet uhkasivat koko teollisuudenalaa eli perinteisiä, alle äänennopeudella lentävien lentokoneiden valmistajia. Tulevaisuudennäkymät tekivät myös Boeingin uuden koneen suunnittelusta haastavaa, koska konetyyppi olisi palveluksessa vain lyhyen ylimenokauden ajan.
Boeing SST olisi lentänyt kolminkertaisella äänennopeudella ja kuljettanut 250–350 matkustajaa. (Kuva Boeing)
Ratkaisuksi keksittiin suunnitella 747 alusta asti siten, että jo valmistuneet koneet voitaisiin myöhemmin muuntaa rahtikoneiksi ja myös uusien 747-koneiden tuotantoa voitaisiin jatkaa – kehityskulut eivät siten menisi hukkaan. Rahtihan lentäisi jatkossakin aliääninopeuksilla.
Samaan aikaan maailman rahtiliikenne oli siirtymässä irtotavarasta ja pienistä säiliöistä nykyaikaisiin rahtikontteihin, ja suuri lentokone soveltui niiden kuljettamiseen enemmän kuin hyvin.
JOTTA RAHTIKONTIT saataisiin koneen kyytiin, piti koneen keulassa olla aukeava rahtiportti. Keulassa perinteisesti sijainnut ohjaamo piti siksi siirtää rahtioven ylä- tai alapuolelle. Kumpaakin vaihtoehtoa tutkittiin.
Matkustajatason alapuolisella ohjaamolla varustettu 747-suunnitelma sai nimekseen ”Anteater” eli ”muurahaiskarhu”.
Lopulta päädyttiin keularatkaisuun, joka muistutti hyvin paljon Lockheed C-5 Galaxy -rahtikonetta. Lockheed-yhtiön C-5 oli syntynyt muutama vuosi aikaisemmin Yhdysvaltain ilmavoimien suunnittelukilpailussa, johon myös Boeing oli osallistunut keulastaan hyvin paljon C-5:tä – ja samalla tulevaa 747:ää – muistuttavalla koneella.
Boeingin ensimmäisissä suunnitelmissa ohjaamo oli päätason yläpuolella oleva pyöreä kupu, joka muistutti vanhojen pommikoneiden tähystämöä. Se kuitenkin tuotti liikaa ilmanvastusta, joten kohouma muutettiin pisaran malliseksi.
Näin ikoninen muoto oli syntynyt.
Boeing osallistui ilmavoimien suunnittelukilpailuun Boeing CX-HLS -suunnitelmalla, jota käytettiin myöhemmin 747:n suunnittelun pohjana.
Kilpailun voitti lopulta Lockheed C-5 Galaxy, jossa oli paljon samaa Boeingin suunnitelman kanssa, mutta siinä keulan kohouma jatkuu koneen takaosaan saakka. (Kuva USAF)
Kun Pan Amin Juan Trippe näki suunnitelman, hän vaati ohjaamon takana olevan hukkatilan hyödyntämistä lounge-baarina, jonne kuljettaisiin alakerran matkustamosta kierreportaita pitkin.
Ratkaisu muistutti 1940-luvun Boeing 377 Stratocruiser -konetta, jossa kierreportaita pitkin laskeuduttiin päätason alla sijaitsevaan loungeen.
Ensimmäisten 747-mallien yläbaarissa oli aitoa 1970-luvun tunnelmaa. Loungen varustelu vaihteli; joissain versioissa oli jopa aito pianobaari eli suurten nojatuolien keskellä piano soittajineen.
Myöhemmin, kun lentokoneisiin piti saada lisää matkustajapaikkoja, yläbaarin tilalle asennettiin ykkösluokan penkkejä ja lopulta myös koko yläkantta päätettiin pidentää, jolloin alkuvuosien ”kyhmystä” tuli lopulta siipiin asti ulottuva toinen kerros.
Boeing 747 teki ensilentonsa 1969 ja ensimmäiset koneet otettiin käyttöön vuonna 1970 Pan Amin väreissä. Konetyyppi säilytti asemansa suurimpana matkustajakoneena Airbus A380:n esittelyyn eli vuoteen 2007 asti.
747:n keulan rahtiovi saattaa näyttää ahtaalta, mutta tosiasiassa Smart (269 cm) on pidempi kuin täyskokoinen 40 jalan merirahtikontti (244 cm) on leveä. (Kuva TNT)
Jumbo Jetin sisään mahtuu tarvittaessa kaksi rahtikonttia rinnakkain ja kaksi päällekkäin – ja tietysti monta peräkkäin. Yläkuvassa tila on täytetty 20 jalan eli 6 metrin merikonteilla ja alakuvassa 40 jalan eli 12 metrin konteilla ja muulla tavaralla.
YLIÄÄNIKONEIDEN uhka alle äänennopeutta lentäville matkustajakoneille ei lopulta koskaan toteutunut.
Boeing SST -prototyyppejä alettiin rakentaa, mutta ne eivät ehtineet valmistua. 1970-luvun alussa iskenyt öljykriisi nosti polttoaineiden hintoja ja teki yliäänikoneet kannattamattomiksi matkustajaliikenteessä.
Tupolev Tu-144. (Kuva Nasa)
Brittiläis-ranskalainen yliäänikone Concorde ehti tehdä ensilentonsa jo 1969 – samana vuonna kuin 747 – mutta British Airways ja Air France saivat lentotoiminnan kannattamaan vain vahvasti valtioidensa tukemina. Concordeja rakennettiin yhteensä 20 kappaletta.
Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 -yliäänilentokone lensi ensimmäisen kerran 1968. Kone muistutti paljon Concordea ja muita länsimaisia SST-suunnitelmia, mutta sekään ei onnistunut viemään markkinoita perinteisilta liikennelentokoneilta. Tupolev valmisti yhteensä 17 Tu-144-konetta.
Boeing 747:stä sen sijaan tuli menestys, jota on valmistettu kuluneen lähes 50 vuoden aikana jo yli 1 500 kappaletta, sekä matkustaja- että rahtiversioina – ja valmistus jatkuu edelleen.
Ei hassummin ”ylimenokauden lentokoneelta”.
Vuonna 2011 esitelty Boeing 747-8 on toistaiseksi suurin Jumbo Jet -versio, ja myös sen yläkerros on pisin. (Kuva Konstantin von Wedelstaedt)
