Yleisilmailu
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
rukkaskikka
Majuri
30.10.2017 päivätystä jutusta saa vaikutelman, että toiminta on vielä alkutekijöissään. Kalustona Sea Wolf Express aikoo ilmeisesti käyttää RDC Aqualinesin EP-15 -mallia, joka 12-paikkaisena 16,3 metriä pitkänä, 4 tonnia painavana on mielestäni tosi pieni Suomenlahden ylittävään kaupalliseen liikenteeseen. Valmistajan, RDC Aqualinesin sivuilla on havainnekuvia ja kuvia pienoismalleista, mutta nopeasti selailemalla en löytänyt materiaalia valmiista tuotteesta.
"Yrityksen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat, jotka haluavat kulkea Tallinnan ja Helsingin väliä nopeammin kuin laivalla tai lentokoneella pääsee. Maaefektialuksella, johon mahtuu 12 matkustajaa, matka Tallinnasta Helsinkiin kestää vain 30 minuuttia. Yhdensuuntaisen lipun hinta tulee olemaan noin 100 euroa ja kunhan toiminta saadaan käyntiin, päivän aikana voi olla 12 lähtöä."
"Tällä hetkellä Sea Wolf Express työllistää yhteensä 10 henkilöä molemmin puolin Suomenlahtea. Koska yhden aluksen hinta on lähemmäs miljoonaa euroa, yritys tarvitsee vielä hyviä sijoittajia mukaan toimintaansa."
https://www.tallinna24.ee/artikkeli...-tallinnaan-voi-kutistu-puoleen-tuntiin-matka
https://www.rdc-aqualines.ru/en/
https://www.rdc-aqualines.ru/images/EP-15_brochure_ENG.pdf
30.10.2017 päivätystä jutusta saa vaikutelman, että toiminta on vielä alkutekijöissään. Kalustona Sea Wolf Express aikoo ilmeisesti käyttää RDC Aqualinesin EP-15 -mallia, joka 12-paikkaisena 16,3 metriä pitkänä, 4 tonnia painavana on mielestäni tosi pieni Suomenlahden ylittävään kaupalliseen liikenteeseen. Valmistajan, RDC Aqualinesin sivuilla on havainnekuvia ja kuvia pienoismalleista, mutta nopeasti selailemalla en löytänyt materiaalia valmiista tuotteesta.
"Yrityksen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat, jotka haluavat kulkea Tallinnan ja Helsingin väliä nopeammin kuin laivalla tai lentokoneella pääsee. Maaefektialuksella, johon mahtuu 12 matkustajaa, matka Tallinnasta Helsinkiin kestää vain 30 minuuttia. Yhdensuuntaisen lipun hinta tulee olemaan noin 100 euroa ja kunhan toiminta saadaan käyntiin, päivän aikana voi olla 12 lähtöä."
"Tällä hetkellä Sea Wolf Express työllistää yhteensä 10 henkilöä molemmin puolin Suomenlahtea. Koska yhden aluksen hinta on lähemmäs miljoonaa euroa, yritys tarvitsee vielä hyviä sijoittajia mukaan toimintaansa."
https://www.tallinna24.ee/artikkeli...-tallinnaan-voi-kutistu-puoleen-tuntiin-matka
https://www.rdc-aqualines.ru/en/
https://www.rdc-aqualines.ru/images/EP-15_brochure_ENG.pdf
Ei muuten tarvitse pilotin papereita, vaan ihan merialuksen kipparin papruilla menee. Voi olla kunnon sumussa aika "tahtaaminen" jottei ota Primorskin laivoihin hippaa..
Nopea tapa ylittaa Suomenlahti.
Yleisesti ottaen tarvii rajusti tehoreservia liikkeellelahdossa. Mutta kulkee tasaisesti kun saa irti pinnasta.
tulikomento
Supreme Leader
Eipä tämä hirveästi yllättänyt. Siivet-lehden FB-sivulla oli seuraavanlainen päivitys:
Tänään saatua tietoa Lockheedin Yung Lelta: F-35 ei lennä tänä vuonna Tikkakosken lentonäytöksessä. Lockheedilla ei ole omia koneita. mutta Le yritti hankkia niitä näytökseen sekä USAFEn kautta että Norjan ilmavoimilta, mutta amerikkalaiset keskittyvät nyt kuumentuvaan tilanteeseen Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja lähettävät koneitaan sinne, ja Norjan ilmavoimat keskittyy hävittäjiensä koelentämiseen alustavan operatiivisen kyvyn saavuttamiseksi ensi vuonna. MUTTA ensi vuoden päälentonäytökseen on kone mahdollisesti tulossa, ja ehkä juuri Norjasta.
Tänään saatua tietoa Lockheedin Yung Lelta: F-35 ei lennä tänä vuonna Tikkakosken lentonäytöksessä. Lockheedilla ei ole omia koneita. mutta Le yritti hankkia niitä näytökseen sekä USAFEn kautta että Norjan ilmavoimilta, mutta amerikkalaiset keskittyvät nyt kuumentuvaan tilanteeseen Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja lähettävät koneitaan sinne, ja Norjan ilmavoimat keskittyy hävittäjiensä koelentämiseen alustavan operatiivisen kyvyn saavuttamiseksi ensi vuonna. MUTTA ensi vuoden päälentonäytökseen on kone mahdollisesti tulossa, ja ehkä juuri Norjasta.
Ikarus
Respected Leader
Ultrilla nostettiin painorajoja.
Maksimipaino on nyt siis se 600 kg, mutta tietenkin vain jos valmistaja painon hyväksyy. Sakkausnopeus on tässä samalla nostettu 45 solmuun eli 83 km/h. Jos valmistaja hyväksyy 600 kg painon , eroavaisuuskoulutuksena korotetulle painolle tulee lennonopettajan kuittaama tarkastuslento olemaan riittävä.
Nyt on koneita, jotka ovat valmiiksi tehtaan 600:lle kilolle hyväksymiä, esim. CTSW. Ja koneita, jotka vaativat muutos töitä korotetulle painolle.
Comco Ikarukselta tuli ensin viestiä, että vahvistuspalat siipisalkoihin. Juuu eikäkö, ne oli keksineet, että otetaanpa rahat pois, 7 k euron paketti siiven sisuksia, jos et itse asenna noin 10 k euroa..
Toki on sallittua lentää edelleen ilman muutostöitä vanhoilla painorajoilla.
Uudet ultrat tulevat olemaan valmiiksi tehtaan jäljiltä MTOW 600 kg. Käytännössä saadaan 2 aikamiestä koneeseen ja bensaa tankit täyteen.
CTSW:ssä 110 litran siipitankit, matkanopeus noin 200 km/h (potkurista riippuen) ja kulutuksen jos laskee vaikka 16 litralle/h, päästään koneella nyt tosi hyvään toimintasäteeseen. Vähemmänkin nuo tunnissa saa kuluttamaan, 4000 rpm 13 l/h, CTSW kulkee noilla tehoilla noin 180 km/h.
5-6 h yhtä soittoa, jo viiden tunnin päästä oletkin kohtuullisen kaukana. Muistettava aina, että riittävä reservibensa jää tarvittaessa käytettäviksi. Käytännössä puutuu kuskin takapuoli reilusti ennen bensan loppumista. 3,5 h tuolla koneella on jo hyvä veto samaan syssyyn, kokeiltu on.
Maksimipaino on nyt siis se 600 kg, mutta tietenkin vain jos valmistaja painon hyväksyy. Sakkausnopeus on tässä samalla nostettu 45 solmuun eli 83 km/h. Jos valmistaja hyväksyy 600 kg painon , eroavaisuuskoulutuksena korotetulle painolle tulee lennonopettajan kuittaama tarkastuslento olemaan riittävä.
Nyt on koneita, jotka ovat valmiiksi tehtaan 600:lle kilolle hyväksymiä, esim. CTSW. Ja koneita, jotka vaativat muutos töitä korotetulle painolle.
Comco Ikarukselta tuli ensin viestiä, että vahvistuspalat siipisalkoihin. Juuu eikäkö, ne oli keksineet, että otetaanpa rahat pois, 7 k euron paketti siiven sisuksia, jos et itse asenna noin 10 k euroa..
Toki on sallittua lentää edelleen ilman muutostöitä vanhoilla painorajoilla.Uudet ultrat tulevat olemaan valmiiksi tehtaan jäljiltä MTOW 600 kg. Käytännössä saadaan 2 aikamiestä koneeseen ja bensaa tankit täyteen.
CTSW:ssä 110 litran siipitankit, matkanopeus noin 200 km/h (potkurista riippuen) ja kulutuksen jos laskee vaikka 16 litralle/h, päästään koneella nyt tosi hyvään toimintasäteeseen. Vähemmänkin nuo tunnissa saa kuluttamaan, 4000 rpm 13 l/h, CTSW kulkee noilla tehoilla noin 180 km/h.
5-6 h yhtä soittoa, jo viiden tunnin päästä oletkin kohtuullisen kaukana. Muistettava aina, että riittävä reservibensa jää tarvittaessa käytettäviksi. Käytännössä puutuu kuskin takapuoli reilusti ennen bensan loppumista. 3,5 h tuolla koneella on jo hyvä veto samaan syssyyn, kokeiltu on.
noita ei taida saada niitata itse paikalle? harmillista rahan himoa valmistajalla....Ultrilla nostettiin painorajoja.
Maksimipaino on nyt siis se 600 kg, mutta tietenkin vain jos valmistaja painon hyväksyy. Sakkausnopeus on tässä samalla nostettu 45 solmuun eli 83 km/h. Jos valmistaja hyväksyy 600 kg painon , eroavaisuuskoulutuksena korotetulle painolle tulee lennonopettajan kuittaama tarkastuslento olemaan riittävä.
Nyt on koneita, jotka ovat valmiiksi tehtaan 600:lle kilolle hyväksymiä, esim. CTSW. Ja koneita, jotka vaativat muutos töitä korotetulle painolle.
Comco Ikarukselta tuli ensin viestiä, että vahvistuspalat siipisalkoihin. Juuu eikäkö, ne oli keksineet, että otetaanpa rahat pois, 7 k euron paketti siiven sisuksia, jos et itse asenna noin 10 k euroa..
Uudet ultrat tulevat olemaan valmiiksi tehtaan jäljiltä MTOW 600 kg. Käytännössä saadaan 2 aikamiestä koneeseen ja bensaa tankit täyteen.
CTSW:ssä 110 litran siipitankit, matkanopeus noin 200 km/h (potkurista riippuen) ja kulutuksen jos laskee vaikka 16 litralle/h, päästään koneella nyt tosi hyvään toimintasäteeseen. Vähemmänkin nuo tunnissa saa kuluttamaan, 4000 rpm 13 l/h, CTSW kulkee noilla tehoilla noin 180 km/h.
5-6 h yhtä soittoa, jo viiden tunnin päästä oletkin kohtuullisen kaukana. Muistettava aina, että riittävä reservibensa jää tarvittaessa käytettäviksi. Käytännössä puutuu kuskin takapuoli reilusti ennen bensan loppumista. 3,5 h tuolla koneella on jo hyvä veto samaan syssyyn, kokeiltu on.
Jos joku haluaa käydä katsomassa ATOL 650 LSA konetta, niin torstaina Malmin lentokentällä.
ATOL 650 LSA pysähtyy kotimatkalla AEROsta Malmilla. Atol Avion Oy järjestää kaikille avoimen tilaisuuden torstaina 26.4.2018 klo 16.00 alkaen Malmin lentokentällä, johon ATOLia voi tulla katsomaan. Se on siellä nähtävillä sekä maassa että ilmassa klo 20.00 asti.
Paikalla on koneen pääsuunnittelija Markku Koivurova.
Tulkaa itse toteamaan minkä tuhannet messuvieraat Saksassa jo kokivat!
Aikataulu ja ohjelma:
16.00 - 20.00 Kaikille avoin tilaisuus
Lennot:
16.00 - 16.30 ATOL Lentonäytös 1
18.30 - 19.00 ATOL Lentonäytös 2
TERVETULOA!
ATOL 650 LSA pysähtyy kotimatkalla AEROsta Malmilla. Atol Avion Oy järjestää kaikille avoimen tilaisuuden torstaina 26.4.2018 klo 16.00 alkaen Malmin lentokentällä, johon ATOLia voi tulla katsomaan. Se on siellä nähtävillä sekä maassa että ilmassa klo 20.00 asti.
Paikalla on koneen pääsuunnittelija Markku Koivurova.
Tulkaa itse toteamaan minkä tuhannet messuvieraat Saksassa jo kokivat!
Aikataulu ja ohjelma:
16.00 - 20.00 Kaikille avoin tilaisuus
Lennot:
16.00 - 16.30 ATOL Lentonäytös 1
18.30 - 19.00 ATOL Lentonäytös 2
TERVETULOA!
Leaderdog
Kaukopartio
Pellonraivausta Mäntsälässä:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005654928.html
'
Kotimaa
Mäntsäläläiseen pöheikköön rakennetaan kaikessa hiljaisuudessa lentokenttää, vaikka lupaa lentotoiminnalle ei vielä ole
Virallisesti Mäntsälän Hirvihaaraan rakennetaan peltoa, mutta se on muutettavissa lentotoimintaan vaadittavan luvan ja ympäristöluvan saamisen myötä nopeasti lentokentäksi.
Jussi Salmela HS
Julkaistu: 25.4. 2:00 , Päivitetty: 25.4. 6:12
”KYLLÄ tässä välimaastossa mennään, kukaan ei sitä kiistä. Mitään lakia ei kuitenkaan rikota”, sanoo Janne Kuulasvuo, 35, keskellä mäntsäläläistä metsikköä.
Ollaan Hirvihaarassa, vieressä humisee valtatie 25. Ympärillä avautuva maisema näyttää raivatulta hakkuuaukealta – ja sitä se onkin – mutta aukean pitkulainen muoto tuo mieleen kiitoradan.
Jos Kuulasvuon toiveet toteutuvat, tähän laskeutuvat vielä jonain päivänä helikopterit ja ultrakevyet pienkoneet. Hanke on erikoinen, sillä varsinaista lupaa lentotoiminnan aloittamiselle ei ole.
Gles Oy:n toimitusjohtaja ja Mäntsälä Aero -hankkeen nokkamies Kuulasvuo omistaa nämä maat: 51 hehtaaria, joista 12 hehtaaria on raivattua aluetta. Tänne on tarkoitus rakentaa lentokenttä helikoptereille ja ultrakevyille lentokoneille.
Tällä hetkellä alueelle tehdään virallisesti peltoa, mutta jos lupa lentotoiminnalle heltiää, pellon tilalle tulee kiitorata ja lentokonehalli.
”Lentokentän rakentamisesta aletaan puhua sitten, kun lupa tulee ja tänne aletaan tuoda materiaalia muualta. Siihen asti tehdään peltoa, ei lentokenttää”, Kuulasvuo sanoo.
HANKE käynnistyi Kuulasvuon sanojen mukaan ”puolivahingossa”. Hän osti maa-alueen alun perin metsämaaksi.
”Tarkoitus oli hajauttaa sijoituksia ja muuta”, hän sanoo.
Malmin kentän epävarman tulevaisuuden myötä ilmailua harrastavan Kuulasvuon mieleen nousi ajatus, että Mäntsälään voisi rakentaa puitteet helikopterihuollolle ja pienelle lentokentälle.
”Mäntsälälle on annettava kymmenen pistettä yritysmyönteisyydestä. Tänne on suorastaan kiva sijoittaa rahaa. Kaikki kenttään liittyvä on mennyt sulassa sovussa”, Kuulasvuo sanoo.
Janne Kuulasvuo on ollut yrittäjänä 13 vuotta. Itsekin ilmailua harrastava Kuulasvuo aikoo katsoa kenttäprojektin loppuun asti.
Janne Kuulasvuo on ollut yrittäjänä 13 vuotta. Itsekin ilmailua harrastava Kuulasvuo aikoo katsoa kenttäprojektin loppuun asti. (KUVA: SAMI KERO / HS)
JOS lupaa lentotoiminnalle ei tule, Kuulasvuon varasuunnitelmana on viljellä pellolla pajua tai jotain muuta helppohoitoista. Pajua hän aikoo hyödyntää energiantuotannossa hakkeena.
”Ennemminkin viljelyssä on kyse siitä, että ainakin tehdään sitä, jos muuhun emme saa lupaa”, Kuulasvuo sanoo.
”Sen jälkeen kun lupa joskus tulee, laitamme ison kaasun päälle. Tähän asti töitä on tehty silloin, kun miehillä on ollut aikaa. Tämä on ollut ikään kuin täytetyömaana.”
Lentokentän rakentaminen vaatii ympäristöluvan. Hakemus on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
Tämän jälkeen tarvitaan vielä liikenteen turvallisuusviraston Trafin erillinen lupa lentotoiminnalle.
Kaavamuutosta pienimuotoinen lentokenttätoiminta ei välttämättä vaadi.
Hankkeessa on mukana toistakymmentä ihmistä, osa ilmailuharrastajia ja osa yrittäjiä. Kuulasvuo on projektin kasvot, muut haluavat pysytellä taka-alalla.
Kentän kustannuksiksi Kuulasvuo arvioi noin kaksi miljoonaa euroa.
KAIKKI eivät ole mielissään suunnitelmista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on esittänyt huhtikuussa jyrkkää arvostelua hanketta kohtaan.
Liiton mukaan kentäksi kaavailtu alue sijaitsee Uudenmaan suurimmalla yhtenäisellä metsäalueella, joka ulottuu Hämeeseen asti. Noin kahden kilometrin päässä kentästä alkaa laaja Natura-alue.
Mäntsälä Aeron verkkosivuilta löytyvässä Natura-arviossa todetaan, ettei lentopaikan rakentamisella ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Mustametsä Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja.
Kuulasvuon mielestä Mäntsälän Hirvihaara sopisi hyvin lentotoiminnalle: alue sijaitsee ”keskellä ei-mitään”, aivan valtatien vieressä. Kenttätyömaan ja valtatien erottaa vain kapea metsäkaistale.
Valtatiellä ajavista autoista kantautuu alueelle jo nyt samankaltaista melua, jota lähtisi kenttää käyttävistä helikoptereista ja pienkoneista. Lähimpään asutukseen on matkaa 800 metriä, Kuulasvuo kertoo.
Hänen suunnitelmissaan on, että Mäntsälästä voisi lähteä keskimäärin kuusi lentoa päivässä. Vuodessa se tekisi hieman yli 2 000 lentoa. Malmin kentällä oli viime vuonna yli 40 000 lento-operaatiota.
”Ei olisi yhtään huono idea, että usea pienempi kenttä korvaisi Malmin. Pienet kentät aiheuttaisivat kokonaisuutena huomattavasti vähemmän häiriöitä, kuin jos olisi yksi megakenttä”, Kuulasvuo sanoo.
ILMAILUHARRASTAJAT ja -yrittäjät suhtautuvat Mäntsälän kenttähankkeeseen varovaisen toiveikkaasti.
Helikoptereiden huoltotoimintaan erikoistuneen Helitechin toimitusjohtaja Seppo Lehtovuori sanoi viime viikolla HS:lle, että vireillä olevista hankkeista Mäntsälä olisi sijaintina heille paras.
Vastaavanlaisia kenttiä suunnitellaan esimerkiksi Kymenlaaksoon Pyhtäälle. Sinnekin havitellaan kenttää, joka voisi ainakin osittain korvata Malmin lentokentän toimintoja. Lentotoiminta Malmilla on loppumassa, koska Helsinki aikoo rakentaa paikalle asuntoja.
NOSTOTÖIHIN ja sähkölinjojen oksien sahauksiin erikoistuneen Heliwest Oy:n kehitysjohtaja Jan-Erik Luther sanoo, että heille ihanteellisin sijainti olisi Helsingissä tai sen lähialueilla. Yritys käyttää ainoastaan helikoptereita, joten kiitotielle ei olisi tarvetta.
”Mäntsälän kentän rakentaminen on meidän näkökulmastamme ilman muuta mielekästä siinä tapauksessa, jos paikkaa pääkaupunkiseudulta ei löydy”, Luther sanoo.
Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikan mielestä Mäntsälän kenttä voisi korvata Malmin kentän toimintoja joiltain osin, jos Malmin kentän toiminta loppuu.
”Etelään on aika hankala tässä tilanteessa saada mitään kenttää, joka toimisi harrastajalle. Lännessä Nummela ja pohjoisessa Mäntsälä voisivat täyttää [Malmin] tarpeita osittain. Tietojeni mukaan myös Porvoossa on tarkoitus keskustella näistä asioista”, Latikka sanoo.
MÄNTSÄLÄN Hirvihaaran kentän avajaisia voitaisiin viettää Kuulasvuon mukaan jo kahden vuoden päästä, jos lupa-asiat saadaan kuntoon. Hän on henkisesti valmistautunut taistelemaan kentän puolesta niin kauan kun on tarpeen.
”Tämä katsotaan nyt loppuun asti. Olen valmis käymään kaikki oikeusasteet läpi. Muutoksenhakua tehdään niin kauan, että lupa tulee.”
Kaavaillaanko Mäntsälän kentästä Malmin kentälle korvaajaa?
”Ei. Tästä voi tulla Malmin ystävä, mutta ei tällä Malmin kenttää voida korvata.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005654928.html
'
Kotimaa
Mäntsäläläiseen pöheikköön rakennetaan kaikessa hiljaisuudessa lentokenttää, vaikka lupaa lentotoiminnalle ei vielä ole
Virallisesti Mäntsälän Hirvihaaraan rakennetaan peltoa, mutta se on muutettavissa lentotoimintaan vaadittavan luvan ja ympäristöluvan saamisen myötä nopeasti lentokentäksi.
Jussi Salmela HS
Julkaistu: 25.4. 2:00 , Päivitetty: 25.4. 6:12
”KYLLÄ tässä välimaastossa mennään, kukaan ei sitä kiistä. Mitään lakia ei kuitenkaan rikota”, sanoo Janne Kuulasvuo, 35, keskellä mäntsäläläistä metsikköä.
Ollaan Hirvihaarassa, vieressä humisee valtatie 25. Ympärillä avautuva maisema näyttää raivatulta hakkuuaukealta – ja sitä se onkin – mutta aukean pitkulainen muoto tuo mieleen kiitoradan.
Jos Kuulasvuon toiveet toteutuvat, tähän laskeutuvat vielä jonain päivänä helikopterit ja ultrakevyet pienkoneet. Hanke on erikoinen, sillä varsinaista lupaa lentotoiminnan aloittamiselle ei ole.
Gles Oy:n toimitusjohtaja ja Mäntsälä Aero -hankkeen nokkamies Kuulasvuo omistaa nämä maat: 51 hehtaaria, joista 12 hehtaaria on raivattua aluetta. Tänne on tarkoitus rakentaa lentokenttä helikoptereille ja ultrakevyille lentokoneille.
Tällä hetkellä alueelle tehdään virallisesti peltoa, mutta jos lupa lentotoiminnalle heltiää, pellon tilalle tulee kiitorata ja lentokonehalli.
”Lentokentän rakentamisesta aletaan puhua sitten, kun lupa tulee ja tänne aletaan tuoda materiaalia muualta. Siihen asti tehdään peltoa, ei lentokenttää”, Kuulasvuo sanoo.
HANKE käynnistyi Kuulasvuon sanojen mukaan ”puolivahingossa”. Hän osti maa-alueen alun perin metsämaaksi.
”Tarkoitus oli hajauttaa sijoituksia ja muuta”, hän sanoo.
Malmin kentän epävarman tulevaisuuden myötä ilmailua harrastavan Kuulasvuon mieleen nousi ajatus, että Mäntsälään voisi rakentaa puitteet helikopterihuollolle ja pienelle lentokentälle.
”Mäntsälälle on annettava kymmenen pistettä yritysmyönteisyydestä. Tänne on suorastaan kiva sijoittaa rahaa. Kaikki kenttään liittyvä on mennyt sulassa sovussa”, Kuulasvuo sanoo.
Janne Kuulasvuo on ollut yrittäjänä 13 vuotta. Itsekin ilmailua harrastava Kuulasvuo aikoo katsoa kenttäprojektin loppuun asti.
Janne Kuulasvuo on ollut yrittäjänä 13 vuotta. Itsekin ilmailua harrastava Kuulasvuo aikoo katsoa kenttäprojektin loppuun asti. (KUVA: SAMI KERO / HS)
JOS lupaa lentotoiminnalle ei tule, Kuulasvuon varasuunnitelmana on viljellä pellolla pajua tai jotain muuta helppohoitoista. Pajua hän aikoo hyödyntää energiantuotannossa hakkeena.
”Ennemminkin viljelyssä on kyse siitä, että ainakin tehdään sitä, jos muuhun emme saa lupaa”, Kuulasvuo sanoo.
”Sen jälkeen kun lupa joskus tulee, laitamme ison kaasun päälle. Tähän asti töitä on tehty silloin, kun miehillä on ollut aikaa. Tämä on ollut ikään kuin täytetyömaana.”
Lentokentän rakentaminen vaatii ympäristöluvan. Hakemus on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
Tämän jälkeen tarvitaan vielä liikenteen turvallisuusviraston Trafin erillinen lupa lentotoiminnalle.
Kaavamuutosta pienimuotoinen lentokenttätoiminta ei välttämättä vaadi.
Hankkeessa on mukana toistakymmentä ihmistä, osa ilmailuharrastajia ja osa yrittäjiä. Kuulasvuo on projektin kasvot, muut haluavat pysytellä taka-alalla.
Kentän kustannuksiksi Kuulasvuo arvioi noin kaksi miljoonaa euroa.
KAIKKI eivät ole mielissään suunnitelmista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on esittänyt huhtikuussa jyrkkää arvostelua hanketta kohtaan.
Liiton mukaan kentäksi kaavailtu alue sijaitsee Uudenmaan suurimmalla yhtenäisellä metsäalueella, joka ulottuu Hämeeseen asti. Noin kahden kilometrin päässä kentästä alkaa laaja Natura-alue.
Mäntsälä Aeron verkkosivuilta löytyvässä Natura-arviossa todetaan, ettei lentopaikan rakentamisella ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Mustametsä Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja.
Kuulasvuon mielestä Mäntsälän Hirvihaara sopisi hyvin lentotoiminnalle: alue sijaitsee ”keskellä ei-mitään”, aivan valtatien vieressä. Kenttätyömaan ja valtatien erottaa vain kapea metsäkaistale.
Valtatiellä ajavista autoista kantautuu alueelle jo nyt samankaltaista melua, jota lähtisi kenttää käyttävistä helikoptereista ja pienkoneista. Lähimpään asutukseen on matkaa 800 metriä, Kuulasvuo kertoo.
Hänen suunnitelmissaan on, että Mäntsälästä voisi lähteä keskimäärin kuusi lentoa päivässä. Vuodessa se tekisi hieman yli 2 000 lentoa. Malmin kentällä oli viime vuonna yli 40 000 lento-operaatiota.
”Ei olisi yhtään huono idea, että usea pienempi kenttä korvaisi Malmin. Pienet kentät aiheuttaisivat kokonaisuutena huomattavasti vähemmän häiriöitä, kuin jos olisi yksi megakenttä”, Kuulasvuo sanoo.
ILMAILUHARRASTAJAT ja -yrittäjät suhtautuvat Mäntsälän kenttähankkeeseen varovaisen toiveikkaasti.
Helikoptereiden huoltotoimintaan erikoistuneen Helitechin toimitusjohtaja Seppo Lehtovuori sanoi viime viikolla HS:lle, että vireillä olevista hankkeista Mäntsälä olisi sijaintina heille paras.
Vastaavanlaisia kenttiä suunnitellaan esimerkiksi Kymenlaaksoon Pyhtäälle. Sinnekin havitellaan kenttää, joka voisi ainakin osittain korvata Malmin lentokentän toimintoja. Lentotoiminta Malmilla on loppumassa, koska Helsinki aikoo rakentaa paikalle asuntoja.
NOSTOTÖIHIN ja sähkölinjojen oksien sahauksiin erikoistuneen Heliwest Oy:n kehitysjohtaja Jan-Erik Luther sanoo, että heille ihanteellisin sijainti olisi Helsingissä tai sen lähialueilla. Yritys käyttää ainoastaan helikoptereita, joten kiitotielle ei olisi tarvetta.
”Mäntsälän kentän rakentaminen on meidän näkökulmastamme ilman muuta mielekästä siinä tapauksessa, jos paikkaa pääkaupunkiseudulta ei löydy”, Luther sanoo.
Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikan mielestä Mäntsälän kenttä voisi korvata Malmin kentän toimintoja joiltain osin, jos Malmin kentän toiminta loppuu.
”Etelään on aika hankala tässä tilanteessa saada mitään kenttää, joka toimisi harrastajalle. Lännessä Nummela ja pohjoisessa Mäntsälä voisivat täyttää [Malmin] tarpeita osittain. Tietojeni mukaan myös Porvoossa on tarkoitus keskustella näistä asioista”, Latikka sanoo.
MÄNTSÄLÄN Hirvihaaran kentän avajaisia voitaisiin viettää Kuulasvuon mukaan jo kahden vuoden päästä, jos lupa-asiat saadaan kuntoon. Hän on henkisesti valmistautunut taistelemaan kentän puolesta niin kauan kun on tarpeen.
”Tämä katsotaan nyt loppuun asti. Olen valmis käymään kaikki oikeusasteet läpi. Muutoksenhakua tehdään niin kauan, että lupa tulee.”
Kaavaillaanko Mäntsälän kentästä Malmin kentälle korvaajaa?
”Ei. Tästä voi tulla Malmin ystävä, mutta ei tällä Malmin kenttää voida korvata.”
Tama kentan rakentaja on muuten tunnettu kusipaa eraissa piireissa ja mielenkiintoista seurata tuleeko lupa, "kun kerran kenttakin on jo" perusteella... Taman herran harkien toimintamalliin kuuluu tyyli "paalutin naapurin tontille, lahettakaa sakot sille maanomistajalle". Eli liikkuva mulkku kyseessa... Itse en kyseista heppua tunne, tosin taman naapurin kyllakin jonka maalle tyyppi rakensi teollisuushallinsa ja olen oikeuden paperit nahnyt... Mielenkiintoista....
tulikomento
Supreme Leader
Ruotsissa laitellaan kaksipaikkaista Viggeniä lentokuntoon. Tänään asentelivat heittoistuimia paikoilleen.
Ikarus
Respected Leader
Millähän konstilla saisi kyytiä tuolla 2-paikkaisella?
Jumalaton nippu kruunuja, jos sittenkään..
tulikomento
Supreme Leader
Millähän konstilla saisi kyytiä tuolla 2-paikkaisella?
Miljoonalahjoitus Swedish Air Force Historic Flightin pankkitilille, niin epäilemättä onnistuisi.
J-15 Emergency Landing with Engine Fire after Bird Strike
The J-15 is powered by 2 engines. Shows the impact, aircraft back to base and emergency operations. Imagine what happens if it have single engine.
https://www.liveleak.com/view?t=YfMO_1524433654
The J-15 is powered by 2 engines. Shows the impact, aircraft back to base and emergency operations. Imagine what happens if it have single engine.
https://www.liveleak.com/view?t=YfMO_1524433654
John Hilly
Ylipäällikkö
Cessna-pienkone teki pakkolaskun Juupajoella: Räjähdysvaara päättynyt
Pienkone joutui tekemään pakkolaskun vielä tuntemattomasta syystä.
27.4.2018 klo 12:48päivitetty 27.4.2018 klo 14:24
Yle Tampere
Pienkone joutui tekemään pakkolaskun Juupajoella perjantaina. Pelastuslaitoksen mukaan pienkone oli Cessna-tyyppinen.
Pienkoneessa ollut lentäjä ei loukkaantunut. Koneessa ei ollut matkustajia.
Onnettomuuden syystä ei ole tietoa. Onnettomuustutkintakeskukselle on mennyt tieto tapahtuneesta.
Lentokoneesta valui polttoainetta onnettomuuden jälkeen. Tämän takia alue oli hetken aikaa eristettynä räjähdysvaaran takia. Polttoainevuoto on nyt saatu tukittua. Akuutti vaara on pelastuslaitoksen mukaan ohitse.
Hälytys Sahrajärventielle tuli puolen päivän aikoihin.
https://yle.fi/uutiset/3-10181344
Pienkone joutui tekemään pakkolaskun vielä tuntemattomasta syystä.
27.4.2018 klo 12:48päivitetty 27.4.2018 klo 14:24
Yle Tampere
Pienkone joutui tekemään pakkolaskun Juupajoella perjantaina. Pelastuslaitoksen mukaan pienkone oli Cessna-tyyppinen.
Pienkoneessa ollut lentäjä ei loukkaantunut. Koneessa ei ollut matkustajia.
Onnettomuuden syystä ei ole tietoa. Onnettomuustutkintakeskukselle on mennyt tieto tapahtuneesta.
Lentokoneesta valui polttoainetta onnettomuuden jälkeen. Tämän takia alue oli hetken aikaa eristettynä räjähdysvaaran takia. Polttoainevuoto on nyt saatu tukittua. Akuutti vaara on pelastuslaitoksen mukaan ohitse.
Hälytys Sahrajärventielle tuli puolen päivän aikoihin.
https://yle.fi/uutiset/3-10181344
Ikarus
Respected Leader
SIO:n koneen (OH-CKF) pakkolasku
julkaistu 27/04/2018
Suomen Ilmailuopiston oppilas on tänään perjantaina 27.4.2018 puoliltapäivin yksinlennolla tehnyt onnistuneen pakkolaskun pellolle Jämsän Hallin lähistöllä.
Pakkolaskun syynä oli moottorihäiriö.
Koneen lentäjälle ei aiheutunut vammoja eikä lentokoneeseen tullut ilmeisesti vaurioita.
Erinomaista toimintaa koneen lentäjältä.
Laitamme lisätietoa asiasta myöhemmin.
http://www.finaa.fi/fi/ajankohtaista/109
julkaistu 27/04/2018
Suomen Ilmailuopiston oppilas on tänään perjantaina 27.4.2018 puoliltapäivin yksinlennolla tehnyt onnistuneen pakkolaskun pellolle Jämsän Hallin lähistöllä.
Pakkolaskun syynä oli moottorihäiriö.
Koneen lentäjälle ei aiheutunut vammoja eikä lentokoneeseen tullut ilmeisesti vaurioita.
Erinomaista toimintaa koneen lentäjältä.
Laitamme lisätietoa asiasta myöhemmin.
http://www.finaa.fi/fi/ajankohtaista/109
Leaderdog
Kaukopartio
Kuulin tästä tänään radiossa, itänaapuri testaa....tuohon aikaan huomasin itse radion kuuluvuudessa ongelmaa :
https://www.verkkouutiset.fi/matkus...orjassa-gps-paikannus-venajan-zapadin-aikana/
https://www.verkkouutiset.fi/matkus...orjassa-gps-paikannus-venajan-zapadin-aikana/
tulikomento
Supreme Leader
Tämän vuoden Hornet-esityslentäjä on kapteeni Lauri Mäkinen Karjalan lennostosta.
http://ilmavoimat.fi/en/article/-/a...a?_101_INSTANCE_3UVIOVK9uSBN_languageId=fi_FI
http://ilmavoimat.fi/en/article/-/a...a?_101_INSTANCE_3UVIOVK9uSBN_languageId=fi_FI
Ilmavoimien Hercules-kuljetuskone putosi valtatielle Yhdysvaltain Georgiassa – viisi ihmistä kuoli onnettomuudessa
Kone putosi valtatielle aivan ajokaistojen viereen noin kello 18 Suomen aikaa keskiviikkona.
Vesa Mäkinen HS
Julkaistu: 2.5. 20:11 , Päivitetty: 2.5. 21:11
ILMAVOIMIEN kuljetuskone putosi maahan Yhdysvaltain Savannahissa Georgian osavaltiossa. Asiasta kertoivat muun muassa CNN ja WSAV-tv-kanava. Uutistoimisto Reutersin mukaan koneessa olleet viisi ihmistä kuolivat onnettomuudessa.
Kone putosi valtatielle aivan ajokaistojen viereen noin kello 18 Suomen aikaa keskiviikkona. Georgiassa kello oli tuolloin 11 aamupäivällä.Twitterissä:
Putoamispaikan lähellä Chatham Cityssä asuvan Mary Hennessy Cogarin mukaan koneen putoaminen aiheutti kaksi suurta pamahdusta.
”TALOMME tärisi ja valot välkkyivät. Kuulimme putoamisen aiheuttaman pamauksen ja sen jälkeen räjähdyksen”, Cogar kertoi CNN:lle.
Yhdysvaltain ilmavoimat vahvisti lentokoneen olleen Lockheed 130, joka tunnetaan parhaiten mallinimellään Hercules. Kone kuuluu kansalliskaartin ilmavoimille, ja sen asemapaikka on Puerto Ricossa.
KANSALLISKAARTIT ovat Yhdysvalloissa armeijan reserviyksikköjä. Kansalliskaartin hävittäjiä on käynyt harjoittelemassa Suomessakin. Viimeksi helmi- ja maaliskuussa lensi Ohion kansalliskaartin F-16 Falcon -monitoimihävittäjiä.
Hercules on keskipitkille matkoille tarkoitettu kuljetuslentokone, joka on ollut Yhdysvaltain ilmavoimien käytössä yli 50 vuotta. Sitä käytetään nykyään myös myrskyjen ja muiden sääilmiöiden tutkimiseen.
Kone putosi valtatielle aivan ajokaistojen viereen noin kello 18 Suomen aikaa keskiviikkona.
Vesa Mäkinen HS
Julkaistu: 2.5. 20:11 , Päivitetty: 2.5. 21:11
ILMAVOIMIEN kuljetuskone putosi maahan Yhdysvaltain Savannahissa Georgian osavaltiossa. Asiasta kertoivat muun muassa CNN ja WSAV-tv-kanava. Uutistoimisto Reutersin mukaan koneessa olleet viisi ihmistä kuolivat onnettomuudessa.
Kone putosi valtatielle aivan ajokaistojen viereen noin kello 18 Suomen aikaa keskiviikkona. Georgiassa kello oli tuolloin 11 aamupäivällä.Twitterissä:
Putoamispaikan lähellä Chatham Cityssä asuvan Mary Hennessy Cogarin mukaan koneen putoaminen aiheutti kaksi suurta pamahdusta.
”TALOMME tärisi ja valot välkkyivät. Kuulimme putoamisen aiheuttaman pamauksen ja sen jälkeen räjähdyksen”, Cogar kertoi CNN:lle.
Yhdysvaltain ilmavoimat vahvisti lentokoneen olleen Lockheed 130, joka tunnetaan parhaiten mallinimellään Hercules. Kone kuuluu kansalliskaartin ilmavoimille, ja sen asemapaikka on Puerto Ricossa.
KANSALLISKAARTIT ovat Yhdysvalloissa armeijan reserviyksikköjä. Kansalliskaartin hävittäjiä on käynyt harjoittelemassa Suomessakin. Viimeksi helmi- ja maaliskuussa lensi Ohion kansalliskaartin F-16 Falcon -monitoimihävittäjiä.
Hercules on keskipitkille matkoille tarkoitettu kuljetuslentokone, joka on ollut Yhdysvaltain ilmavoimien käytössä yli 50 vuotta. Sitä käytetään nykyään myös myrskyjen ja muiden sääilmiöiden tutkimiseen.
Ilmavoimien Hercules-kuljetuskone putosi valtatielle Yhdysvaltain Georgiassa – viisi ihmistä kuoli onnettomuudessa
Kone putosi valtatielle aivan ajokaistojen viereen noin kello 18 Suomen aikaa keskiviikkona.
Vesa Mäkinen HS
Julkaistu: 2.5. 20:11 , Päivitetty: 2.5. 21:11
ILMAVOIMIEN kuljetuskone putosi maahan Yhdysvaltain Savannahissa Georgian osavaltiossa. Asiasta kertoivat muun muassa CNN ja WSAV-tv-kanava. Uutistoimisto Reutersin mukaan koneessa olleet viisi ihmistä kuolivat onnettomuudessa.
Kone putosi valtatielle aivan ajokaistojen viereen noin kello 18 Suomen aikaa keskiviikkona. Georgiassa kello oli tuolloin 11 aamupäivällä.Twitterissä:
Putoamispaikan lähellä Chatham Cityssä asuvan Mary Hennessy Cogarin mukaan koneen putoaminen aiheutti kaksi suurta pamahdusta.
”TALOMME tärisi ja valot välkkyivät. Kuulimme putoamisen aiheuttaman pamauksen ja sen jälkeen räjähdyksen”, Cogar kertoi CNN:lle.
Yhdysvaltain ilmavoimat vahvisti lentokoneen olleen Lockheed 130, joka tunnetaan parhaiten mallinimellään Hercules. Kone kuuluu kansalliskaartin ilmavoimille, ja sen asemapaikka on Puerto Ricossa.
KANSALLISKAARTIT ovat Yhdysvalloissa armeijan reserviyksikköjä. Kansalliskaartin hävittäjiä on käynyt harjoittelemassa Suomessakin. Viimeksi helmi- ja maaliskuussa lensi Ohion kansalliskaartin F-16 Falcon -monitoimihävittäjiä.
Hercules on keskipitkille matkoille tarkoitettu kuljetuslentokone, joka on ollut Yhdysvaltain ilmavoimien käytössä yli 50 vuotta. Sitä käytetään nykyään myös myrskyjen ja muiden sääilmiöiden tutkimiseen.
tulikomento
Supreme Leader
Tikkakosken näytöksen esiintyjälistaa on päivitetty.
https://finaf100.fi/ohjelma/
Uutta sitten viime näkemältä:
- MiG-15 (varmaankin se norjalaisten kaksipaikkainen UTI)
- Mil-Mi 8
- Stieglitz
- Draken (ruotsalaisten historialentueen kone vahvistettu nyt myös järjestäjän toimesta)
https://finaf100.fi/ohjelma/
Uutta sitten viime näkemältä:
- MiG-15 (varmaankin se norjalaisten kaksipaikkainen UTI)
- Mil-Mi 8
- Stieglitz
- Draken (ruotsalaisten historialentueen kone vahvistettu nyt myös järjestäjän toimesta)