Yleisilmailu

Fokker DR 1 on tunnettu siitä, että se on hankala laskussa. Siiven päissä on jalakset estämässä siiven rikkoontumista.
DR 1 ja muutkin sen ajan hävittäjät olivat aikakautensa ultrakevevyitä. Fokker DR1 110 hp, 586 kg lentoonlähtö paino.

Teho kyllä riittää ultrissa, 100 hp 450 kg:n lentoonlähtöpainolle. Parempi tehopainosuhde niissä on kuin esim. jossain Cessna 152 tai 172.
Mutta rakenteet ovat painorajojen takia kevyitä. Kova lasku jollain Cessna 172:lla ei aiheuta mitään hämminkiä, ultrakuski kerää kappaleita kiitotieltä..
Painorajat pitäisi nostaa ultrissa 600 kiloon, tällöin rakenteita voisi hieman vahvistaa ja myös laillisesti pari normikaveria sillä ilmailla, bensaa tarvittava määrä tankissa.
Useat ultrat onkin rakennettu tuohon 600 kg;n painorajaan, meillä niillä ei vaan lennetä kuin 450 kg;n (pelastusvarjolla varaustetulla hieman enemmän) painoilla.

Syy miksi ultrilla lennetään on kustannukset. Ultra 10-14 l /h 98 mittaribensaa vs jonkun Piper PA 28:n 35 l/h 100 oktaaninen avgas a 3 €/l tai iso Cessna kellukkeilla vie 50 l/h. Niitä voi asiaan perehtynyt huoltaa itse, toisin kuin tyyppihyväksyttyjen huolto. Ultrilla voi operoida hyvin lyhyiltä kiitoteiltä. Kääntöpuolena on rakenteiden, etenkin telineiden heikkous. Ei niitä normaalisti lentämällä saa ilmassa kappaleiksi revityksi. Lupakirjan hinta UPL on noin puolet PPL lupakirjaan verrattuna.

Jos vaihtoehtona on lentää joko ultrakevyellä tai toinen lentää ei millään, niin lennetään sitten ultralla.:)





DSC_0802.JPG


Meneekö tuo Fokkeri 10-14 l/h, jotenkin tuo moottori epäilyttää?
 
Mikael Carlsonin Dreidecker Jämillä alakentän hangaarissa. On sitten ihmiset todellisia idiootteja. Olin itse näkemässä kun porukkaa yritti kavuta omin lupineen koneen ohjaamoon ja lääppiä Fokkeria, siitäkin huolimatta että koneen ympärille oli vedetty köydet. Onneksi järkkärit tulivat paikalle ja kovaan ääneen käskyttivät lauman näitä typeryksiä pois koneesta.
 
Jos vaihtoehtona on lentää joko ultrakevyellä tai toinen lentää ei millään, niin lennetään sitten ultralla.:)

Näin myös Trafi ilmeisesti ajattelee, että kevyisiin vain. Ul-koneiden marginaalit eivät kuitenkaan salli paljon virheitä. Raja-arvot löytyvät periaatteessa tietysti kirjasta, mutta käsitykseni mukaan se ei riitä. Pitää tuntea sakkaus tyhjänä, täynnä ja periaatteessa pienellä ylikuormalla. Cessnassa on sakkauspillin lisäksi selvä aerodynaaminen varoitus ja virtaus irtoaa rauhallisesti siiven tyvestä. Keskusteluissa toistuu väite, että koululennoilla tuntuu usein siltä, ettei kone edes suostu sakkaamaan, vaikka sauva on täysin vedettynä ja nopeudet vaappuu nelissäkympissä (vaikka sen pitäisi olla kuusikymppiä).

Piper PA-28 Cherokee vei muistaakseni 35 litraa tunnissa. Siitä sai 180 kaakkia ja tyhjäpaino oli 730 kiloa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni Ultran kiinnostavuutta lisää myös se, että sen kanssa voi tyydyttää myös teknisiä intohimojaan huomattavasti laajemmin, kuin esim. PPL-koneen kanssa, jossa puuhastelu jää suurinpiirtein pesemiseen ja imurointiin. Ultralla pärjää hienosti kun pysyttelee UPL-pahvin lentosääntöjen sisällä.
 
Näin myös Trafi ilmeisesti ajattelee, että kevyisiin vain. Ul-koneiden marginaalit eivät kuitenkaan salli paljon virheitä. Raja-arvot löytyvät periaatteessa tietysti kirjasta, mutta käsitykseni mukaan se ei riitä. Pitää tuntea sakkaus tyhjänä, täynnä ja periaatteessa pienellä ylikuormalla. Cessnassa on sakkauspillin lisäksi selvä aerodynaaminen varoitus ja virtaus irtoaa rauhallisesti siiven tyvestä. Keskusteluissa toistuu väite, että koululennoilla tuntuu usein siltä, ettei kone edes suostu sakkaamaan, vaikka sauva on täysin vedettynä ja nopeudet vaappuu nelissäkympissä (vaikka sen pitäisi olla kuusikymppiä).

Piper PA-28 Cherokee vei muistaakseni 35 litraa tunnissa. Siitä sai 180 kaakkia ja tyhjäpaino oli 730 kiloa.

No en tiedä, millä tahansa koneella marginaalit saadaan ylittettyä lentämällä konetta väärin tai ylipainossa. Ei ultran sakkaus poikkea mitenkään Cessnan sakkauksesta.
Painoraja ongelmat koskee muitakin koneita kuin ultria. Cessna 172 on täysillä tankeilla 2 paikkainen. Kuormattavuus 1111 kg, tyhjäpaino 767 kg. Jää 344 kg, josta täyden 212 litran tankkauksen paino 150 kg. Miehistölle jää 194 kg. No voihan sillä kolme 64 kiloista ilmailla...

Onhan niissä puolensa: pitempi toimintasäde, suurempi matkanopeus, parempi varustus, lujemmat telineet, suurempi kuormattavuus mutta täysin käsistä karanneet kustannukset siirtää harrastajat hiljalleen kevytilmailun pariin.
 
Moniko PPL-kone neljän aikuisen + tavarat Malmilta lentää Kittilään sallituissa painoissa??. Tarkoitan nyt noita yleisesti käsiteltyjä 70-luvun Chessna/Piiperöitä..
 
Kas, näin PPL-paffe mainostetulla koneella ei lennä koko perhe meillä Kittilään sen enempää kuin Ultrallakaan. Finnair:ia tai Norskia tässä tarvitaan että kaikki kulkee .. + ja ajoittain jopa todella halvalla.
 
Ilmailuun, ilmassa olemiseen, parhaan kokemuksen saa mielestäni purjelennolla.

Mutta jos pitää heittää läskiperse anoppi pysyvästi Viroon? Moottorilentämisen yksi parhaita puolia on vapaa matkustaminen vaikka ympäri Eurooppaa. Ei ole sidottu kaupallisen liikenteen aikatauluihin eikä kenttiin. LAPL riittää todellakin oikein hyvin moniin tarkoituksiin.

Jos olisi rahaa, miksi ei yhtä hyvin CPL ja kimppakone muutaman kaverin kanssa, jolla voisi tehdä keikkaa, että saisi jotain takaisinkin.
 
Lentoposti kirjoittaa:

http://www.lentoposti.fi/uutiset/vu...ussa_seinajoen_lentokentalla_joensuu_vetaytyi

Seinäjoen näytökseen odotetaan jälleen paljon nähtävää mm. Suomen Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeen takia. Mukana on valmistajista ainakin Saab.

Huomasitko, että Ilmailumuseon oma näytös (vapaa) on edellisenä päivänä Helsingin edustalla? Tämä synergiaetu voi tuoda enemmän kuin vähemmän. Tämä liittyy Suomi 100 -juhliin.

http://www.lentoposti.fi/uutiset/su...edustan_lentonaytoksella_100_vuotiasta_suomea
 
Back
Top