Yleisilmailu

Juttu Vesiksestä:

https://www.seutuneloset.fi/uutiset/art2483882

Vesivehmaan lentokenttää kehitetään aktiivisesti
2060718.jpg


Vesivehmaan lentokenttä on monille tuttu vähintäänkin nimeltä. Se, ketkä lentokentällä toimivat, kuka sen omistaa ja kuka sitä ylläpitää, onkin sitten monelle varmaan epäselvempää.
Asikkalan kunta hankki vuonna 2014 omistukseensa lentokentän maapohjan ja muutamat kiinteistöt, joita kenttäalueella ja sen läheisyydessä oli. Neljästä hangaarista kunta on jo luopunut ja 313-tien toisella puolella sijaitsevista vanhasta kasarmirakennuksesta ja saunarakennuksesta se on aikeissa luopua. Hangaarit myytiin eteenpäin museo-, yritys- ja harrastustoimintaa edistämään. Myös tien toisen puolen kiinteistöt on tarkoitus saada aktiiviseen yrityskäyttöön tai muuhun sen tyyppiseen toimintaan.
- Jatkossakin on tarkoituksena, että kunta säilyy maanomistajana. Maanomistajana kunnalla on intressi, että tämä lentokenttä lisäisi tunnettuutta, ei ainoastaan harrastajien kesken, vaan laajemminkin, kunnan kehittämispäällikkö Isa Maunula sanoo.
Lentokentälle onkin tehty maankäytön suunnitelma, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi, jos joku yritys haluaisi rakentaa alueelle hallin toimintaansa varten. Kunta on myös investoinut kenttään, viimeisimpänä kustantamalla kiitotien päällystyksen.
Kunta siis omistaa lentokentän maat, mutta kentän ylläpidosta vastaa Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö. Lentopaikan päällikkö Jukka Salokannel kertoo, että kuten kunnallakin myös säätiöllä on vahva halu kehittää Vesivehmaan lentokenttää.
- Ilmailutoiminta on Maailmalla yleensäkin ja Suomessakin hirveästi piristynyt. Sitä tilannetta täytyy käyttää hyväksi.
Vesivehmaan lentokentällä on tavallaan iskun paikka nyt, kun Malmin lentokentän toimintaa on jo ajettu alas ja se on loppumassa kokonaan vuonna 2019.
- Tänne on jo tullut joitakin koneita, ja esimerkiksi huoltopalveluja tarjoava Joen Service muutti tänne jo aikaisemmin, heillä ei ole Malmilla enää mitään, Salokannel sanoo.
- Malmilla on sellaisia toimijoita, jotka voisivat siirtyä tänne meillekin. Meidän sijaintimmehan on erinomainen, Maunula puolestaan summaa.
Kolmas lentokentän osapuoli ovat kentällä toimijat. Tällä hetkellä Vesivehmaalla operoivat muun muassa eri lajien harrasteilmailijat. Kentällä toimii myös yrityksiä, kuten edellä mainittu Joen Service, lentokoulutusta tarjoava Blue Skies Aviation oy ja ympäri Suomen lentobensiiniä jakeleva FuelPro oy. Kenttää käyttää aktiivisesti myös Vääksyn yhteiskoulun lukion ilmailulinja ja siellä toimii ilmailumuseo.
Jukka Salokannel rankkaa Vesivehmaan lentokentän valvomattomien kenttien top-5:een Suomessa. Kentälle halutaan kuitenkin houkutella lisää toimijoita ja se tapahtuu kehittämällä kentän olosuhteitaan entisestään. Salokannel sanoo, että seuraavaksi kentälle pitäisi saada mittarilähestymisjärjestelmä.
- Se on varmasti sellainen, mihin seuraavaksi pitäisi panostaa. Sitten asfaltteja tarvitsisimme edelleen lisää. Siitä ei kunta varmaan ilahdu, mutta tarvitsisimme rullausteitä ja seisontapaikkoja.
Maunulan mukaan kunnalla on kentän ympärillä vielä sopivaa maata, joten myös kiitotien pidentäminen saattaisi joskus tulevaisuudessa olla yksi kehittämisen askel.
- Kentän status muuttuu ihan täysin, jos siihen saadaan kolme sataa metriä lisää kiitotietä. Se mahdollistaa erittäin paljon uusia asioita ilmailun suhteen, Salokannel sanoo.
Tuomas Räihä
 
Tuo ylimmäisen videon pakkotilanne olisi ollut helposti vältettävissä, nimittäin kaveri ei ehkä huomennut alkaa vetämään kosketuksessa, vaan toimi samoin kuin olisi mennyt laskuun normaalitilanteessa asfaltille. Korkealla sijaitseva voimakeskiö puuttui (painopisteen rakennekorkeus merkittävästi matalemmalla, kuin moottorin ja potkurin akselilinja) jolloin lapaseis tilanteen laskussa pitää muistaa tuo olennainen pikkuero ja toisekseen karhittu pelto on pehmoinen, eli suomennettu opettajan ohje olisi: Sauva muniin, kun kosketus on tukeva, ei nouse ilmaan uudelleen, mutta kompensoi pyörähdysilmiön maakiidon aikana.

MUOKS:
Toisessa videossa tuo kaarronpuoleinen kierre, @Ikarus varmaan voi arvioida paremmin, mutta minusta näyttää siltä, että kone "roikkui" jo aiemmin sakkauksen reunalla suorassa nousussa, mutta ilemisesti pilotti havaitsi lievän täristyksen sauvassa. Mutta kun hän kaartoi vasempaan, niin silloin ei enään pätenyt suoran sakkaamisen nopeudet ja varoitus tulee keveillä koneilla tosi lievänä. Selvästi kone yrittää sakata jo kaarron alkuvaiheessakin ja pilotti löysää hieman vetoa, mutta sitten tapahtuu väistämätön.
Olisiko tuossa mukana myös trimmin virheellinen asetus, eli hiukan liikaa trimmattu vetoon kone nousun ajaksi, jolloin pelkkä vedon löysääminen ei heti auta, vaan joudut hiukan jopa työntämään kompensoidaksesi trimmiasetusta? Yhtenä tekijänä vielä lentoasennosta tulee mieleen on painopiste, kun jotenoin "raskaassa" asennossa kiipeää tuo kone?
@Ikarus tuntee nuo keveät pelit hyvin, niin miten herkkä on painopisteen merkitykselle nuo rättikotkat?
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ylimmäisen videon pakkotilanne olisi ollut helposti vältettävissä, nimittäin kaveri ei ehkä huomennut alkaa vetämään kosketuksessa, vaan toimi samoin kuin olisi mennyt laskuun normaalitilanteessa asfaltille. Korkealla sijaitseva voimakeskiö puuttui (painopisteen rakennekorkeus merkittävästi matalemmalla, kuin moottorin ja potkurin akselilinja) jolloin lapaseis tilanteen laskussa pitää muistaa tuo olennainen pikkuero ja toisekseen karhittu pelto on pehmoinen, eli suomennettu opettajan ohje olisi: Sauva muniin, kun kosketus on tukeva, ei nouse ilmaan uudelleen, mutta kompensoi pyörähdysilmiön maakiidon aikana.

Onneksi ei ollu vauhtia enää, koneita saa aina uusia...
 
https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a122271c-3628-4147-95b7-f3798737995e_v0.shtml

Kova lasku kopukalla. Vajoamisnopeus huomattavan suuri, telineet kesti ehken nippanappa, villiä liukua kaupan päälle.. tuurilla taisi kopukka jäädä ehjäksi tai lähes ehjäksi.
Arvelen, että kopukkakuskilla ei ollut liikaa kokemusta korkean ilmanalan operoinnista.

Noissa OV:n videoissa ylimmässä ei olisi käynyt kuinkaan, jos sauva munissa ennen kosketusta tai ainakin välittömästi kosketuksen jälkeen. Kuten @TBman totesi, erityisen tärkeää pehmeällä alustalla.
Aina sauva takatopparissa laskuun tullessa, oli alusta mikä tahansa, säästää konetta ja rutiini kunnolla vedetyn laskun tekemisestä säilyy. Sinänsä kiintoisa detalji ja omiakin havaintoja tästä, että mitä varttuneempi pilotti, sitä vaisumpi loppuveto.
(Kerran tultiin veteraani kyydissä laskuun. Minä ohjasin. Sanoin, v...u, enempi olis pitänyt vetää. Veteraani: minä en olisi vetänyt lähellekään noin paljon..
Tai toisinpäin veteraanin kyydissä. Minä: Milloinkahan se aloittaa loppuvedon.. samalla jo paukahtaa kolmelle pisteelle:)


Toinen kaputti pilotin piikkiin. Suuri kohtauskulma, nopeuden seuranta tod.näk unohtui ja kaartosakkauksesta syöksykierteeseen. Luulen, että kaarrossa kuula ei ollut keskellä ts. kone sivuluisussa. Se edesauttaa syöksykierteeseen joutumista kaartosakkauksesta. Laitimmainen virhe, mikä tuli lentäjänä tehdyksi. Keveät koneet ei paljon sakkauksesta varottele, kevyt värinä ohjaimissa ja siitä lähtee. Toisaalta sakkauskaan ei häijy, vajotaan variometri varsin pohjassa (7-9 m/s) koneen lattia edellä alaspäin, vaakanopeutta noin 50 km/h, nokka pysyy horisontissa tai jopa sen päällä, riippuen hieman laippa-asetuksista. (Raskaampien koneiden nokan äkillinen vajoaminen alas sakkauksessa puuttuu lähes täysin keveissä ilma-aluksissa.) Kaartosakkauksesta pilotti olisi selvinnyt, (oikaisu: vedon löysäys, nokkaa alas, siivet horisonttiin ja varovainen oikaisuveto), mutta ei enää syöksykierteen oikaisusta tuosta korkeudesta.

Noilla kevytlaitteilla suoran sakkauksen oikaisuun ei tarvita korkeutta juuri mitään, silloin kun tehot on käytettävissä. Vedon löysäys sauvausta, nokka hivenen alle horisontin ja lämä tiskiin. Korkeutta ei mene käytännössä 10-20 jalkaa enempää. Mutta tuossa manooverissä saa olla tarkkanna, että kuula on keskellä. Kone sivuluisussa ja taas on mahdollisuudet tuollakin metodilla syöksykierteeseen joutumiseen. Jos korkeutta on tarpeeksi käytössä, varmempi on löysätä veto ja nokka selvästi alle horisontin, virtaus takaisin siipeen vauhdin kiihtyessä ja oikaisuveto. Tehon lisäys vaakalennossa.

Lentokoulutuksessa korostetaan koko ajan koneen puhdasta ja virheetöntä ohjaamista. Käsien sekä jalkojen koordinoitu ja oikea-aikainen yhteiskäyttö. Ohjaaminen kehittyy kokemuksen karttuessa ja tahattomista sivuluisuista kaarroissa päästään hiljalleen eroon.
Laskukierroksessa lennetään varsin matalalla nopeudella. Oikea ohjaustekniikka (mukaan lukien kuula keskellä sivuluisumittarissa) lisää selkeästi lentämisen turvallisuutta.
 
kyllä vaan, kuten @Ikarus sanoo, näyttää siltä jotta pikkuisen "tikapuut edella" kaartaa, eli moottorilentäjän jalka syndrooma taitaa menoa vaivata myös! Se on kyllä nopea kierteen aloittaja totta vie.
Kopukka kaputista tuli muuten mieleen, että sain kunnian olla mukana harvinaisessa tilaisuudessa viikko sitten. Elikkä meille valitaan uutta kopukkaa palveluskäyttöön ja tehtaan edustajat kyönäsi meidän heppuja sitten kohtuullisen delegaation ja jotain omitusta tapahtui, nimittäin minulle napsahti käsky saapua eräänä aamuna nimeltä mainitsemattomalle kentälle, josta pääsimme lentamään 12 tunnin legin ja minne päädyimme laittoi silmäni pyöristymään. Tulimme Touloseen ja Airbusin viralliselle vierasterminaalille. Olimme tulleet tutustumaan kevyeeseen yhteyskopterikisan erääseen, karsaastikkin katsottuun kilpaehdokkaan kotipesään ja meillä oli koko päivä aikaa saada mielipiteitä kirjatuksi meille annettuihin ompun logoa kantaviin padeihin.
Saimme eteemme uusinta uutta kevyessä kopterikokoluokassa ja pääsimme kirjoittamaan arvioita miten kopukka sopisi meidän arkitoimintoihin. Olin mukana siksi, että mukana oli myös kuljetuspuolen dirrikat, ensiapumme kenttäolojen logistiikasta vastaavat, meikäläinen yksin "retkeilyraksaosastolta, ja arvanneettekin erään nimeltä mainitsemattoman "hovihankkijan" tekninen pomo oli suplypuolen kledjuihin piilotettuna.
Saatiin kokeilla kaikkea kivaa mitä moketeilla ja protoilla voidaan kokeilla ja mikä huikeinta, oli lupa ottaa muutama kuva, kunhan katsotaan minne kameralla tojotetaan. Minä luonnollisesti kuvasin ja jos tietotekniikka suo ja osaan vain kömpelöllä sormeilutekniikallani kuvia tänne liittää, voisin yrittää muutaman kuvan forkalle päräyttää.
Koneen suoritusarvot on kovia, 2 mopoa, pääset jopa liikkeelle osakuormalla yhdellä moottorilla, jos toiseen turbiiniin lentää se penteleen pelikaani jostain syystä. 30kts.n ilmanopeudesta yhdellä nuijalla lentää ja kerää korkeutta TÄYDELLÄ starttimassalla, joten akselitehoa on kerrankin kunnolla. Vinssi vinttaa 3000 naulaa ja sisältää sisäänrakennetun giljotiinin hädän niin iskiessä, että joudut lyömään turvalangat poikki esserikytkimeltä, eli todella fiksu vinssi. Vinssi on myös moottorivarressa kiinni, joka on varustettu sähköisellä kitkakytkimellä, eli kun päätät kääntää vinssin pylonin ulos, se menee n. 10 jalan päähän suoraan sivulle siis vittumaisessa paikassa on todellinen pelastaja. Täydellinen automaattileijunta, kun lähestyt pistettä, johon pitää jäädä leijuntaan niin autohover päälle ja sitten kun olet pelin paikalleen saanut niin napista valinta ja kone pysyy kuulemma paikallaan... Hyvä ominaisuus, kun taas logistiikan kopukkakuskit naureskeli moiselle "blingbling" jipolle.. Minulle tuo on kuin jessen lahja raamattupäivänä, eli lähestyn paikallisen huoltiksen parkkialuetta kopukalla iltapäiväruuhkassa ja napautan nappulasta automaagin päälle, lasken köysitikarappuset, käyn hakemassa mun sixpackin olutta ja kipuan takaisin kopukkaan, tikkaat sisään ja päräytän kotikulmille... Ei enään poliisi Mike pääse vinoilemaan ajonopeudestani... Oivallinen apuväline siis. Suunnistukseen ja koneen hallinnan vaihtoehdot oli täysellisellä setillä, mitä voin kuvitella, autopilotti yms. Blingbling juttua joka suuntaan.. Jopa polaroivat ohjaamon lasit!
Mutta olipa se kiva retki. Takaisin lähdettiin yötä perään ja kun oltiin pienellä sakilla, grillailtiin ja ryyppästiin muutamat makoisat oluset, sekä nukuttiin kunnon kippipenkeillä...
Siis on näissä hommissa puolensa ja nyt vaan jännätään kuka voittaa biddingin...
 
kyllä vaan, kuten @Ikarus sanoo, näyttää siltä jotta pikkuisen "tikapuut edella" kaartaa, eli moottorilentäjän jalka syndrooma taitaa menoa vaivata myös! Se on kyllä nopea kierteen aloittaja totta vie.
Kopukka kaputista tuli muuten mieleen, että sain kunnian olla mukana harvinaisessa tilaisuudessa viikko sitten. Elikkä meille valitaan uutta kopukkaa palveluskäyttöön ja tehtaan edustajat kyönäsi meidän heppuja sitten kohtuullisen delegaation ja jotain omitusta tapahtui, nimittäin minulle napsahti käsky saapua eräänä aamuna nimeltä mainitsemattomalle kentälle, josta pääsimme lentamään 12 tunnin legin ja minne päädyimme laittoi silmäni pyöristymään. Tulimme Touloseen ja Airbusin viralliselle vierasterminaalille. Olimme tulleet tutustumaan kevyeeseen yhteyskopterikisan erääseen, karsaastikkin katsottuun kilpaehdokkaan kotipesään ja meillä oli koko päivä aikaa saada mielipiteitä kirjatuksi meille annettuihin ompun logoa kantaviin padeihin.
Saimme eteemme uusinta uutta kevyessä kopterikokoluokassa ja pääsimme kirjoittamaan arvioita miten kopukka sopisi meidän arkitoimintoihin. Olin mukana siksi, että mukana oli myös kuljetuspuolen dirrikat, ensiapumme kenttäolojen logistiikasta vastaavat, meikäläinen yksin "retkeilyraksaosastolta, ja arvanneettekin erään nimeltä mainitsemattoman "hovihankkijan" tekninen pomo oli suplypuolen kledjuihin piilotettuna.
Saatiin kokeilla kaikkea kivaa mitä moketeilla ja protoilla voidaan kokeilla ja mikä huikeinta, oli lupa ottaa muutama kuva, kunhan katsotaan minne kameralla tojotetaan. Minä luonnollisesti kuvasin ja jos tietotekniikka suo ja osaan vain kömpelöllä sormeilutekniikallani kuvia tänne liittää, voisin yrittää muutaman kuvan forkalle päräyttää.
Koneen suoritusarvot on kovia, 2 mopoa, pääset jopa liikkeelle osakuormalla yhdellä moottorilla, jos toiseen turbiiniin lentää se penteleen pelikaani jostain syystä. 30kts.n ilmanopeudesta yhdellä nuijalla lentää ja kerää korkeutta TÄYDELLÄ starttimassalla, joten akselitehoa on kerrankin kunnolla. Vinssi vinttaa 3000 naulaa ja sisältää sisäänrakennetun giljotiinin hädän niin iskiessä, että joudut lyömään turvalangat poikki esserikytkimeltä, eli todella fiksu vinssi. Vinssi on myös moottorivarressa kiinni, joka on varustettu sähköisellä kitkakytkimellä, eli kun päätät kääntää vinssin pylonin ulos, se menee n. 10 jalan päähän suoraan sivulle siis vittumaisessa paikassa on todellinen pelastaja. Täydellinen automaattileijunta, kun lähestyt pistettä, johon pitää jäädä leijuntaan niin autohover päälle ja sitten kun olet pelin paikalleen saanut niin napista valinta ja kone pysyy kuulemma paikallaan... Hyvä ominaisuus, kun taas logistiikan kopukkakuskit naureskeli moiselle "blingbling" jipolle.. Minulle tuo on kuin jessen lahja raamattupäivänä, eli lähestyn paikallisen huoltiksen parkkialuetta kopukalla iltapäiväruuhkassa ja napautan nappulasta automaagin päälle, lasken köysitikarappuset, käyn hakemassa mun sixpackin olutta ja kipuan takaisin kopukkaan, tikkaat sisään ja päräytän kotikulmille... Ei enään poliisi Mike pääse vinoilemaan ajonopeudestani... Oivallinen apuväline siis. Suunnistukseen ja koneen hallinnan vaihtoehdot oli täysellisellä setillä, mitä voin kuvitella, autopilotti yms. Blingbling juttua joka suuntaan.. Jopa polaroivat ohjaamon lasit!
Mutta olipa se kiva retki. Takaisin lähdettiin yötä perään ja kun oltiin pienellä sakilla, grillailtiin ja ryyppästiin muutamat makoisat oluset, sekä nukuttiin kunnon kippipenkeillä...
Siis on näissä hommissa puolensa ja nyt vaan jännätään kuka voittaa biddingin...

Yritä laittaa kuvia tulemaan. Mitä veikkaat, voittaako tuo leijutusautomaatti herkkäkätisen ja kokeneen pro kopukka-kuskin?
Heissä on aivan saakelin hyviä, osalla on fantastisesti ''tatsi'' kohdallaan.
 
Yritä laittaa kuvia tulemaan. Mitä veikkaat, voittaako tuo leijutusautomaatti herkkäkätisen ja kokeneen pro kopukka-kuskin?
Heissä on aivan saakelin hyviä, osalla on fantastisesti ''tatsi'' kohdallaan.
Joo, kyllä voi jopa minun leijuntataidot voittaa HETKEN automaatin, mutta pari pikku juttua on. Eli riippuu siitä miten ja mistä ja mitä leijunta automatiikka poimii primääritietoa ja taustatietoa. Airbussin H145M laitteisto on meille tarjottu aivan globaalilla kartastolla ja mil speksillä hyväksytyllä tutkakorkeusmittarilla. Tämä saattaa olla niin nopea vasteajalla, että pysyy hyvinkin pienessä ruudussa, mutta autohover "soutaa" hiukan, ainakin Agusta tekee sitä ja se ärsyttää mua. Mutta jätkä jaksaa hetken olla skarppina, kunnes alkaa erään arvoisan jäsenemme kanibiksut pyöriä mielessä ja vot, siitä se lähtee. Nuo uudet lennonhallintjärjestelmät ovat todella monimutkaisia ja mm sivutuuken se osaa kompensoida sekä vie autorotaatioon kaiken, sit vaan pilotti keskeyttää automaatin toiminnan ja jatkaa omin käsin onneen...
Kuvien osalla kävi niin, että kuten arvaatte kysyin isoltapomolta muutaman kuvan laittamisesta forkalle ja hän sanoi että katsomme yhdessä ne kuvat, joita voin ladata ja lataaminen on sitten tehtävä tämän mun kotona olevan serverin kautta, jotta kukaan ei urputa. Tosin kaikkihan nou kuvat on varmana nähneet jo, kopukkaa on esitelty ympäriämpäri lehdissä ja blokeissa, mutta pitää kuulemma naamat hävittää kaikki... Eli kömpelöillä pölkkysomillani nyt muka muokkaan noita kuvia... Eli tulee kun ei hätäillä.
 
Tuohon paineistetun oven avaamiseen on muuten valmistajalla ohje. Miksi ihmeessä kippari ei toiminut kuten ohje edellyttää. Outo juttu.
Kenties operoivat enimmäkseen lämpöisemmissä olosuhteissa ja pääsi unohtumaan.

Kaikenlaista on päässyt unohtumaan ilmailun historiassa. Startti DC-9:llä ilman laskusiivekkeitä (oli tunnettu siitä, ettei starttipainoilla Ilman niitä hitaasti lentänyt) tai startti betonipunnus kiinnitettynä pyrstöön.
(Tämä kotimaassa, ei pienkone oikein hyvin lentänyt siinäkään tapauksessa. Pääsi ilmaan, mutta ei pysynyt siellä montakaan minuuttia.)
 
OTKES:in selostuksen perusteella kapteeni ja perämies eivät hoksanneet miksi koneessa suljetun oven takana ollut matkustamoavustaja koputtaa ohjaamon ikkunaan.

"Lentokoneen päällikkö työskenteli aluksi paljain käsin. Erittäin kylmien olosuhteiden takia hän kuitenkin haki sisätiloista käsineet. Palatessaan takaisin ulos hän sulki lentokoneen oven. Jonkin ajan kuluttua matkustamossa ollut matkustamoavustaja tunsi outoa painetta korvissaan ja rintakehässään. Hän meni ohjaamoon ja pyrki kiinnittämään ulkona työskentelevien ohjaajien huomion koputtamalla ikkunaan. Ohjaajat huomasivat koputuksen ja päällikkö meni avaamaan ovea."

"Paineistuksen ulosvirtausventtiilin ulostulo sijaitsee rungon etuosassa oikealla puolella ohjaamon alla. Ulostuloaukko on suojattu metalliverkolla ja varsinainen venttiili on syvemmällä rungon sisällä.Kylmän sään toimintaohjeen mukaan ennen lentoa suoritettavaan ulkopuoliseen tarkastukseen kuuluu ulosvirtausventtiilin tarkastaminen. Tarkastuksessa tulee varmistua, ettei venttiiliin ole kertynyt pakkautunutta lunta tai jäätä."

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ot...uihkun_oviturman_kaksi_turvallisuussuositusta
 
Back
Top