1918 Vapaus tai kansalaissota
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Mitä mieltä itse olet?
Kyse sisällissodassa on aina vallankäytön vääristymistä. Pienempi porukka pitää valtaa ja resursseja. Isompi joukko on ilman. Tässä mielessä yritän ymmärtää toista osapuolta. Ei siitä haittaa ole.
Eduskunta ja senaatti eivät kyenneet ratkaisemaan ongelmia. Sen tiedämme. Vapaushenkeä oli maassa mutta vähän eri suuntiin. Missä siis epäonnistuttiin? Mitä voisi päättää toisin?
Työväenliikkeen näkökulmasta ratsumestari Åkermanin johtama vapaaseen kilpailuun perustuva elintarvikepolitiikka oli mennyt pahasti reisille. Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli asettanut senaatille uhkavaatimuksen elintarvikekysymyksen järjestämiseksi. SAJ halusi myös, että eduskunta määräisi senaatin päättämään 8 tunnin työaikalaista sekä uudesta kansanvaltaisesta kunnallislaista. Poikkeavaa oli retoriikka: Jos eduskunta tästä kieltäytyisi, piti ”järjestäytyneen työväen ryhtyä taisteluun porvaristoa vastaan oikeuksiensa ja leipänsä puolesta”.
Entä jos eduskunnan puhemies olisi vienyt esityksen eduskunnan istuntoon? Nyt ei vienyt.
Yleislakko tuli ja meni mutta vallankumous jatkui, koska oli päästy sen makuun. Tämä on ainakin yksi teoria. Sen mukaan tulilanka paloi jo marraskuussa. Kaartit kiersivät takavarikoimassa elintarvikevarastoja, mutta myös aseita ja tietysti väkijuomia. Jo lakon aikana Helsingin seudulla kuoli parikymmentä porvaria väkivallantekoihin. Siis marraskuussa 1917.
Punaisen tulkinnan mukaan SDP:n sisäinen jako toisaalta parlamentarismiin ja toisaalta köyhälistön diktatuuriin uskoviin tuli juuri silloin näkyviin. Lakon lopettamisen taustalla oli toive, että eduskunta olisi nimittänyt sosialidemokraateista muodostetun ”punaisen” senaatin, mutta eduskunta päätti, että porvarilliset senaattorit muodostivat uuden hallituksen. Kun parlamentaarinen vallanotto ei onnistunut, järjestötyöhön perustunut työväenliike alkoi vaikuttaa heikolta ja turhanpäiväiseltä. Valta näytti olevan aseen piipussa, ja naapurissa osakkeiden uusjako jo täydessä käynnissä.
Pelkkä nälkä ei saa kapinaan. Pitää olla ideologia myös. Sosialidemokraattisen puolueen ylimääräinen puoluekokous pidettiin Helsingin työväentalolla 25.-27.11.1917. Kokoukseen osallistui myös bolshevikkipuolueen keskuskomiteaan kuulunut Stalin, kuten monesti on todettu...
Olivatko yleislakon aikaiset väkivallanteot seurauksiltaan ratkaisevat sikäli, että porvareita ei enää kiinnostanut kutsua sosialidemokraatteja edes neuvotteluihin itsenäistymisen toteutuksesta? Olisiko pitänyt ja olisiko tässä ollut se vaihtoehto?
Väkivaltaisia tekoja edeltävät kovenevat puheet. Suomessa jyrkästä retoriikasta vastasi omille kannattajilleen paasannut puoluelehdistö. Tänä päivänä oman samanmielisten kuplan voi löytää sosiaalisesta mediasta. Ei ketään kiinnosta kuunnella toista. Tämä maa on täynnä artosatosia, puolin ja toisin. Politiikka on uskonnon kaltainen kultti.