1918 Vapaus tai kansalaissota
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Mitä mieltä itse olet?
Kyse sisällissodassa on aina vallankäytön vääristymistä. Pienempi porukka pitää valtaa ja resursseja. Isompi joukko on ilman. Tässä mielessä yritän ymmärtää toista osapuolta. Ei siitä haittaa ole.
Eduskunta ja senaatti eivät kyenneet ratkaisemaan ongelmia. Sen tiedämme. Vapaushenkeä oli maassa mutta vähän eri suuntiin. Missä siis epäonnistuttiin? Mitä voisi päättää toisin?
Työväenliikkeen näkökulmasta ratsumestari Åkermanin johtama vapaaseen kilpailuun perustuva elintarvikepolitiikka oli mennyt pahasti reisille. Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli asettanut senaatille uhkavaatimuksen elintarvikekysymyksen järjestämiseksi. SAJ halusi myös, että eduskunta määräisi senaatin päättämään 8 tunnin työaikalaista sekä uudesta kansanvaltaisesta kunnallislaista. Poikkeavaa oli retoriikka: Jos eduskunta tästä kieltäytyisi, piti ”järjestäytyneen työväen ryhtyä taisteluun porvaristoa vastaan oikeuksiensa ja leipänsä puolesta”.
Entä jos eduskunnan puhemies olisi vienyt esityksen eduskunnan istuntoon? Nyt ei vienyt.
Yleislakko tuli ja meni mutta vallankumous jatkui, koska oli päästy sen makuun. Tämä on ainakin yksi teoria. Sen mukaan tulilanka paloi jo marraskuussa. Kaartit kiersivät takavarikoimassa elintarvikevarastoja, mutta myös aseita ja tietysti väkijuomia. Jo lakon aikana Helsingin seudulla kuoli parikymmentä porvaria väkivallantekoihin. Siis marraskuussa 1917.
Punaisen tulkinnan mukaan SDP:n sisäinen jako toisaalta parlamentarismiin ja toisaalta köyhälistön diktatuuriin uskoviin tuli juuri silloin näkyviin. Lakon lopettamisen taustalla oli toive, että eduskunta olisi nimittänyt sosialidemokraateista muodostetun ”punaisen” senaatin, mutta eduskunta päätti, että porvarilliset senaattorit muodostivat uuden hallituksen. Kun parlamentaarinen vallanotto ei onnistunut, järjestötyöhön perustunut työväenliike alkoi vaikuttaa heikolta ja turhanpäiväiseltä. Valta näytti olevan aseen piipussa, ja naapurissa osakkeiden uusjako jo täydessä käynnissä.
Pelkkä nälkä ei saa kapinaan. Pitää olla ideologia myös. Sosialidemokraattisen puolueen ylimääräinen puoluekokous pidettiin Helsingin työväentalolla 25.-27.11.1917. Kokoukseen osallistui myös bolshevikkipuolueen keskuskomiteaan kuulunut Stalin, kuten monesti on todettu...
Olivatko yleislakon aikaiset väkivallanteot seurauksiltaan ratkaisevat sikäli, että porvareita ei enää kiinnostanut kutsua sosialidemokraatteja edes neuvotteluihin itsenäistymisen toteutuksesta? Olisiko pitänyt ja olisiko tässä ollut se vaihtoehto?
Väkivaltaisia tekoja edeltävät kovenevat puheet. Suomessa jyrkästä retoriikasta vastasi omille kannattajilleen paasannut puoluelehdistö. Tänä päivänä oman samanmielisten kuplan voi löytää sosiaalisesta mediasta. Ei ketään kiinnosta kuunnella toista. Tämä maa on täynnä artosatosia, puolin ja toisin. Politiikka on uskonnon kaltainen kultti.
TomiDude
Kapteeni
No olipa Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamalalla elämäntarina!
chigeen'a
Kapteeni
Venäjä venäjä venäjä. En itse usko mihinkään romanttisiin vallankumous Tsegevaara juttuihin. Vaan erääseen maailman historian onnistuneimmista sotilasoperaatioista mitä tulee panos-tuotto suhteeseen lyhyellä aikajänteellä. Eli operaatio; "asiamies Lenin" Keisarillisen Saksan asialla.
Tietysti tämä operaatio koski autonomista Venäjän osaa nimeltään Finnlandija siinä missä muitakin suuren Ryssänmaan osia. Saavuttuaan toiminta alueelle Sveitsistä, Lenin sukkuloi Suomen ja Pietarin väliä lupaillen kullekin taholle messiaallisia asioita kunhan vaan Saksan kanssa tehty sopimus saadaan pakettiin ennen suurta kevätoffensiivia länsirintamalla seuraavana vuonna. Aikaikkuna oli sidottu tiukasti siihen että ratkaisu saadaan aikaiseksi ennen kuin USA saa joukot Eurooppaan. Täpärälle meni mutta, siinä onnistuttiin. 60 divisioonaa voitiin siirtää idästä länteen. Kiitos Leninin.
Mutta kuitenkin, Lenin oli ryssä. Mikään sopimus ei synny ryssän kanssa ellet ole onnistunut laittamaan sille hirttoköyttä jo kaulaan. Kun köysi poistetaan alkaa venkoilu. Tämän venkoilun yksi nyanssi oli hajoita ja liitä periaate. Koska bolsujen täytyi vetää heikkona hetkenä mukavan miehen roolia irtautuminen ryssänmaasta väliaikaisesti oli mm. Suomelle mahdollista, mutta vain pakon sanelemana. Samalla kuitenkin kiihotettiin, käskettiin ja varustettiin suomen punikit tekemään asiat siten että Suomi olisi mahdollisimman helppo liittää tulevaan neuvostojen liittovaltioon. Tilanne äityi jo niin pahaksi että muistutuksena tehdystä sopimuksesta lähetettiin Suomeen itämeren divisioona, ryssiä ja ryssän proxyja eli onnettomia punikkeja varten.
Puna romantikot voivat jälkeenpäin ajatella, siis jos nyt edes suostuvat tunnustamaan Saksa&bolsuryssien ratkaisevaa roolia tässä tragediassa, että kyseessä oli jokin samankaltainen kansannousu kuin Maidan. Vaikka tosiasiassa kyseessä oli ennemminkin Donbas. Lavastus, kiihotus, aseistus, jonka tarkoitus oli ryssänmaan säilyttäminen ja/tai suurentaminen. Eli ei mitään uutta, vaan se ikivanha idea. Ruskimir. Vapaussota sanan varsinaisessa merkityksessään. Vain nuo sivullisiin kohdistetut terroriteot puolin ja toisin tuovat sisällissota elementin tapahtuneeseen.
Mutta siis kysymykseen; olisiko voitu välttää. Mielestäni vaikeammin vältettävissä kuin seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa, eli 1939. Silloin oli jo onneksi sentään omat proxyt kopissa tai maahantulokiellossa vaikka Saksa ja Ryssä jälleen kerran liittoutuivat tavalla joka laittoi Suomea lahtipenkkiin. Romanttiset narratiivit sorretun kansan noususta ovat vain kaikuja niistä lukemattomista kiihotus tilaisuuksista joita ympäri ryssänmaata järjestettiin, feodaali rakenteen murtuessa maailmassa.
Erkki
Ylipäällikkö
Kun punikkien isokenkäiset lähtivät laivalla Kotkasta kohti Pietaria, he joutuivat jonkun punaisen vartio-osaston pysäyttämiksi.Oli siinä varmasti agitaattorien puhelahjat koetuksella, kun piti vakuutella rivipunikille, että jääkää te pojat tänne vaan mottiin tappelemaan, mutta meille tuli nyt pari kiireistä juttua hoidettavaksi tuolla Pietarissa.
Eipä punaisen puolen tiedonkulku järin kummosta ollut missään kohtaa sotaa, jos uskomme Jalmari Parikan muistelmia. Tyyppi oli rintaman komentaja Karjalassa, hänen ja koko punakaartin ylipäällikön välissä oli vain yksi aste, Viipurin esikunta. Silti hän ei tiennyt, että Tampere oli saarrettu ja antautunut tai saksalaisten nouseen maihin etelärannikolla ja vallanneen Helsingin, ennen, kuin kuukauden viiveellä. Ihmetteli vaan, että mikäs hänen helsinkiläiskomppaniaan on iskenyt, kun eivät lomalta palaa.
Viimeksi muokattu:
Kyllä minä aina demareille muistutan Stalinista puoluekokouksen vieraana marraskuussa 1917. Eivät nimittäin tiedä.
Ja silti täysin tietoinen olen siitä, että ei väki lähde aseelliseen kapinaan jonkun pujoparran agitaatiosta, ellei siellä ole jo melkoinen lataus roihuun valmiiksi. Propagandaankin pitää saada jotain oikeaa villaa, edes siteeksi.
Saksan osuutta bolsujen tukijana olen tässäkin ketjussa nostanut esiin. Se on se iso kuva. Sitten tulevat paikalliset ympyrät.