1980-luvun SA

[Ingsoc]

Kaasu oli myös jännittävää, sillä vaikka sen sanottiin olevan kyynelkaasu..nkaltaista, se aiheutti paljaalla iholla punerrusta, kutinaa ja lievää kirvelyä (mulla ainakin toinen ranneteippaus falskasi hieman, ja paljas iho oli helppo huomata ja tuntea).

Vaikuttaa ihan normaalilta kyynelkaasun (CN tai CS) vaikutukselta.

Yksi kyynelkaasun vaikutuksista on juurikin ihon kirvely. Sitä tehostaa erityisesti lämpö ja ihon hikisyys.

Kyynelkaasuilla vain pienet annokset vaikuttaa "kyynelehtimisenä", mikä on hieman epätarkka kuvaus, koska vaikutus on vähän samanlainen kuin olisit sukelluksissa ts. kaikki näyttää epäselvältä ja sumuiselta. (Tässä vaiheessa kannattaa alkaa pidättämään hengitystä ja poistua tilasta tai laittaa kaasunaamari päähän, onneksi kyynelkaasut vaikuttavat hitaasti.) Annoksen kasvaessa sitten tulee limakalvoärsytystä nenään ja kurkkuun. Tukehtumisen tunnetta ja mahdollisesti oksentelua. Suuret annokset kirvelevät myös ihoa.

 

[aab]

.

 

[Hallinkorva]

Koivistoa ja hänen politiikkaansa leimasi toisaalta vahvasti Venäjän pelko, joka varmaankin perua omista kokemuksista.

Koiviston suurteko oli maan palauttaminen parlamentarismiin.

Toinen miellyttävä oli se, että hän huomasi jo veteraanit. Vuonna 1982 maailman osoittimet olivat hyvin vaaralliset, ja Manukin tarvitsi kotiryssänsä päästäkseen luikahtamaan niissä oloissa postiin, mutta sitten alkoi matalan profiilin työskentely. Hedelmällinen. Sissi vai jääkäri?

 

[Sardaukar]

Koiviston suurteko oli maan palauttaminen parlamentarismiin.

Toinen miellyttävä oli se, että hän huomasi jo veteraanit. Vuonna 1982 maailman osoittimet olivat hyvin vaaralliset, ja Manukin tarvitsi kotiryssänsä päästäkseen luikahtamaan niissä oloissa postiin, mutta sitten alkoi matalan profiilin työskentely. Hedelmällinen. Sissi vai jääkäri?

Tämän jälkeen en voi sanoa mitään pahaa sanaa Manusta:

"Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla ja antaa tuomioitaan ja hyväksymistään sen mukaan. Täytyy tunnustaa, että minua aika lailla rasittaa sekin, kun sanotaan, että katsokaa muita maita ja kuinka me kehtaamme niiden edessä olla. Aivan kuin meidän historiamme, yhteiskuntamme tai saavutuksemme olisivat sellaisia, että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä."

- Kommentti Suomen harjoittamasta pakolaispolitiikasta Ilta-Sanomien haastattelussa 10.1.1991


Mauno Henrik Koivisto (1923 - 2017)

 

[Hallinkorva]

Periaatteessa Manu oli henkisesti sissi, joka osasi YYA-liturgian mutta pisti Suomen länsikurssille toimillaan.

8

 

[Juna112Porojetsiin]

Tiettävästi kuitenkin Koiviston kaudella ja Jaakko Valtasen PV:n komentajakaudella alettiin panostaa mm. pääkaupunkiseudun puolustukseen yllätyshyökkäystä vastaan. Ainakin ulospäin haluttiin antaa se kuva, että tasavallan ylin johto pysyisi paikoillaan. Vaikeampi sitten sanoa, että mitenkä näkyi materiaalipuolella ja koulutuksessa.

Oma ajankohtani sijoittuu 70 ja 80 -lukujen vaihteeseen ja meihin vaikutti Afghanistan.

Prikaatin "vanhin" psv-komppania oli ns. Sotakomppania. Vaunuthan on aina täydessä pa-lastissa, mutta ilman ammuksia.
Hälytysharjoituksia oli useita, yleensä yöllä.
Tällöin lähdettiin kasarmilta halleille melkoisella räpinällä, oletuksena että prikaatissa on välitön ilmavaara. Vaunuihin otetiin sisään kevyiden aseiden kovat ja komppania lähti yhtä peitteistä uraa ulos prikaatin alueelta meille annettuun kohteeseen jonne naamioitiin ne ja jonne saapui ammusautot. Vaunuille ammukset siellä metsässä ja sitten siirryimme eteenpäin seuraavaan paikkaan. Kyseiset sijannit olivat melko etäällä prikaatista ja luonnollisesti tositilanteessa käytössä, jokin meille tuntematon paikka.
Sitten odotimme marssikäskyä, jonka tilalle tuli ilmoitus harjoituksen loppumisesta ja paluusta kasarmille.
Marssikäsky olisi käsityksemme mukaan ollut joko Helsinkiin tai Tampereelle ja liittynyt maahanlaskun torjuntaan.

 

[baikal]

Periaatteessa Manu oli henkisesti sissi, joka osasi YYA-liturgian mutta pisti Suomen länsikurssille toimillaan.

Joo, kyllä se Manu taisi vetää jo alkutahdit nykykehitykselle. Tosin johan Kekkosen aikaan startattiin EEC-yhteistyötä ja EFTAa jne. Kyllä suomalaiset ovat aika napakasti käyttäneet kulloisenkin liikkumavaransa.

Halonen oli mielestäni ja kenties perustellusti liian staattinen turvallisuuspolitiikassa.

 

[baikal]

mutta sitten alkoi matalan profiilin työskentely. Hedelmällinen. Sissi vai jääkäri?

Pitänee paikkansa, että Bush Sr. hyvä tuttu. Tiedä sitten oliko jo miten tuttu sikäläisille, kun satamissa tappeli kommareiden kanssa ay-touhuissa, saattoi ollakin. Koivisto on saanut cialaisilta huomioita, joita kukaan muu ei ole Suomessa -tiettävästi- eikä edes tieten saanut. Siksikö, että oli pitkä mies? Tuskin.

 

[Hallinkorva]

Siksikö, että oli pitkä mies? Tuskin.

Juu ei.

 

[Stokes]

Kyllä se iso askel oli, kun siitä neuvostokalustosta päästiin. Niiden vaunupakettien kylkiäisenä tuli aina radioita, ZIL ja heikkomoottorinen UAZ. Sitä Ziliä kuskit kirosivat myös ja väittivät, että saisipa siihen edes kääntyvät pyörät. Ehkä se oli liioittelua, en tiedä. Ei se ainakaan mikään ympäristöteko ollut, V8 siinä oli ja melkoinen kaikkien nesteiden syöppökin taisi olla.

Sole ZIL mikhään siihen verrattuna mitä on KrAZ jos kääntösäteestä puhutaan. Ziltonilla kääntösäde on sentään pienempi kuin toimintasäde...

Edit: Lainaus

 

[Stokes]

Vaikuttaa ihan normaalilta kyynelkaasun (CN tai CS) vaikutukselta.

Nykyisin tiiveyskokeissa käytetty "kyynelkaasu" on mallia naiset-lapset-vanhukset-siviilipalvelusmiehet. Aiemmin PV:lla oli pitoisuudeltaan aika paljon rankempaa kamaa, siitä taitaa olla kyse tässäkin tapauksessa.

Tutustuin vuosituhannen vaihteessa ranskalaiseen mellakkakaasuun (samalla puolella oltiin) ja vaikutus oli unohtumaton; joka ikinen paljas ihonkohta oli kuin tulessa eikä jäänyt epäselväksi minkälainen vaikutus oli suojautumattomiin siviileihin. Oppivatpa olemaan.

 

[Hallinkorva]

Oma ajankohtani sijoittuu 70 ja 80 -lukujen vaihteeseen ja meihin vaikutti Afghanistan.

Prikaatin "vanhin" psv-komppania oli ns. Sotakomppania. Vaunuthan on aina täydessä pa-lastissa, mutta ilman ammuksia.
Hälytysharjoituksia oli useita, yleensä yöllä.
Tällöin lähdettiin kasarmilta halleille melkoisella räpinällä, oletuksena että prikaatissa on välitön ilmavaara. Vaunuihin otetiin sisään kevyiden aseiden kovat ja komppania lähti yhtä peitteistä uraa ulos prikaatin alueelta meille annettuun kohteeseen jonne naamioitiin ne ja jonne saapui ammusautot. Vaunuille ammukset siellä metsässä ja sitten siirryimme eteenpäin seuraavaan paikkaan. Kyseiset sijannit olivat melko etäällä prikaatista ja luonnollisesti tositilanteessa käytössä, jokin meille tuntematon paikka.
Sitten odotimme marssikäskyä, jonka tilalle tuli ilmoitus harjoituksen loppumisesta ja paluusta kasarmille.
Marssikäsky olisi käsityksemme mukaan ollut joko Helsinkiin tai Tampereelle ja liittynyt maahanlaskun torjuntaan.

Sama vielä muutama vuosi myöhemmin. Kerran kuulin muissa yksiköistä että sama homma, joten yksi oli ainakin ESSl:n täyshälytys.

 

[Stokes]

Oma ajankohtani sijoittuu 70 ja 80 -lukujen vaihteeseen ja meihin vaikutti Afghanistan.

Prikaatin "vanhin" psv-komppania oli ns. Sotakomppania. Vaunuthan on aina täydessä pa-lastissa, mutta ilman ammuksia.
Hälytysharjoituksia oli useita, yleensä yöllä.
Tällöin lähdettiin kasarmilta halleille melkoisella räpinällä, oletuksena että prikaatissa on välitön ilmavaara. Vaunuihin otetiin sisään kevyiden aseiden kovat ja komppania lähti yhtä peitteistä uraa ulos prikaatin alueelta meille annettuun kohteeseen jonne naamioitiin ne ja jonne saapui ammusautot. Vaunuille ammukset siellä metsässä ja sitten siirryimme eteenpäin seuraavaan paikkaan. Kyseiset sijannit olivat melko etäällä prikaatista ja luonnollisesti tositilanteessa käytössä, jokin meille tuntematon paikka.
Sitten odotimme marssikäskyä, jonka tilalle tuli ilmoitus harjoituksen loppumisesta ja paluusta kasarmille.
Marssikäsky olisi käsityksemme mukaan ollut joko Helsinkiin tai Tampereelle ja liittynyt maahanlaskun torjuntaan.

Suunnilleen samoin meneteltiin jos ei kaikissa niin ainakin suurimmassa osassa varuskunnista vielä pitkälle 90-luvun puolellekin, yksityiskohdat toki poikkesivat riippuen puolustushaarasta ja aselajista. 80-luvulla rannikkotykistöstä rakennettiin todellinen valmiusaselaji lukuisine sopimusreserviläisineen (nykyään on sama juttu keksitty uudelleen). Valmiuslinnakkeilla tykkejä miehitettiin usein hälytysharjoituksissa, samoin ns. kylmien linnakeiden käyttöönottoa lyhyellä varoitusajalla harjoiteltiin usein.

Ihan tavan jalkaväkiprikaateissakin pimennettiin tuvat, pakattiin siviilivarusteet, siirryttiin väistöalueelle ja joskus pidemmällekin. Itse olin parhaimmillaan yli sadan kilometrin päässä varuskunnassa aisti-ilmavalvontatehtävässä täysin ilman koulutusta; osa ajan kuvaa sekin.

Se, että vaunut olivat täyteen tankatut on itseasiassa vähemmän raflaavaa sillä niinhän kaikki muutkin sotavaltion ajoneuvot ovat. Harjoituksesta tultua sekä tankki että henkilöauto pestään, huolletaan ja tankataan.

 

[baikal]

Jos en ihan väärässä liene, niin Afganistanin miehityksen jälkeen oli paljon ja lukuisia kertausharjoituksia monen vuoden ajan.

 

[Juna112Porojetsiin]

Suunnilleen samoin meneteltiin jos ei kaikissa niin ainakin suurimmassa osassa varuskunnista vielä pitkälle 90-luvun puolellekin, yksityiskohdat toki poikkesivat riippuen puolustushaarasta ja aselajista. 80-luvulla rannikkotykistöstä rakennettiin todellinen valmiusaselaji lukuisine sopimusreserviläisineen (nykyään on sama juttu keksitty uudelleen). Valmiuslinnakkeilla tykkejä miehitettiin usein hälytysharjoituksissa, samoin ns. kylmien linnakeiden käyttöönottoa lyhyellä varoitusajalla harjoiteltiin usein.

Ihan tavan jalkaväkiprikaateissakin pimennettiin tuvat, pakattiin siviilivarusteet, siirryttiin väistöalueelle ja joskus pidemmällekin. Itse olin parhaimmillaan yli sadan kilometrin päässä varuskunnassa aisti-ilmavalvontatehtävässä täysin ilman koulutusta; osa ajan kuvaa sekin.

Se, että vaunut olivat täyteen tankatut on itseasiassa vähemmän raflaavaa sillä niinhän kaikki muutkin sotavaltion ajoneuvot ovat. Harjoituksesta tultua sekä tankki että henkilöauto pestään, huolletaan ja tankataan.

Juu, tarkoitus ei ollut esittää, että valmiusharjoitukset tai tankattuna oleminen olisi ollut erityisesti PsPr piirre: Ainakin yhden kerran harjoitus oli koko sotilasläänille yhteinen. Saattoi olla useampikin, mutta en muista enää niin tarkkaan.

Kommenttini liittyi PK seudun puolustamiseen ja 80-luvun aamunkoitossa siis siihen, mihin suuntaan oli ajatuksena lähteä ajelemaan Parolan liepeiltä. Eli tuolloin oli ainakin meille annettu käsitys, että ensisijainen/todennäköinen pikalähtö (jos sellainen tulisi), johtuisi tietenkin yllätyshyökkäyksestä ja arviona oli maahanlasku joko Helsinkiin tai Tampereelle. Ja noihin kohteisiin oltaisiin sitten lähdetty telamarssille jotain pikkuteitä pitkin. Epäilemättä mukana olisi ollut HämJP, PsItK, pioneereja, PstK,PsHK, Jipsto viestit sun muut vastaavilta osin.

En kyllä varsinaisesti tiedä miten H:gissä tuolloin oli varauduttu paikallisilla joukoilla. Mutta olihan Öbiksessä rannikkojääkärit, Sandiksessa UudJP, Hyrylässä Ilmatorjuntarykmentti ja rantapyssykin lähellä. (ja kaarti .. ) Olisikohan jollain näistä muistoja. Iiteen jannut ainakin treenasi lentokentän suojaamista.

 

[Juna112Porojetsiin]

Jos en ihan väärässä liene, niin Afganistanin miehityksen jälkeen oli paljon ja lukuisia kertausharjoituksia monen vuoden ajan.

Niin, kyllähän siihen 70-luvun loppuun mahtui aika paljon turvallisuuspoliittista pöllytystä; mm. Stepan kännipuheet asemastaan Suomen tulevana päämiehenä ei varmaan jääneet vain vuorineuvosten piiriin, Ustinov heitti sotaharjoitukset pöytään ja NL meni Afghanistaniin, kuin alleviivaten miten YYA toimii käytännössä. Kuinka paljon lieneekään ollut syvemmällä ja näkymättömissä ollutta painetta.

 

[Hallinkorva]

Niin, kyllähän siihen 70-luvun loppuun mahtui aika paljon turvallisuuspoliittista pöllytystä; mm. Stepan kännipuheet asemastaan Suomen tulevana päämiehenä ei varmaan jääneet vain vuorineuvosten piiriin, Ustinov heitti sotaharjoitukset pöytään ja NL meni Afghanistaniin, kuin alleviivaten miten YYA toimii käytännössä. Kuinka paljon lieneekään ollut syvemmällä ja näkymättömissä ollutta painetta.

Haha, olin 1979 talvirippikoulussa, kun Afganistan ja Neuvostoliitto olivat juuri syksyllä solmineet YYA-sopimuksen. Kabulin miehitykseen ja kaappaushyökkäykseen oli sentään vielä kymmenisen kuukautta.

Meillä oli kirkon nuoriso-ohjaaja innokas reserviläinen, kuului paikallisiin aktiivisiin reservialiupseereihin. Hän tuli kerran pakatun ison repun kanssa opettamaan ja puhuessaan helvetin porteista ja muusta mukavasta (siinä seurakunnassa nuoria ei vielä kosiskeltu kirkon toimesta) hän mainitsi: "Koskaan ei tiedä, milloin viimeinen Harmageddon syttyy. Nytkin, vaikka lehdissä ei ole sanaakaan, Neuvostoliiton kaikki itä-kaakon joukot, keskinen ja itäinen sotilaspiiri, ovat määrätty täyteen valmiuteen, ja nyt mietitään miksi."

Hullu mikä hullu, ajattelimme emmekä nyt tietenkään ihan väärässä olleet, mutta kai hänkin siihen aikaan olisi paikkansa täyttänyt.

Jälkikäteen ajatellen... levottomuudet Afganistanissa olivat levinneet maanlaajuisiksi jo 1978. Yhdysvallat tuki kapinoivia mujahideeneja. Se oli tyypillinen sotku.

 

[tulikomento]

Kyllähän jo kymmenisen vuotta aiempi Tsekkoslovakian miehitys oli melkoinen herätys. Osoitti käytännössä Neuvostoliiton halukkuuden ja kyvyn puuttua häikäilemättömästi ja yllätyksellä jopa sosialistiblokin sisäisiin asioihin. Jonkun YYA-Suomen kohdalla tilanne olisi tosipaikan tullen ollut melko samanlainen. Ei veli venäläinen kahta kertaa olisi miettinyt mikäli olisi katsonut tarpeelliseksi Suomen kyykyttämisen. 1968 tapahtumat varmaankin aloittivat meillä valmiudenparantamiset ja kaappaushyökkäysten (aikalaistermi) torjuntasuunnitelmien laatimiset.

 

[Kapiainen]

Täytyy tähänkin ketjuun laittaa tämä, mielestäni otsikon mukaista aikaa leimaava piirre meikäläisessä armeijassa.
Käytimme pääasiassa venäläistä kalustoa ja aseistusta. Näinollen on luontevaa koulutuksessa korostaa omien aseiden ja asejärjestelmien hyvyyttä jopa erinomaisuutta. Siinä ohessa - kuraporras tiedostamattaan, osa ylimmästä johdosta ehkä jopa tiedostaen - hehkutimme Puna-armeijan erinomaisuutta. Ihan tyypillinen kaava oli ensin kehua jotakin asejärjestelmää ja sitten lopuksi todeta että Neuvostoliitolla näitä on lähes rajaton määrä. Samaan hengenvetoon myös usein muistettiin tuoda esiin miten amerikkalainen vastine tälle asejärjestelmälle on huonompi. Amerikkalaiset tykit eivät toimi kun pöly tukkii lukot ja muun koneiston, tankit ovat epäluotettavampia kuin NL:n tankit, käsiaseet eivät kestä edes pölyä ja kaliiberikin on huono jne jne jne.
Kyllähän meillä toisinaan aikamoista tappiomielialaa luotiin, toivottavasti pääosin tiedostamatta, mutta kuitenkin.

 

[StmSvejk]

Täytyy tähänkin ketjuun laittaa tämä, mielestäni otsikon mukaista aikaa leimaava piirre meikäläisessä armeijassa.
Käytimme pääasiassa venäläistä kalustoa ja aseistusta. Näinollen on luontevaa koulutuksessa korostaa omien aseiden ja asejärjestelmien hyvyyttä jopa erinomaisuutta. Siinä ohessa - kuraporras tiedostamattaan, osa ylimmästä johdosta ehkä jopa tiedostaen - hehkutimme Puna-armeijan erinomaisuutta. Ihan tyypillinen kaava oli ensin kehua jotakin asejärjestelmää ja sitten lopuksi todeta että Neuvostoliitolla näitä on lähes rajaton määrä. Samaan hengenvetoon myös usein muistettiin tuoda esiin miten amerikkalainen vastine tälle asejärjestelmälle on huonompi. Amerikkalaiset tykit eivät toimi kun pöly tukkii lukot ja muun koneiston, tankit ovat epäluotettavampia kuin NL:n tankit, käsiaseet eivät kestä edes pölyä ja kaliiberikin on huono jne jne jne.
Kyllähän meillä toisinaan aikamoista tappiomielialaa luotiin, toivottavasti pääosin tiedostamatta, mutta kuitenkin.

Ei tuo ollut vain suomalainen piirre. Vietnamin sodan peruina neuvostoliittolaista sotilasteknologiaa ylistettiin ja amerikkalaista haukuttiin myös USA:ssa. Ennen vuoden 1991 Persianlahden sotaa tietäjät tiesivät, että kaikki hieno jenkkirauta on toimintakyvytöntä ja Saddamin itärauta pelittää.