1980-luvun SA

Museo kirjoitti:
Selvää on ainakin että Nato ryhtyi suhteellisesti vahvistumaan jo 70-luvulla ja joskus 80-luvun alkupuolella tuli sitten doktriiniksi AirLand Battle. Tuolloin olisi pitänyt Suomessakin tunnustaa tosiasiat mutta ei sitä ainakaan julkisesti tehty ennen kylmän sodan päättymistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole varma muuttiko AirLand Battle ja 1980-luvun varustautuminen mitenkään merkittävästi strategista tasapainoa. NL:n sotateollinen kompleksi tuuttasi myös uutta varustusta. Käytännössä jostain 1950-luvun puolivälistä lähtien oli selvää että konventionaalisesta sodankäynnistä ei olisi tullut punaista salamasotaa Pariisiin. 1980-luvun vahvistaminen ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että NATO:lla olisi ollut mahdollisuuksia hyökätä itäblokkiin. AirLandBattle ja 1980-luvun varustautuminen (jonka jäljiltä iso osa USA:n asevoimien kalustosta edelleen on) toki paransi USA:n mahdollisuuksia interventiosotiin, kuten Irakissa nähtiin 1991 ja 2003.

1980-luvulla Suomern kannalta merkittävimpiä seikkoja oli USA:n "Maritime strategy" jossa NATO:n ylivoimaisia merivoimia oli tarkoitus käyttää hyökkäyksellisesti Kuolan niemimaata ja ydinsukellusveneiden tukialueita vastaan. Eräs tärkeä tukialue oli Pohjois-Norja, jossa ilmeisesti esim. Vestfjordia oli tarkoitus käyttää tukialusten tukeutumisalueena, saariston suojassa tukialusten suojaaminen olisi ollut helpompaa ilma- ja suveuhkaa vastaan.

Tämä heijastui uutena mielenkiintoina pohjoiseen ja teki Lapista uudella tavalla tärkeän. On sinänsä mahdollista, että NATO olisi käyttänyt ydinaseita nimenomaisesti Lapin alueella neuvostojoukkojen etenemistä vastaan. Muualla Suomessa veikkaisin NATO:n maalien olleen ilmapuolustuksen kohteita risteilyohjusten ja pommikoneiden läpipääsyn varmistamiseksi. Jos strategista ydinsotaa olisi ryhdytty käymään ei siinä varmastikaan olisi laskettu Suomen puolueettomuuden varaan - sitä paitsi YYA-maanhan olisi pitänyt ainakin yrittää pysäyttää hyökkäys alueensa kautta Neuvostoliittoa vastaan. Tämähän oli vielä julkilausuttuna rationaalina Hornetien hankinnan alkuvalmistelujen aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
StmSvejk kirjoitti:
Mitä taas konventionaaliseen sotaan ylipäätään tulee, parhaimpien saatavilla olevien tietojen mukaan NL olisi käyttänyt niin C kuin N aseita aika lailla alkuvaiheessa, ihan riippumatta siitä olisiko NATO ehtinyt aloittaa omaehtoista eskaloimista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä oli asia joka mielestäni ainakin meille oli annettu ymmärtää PsPr:ssa; että kemiallisten ja ainakin taktisten ydinaseiden käyttöä meitä vastaan voidaan NL:n puolelta odottaa. Meillä oli myös Niinisalossa taisteluammuntaharjoitus, joissa hyökkäsimme kaikkien ABC härpättimien kanssa aika laajan kaasupilven läpi. Mainitut ABC varusteet käsittivät siis kaasunaamarit, sadeasut teipattuina niin että paljasta pintaa ei pitäisi olla lainkaan ja vaunun kaikki ylipaineet ja sentrifugisuodattimet* päällä. Olo oli erittäin tukala heinäkuisessa helteessä, eikä tunnelmaa voi suositella suljetun-paikan-kammoisille.
Kaasu oli myös jännittävää, sillä vaikka sen sanottiin olevan kyynelkaasu..nkaltaista, se aiheutti paljaalla iholla punerrusta, kutinaa ja lievää kirvelyä (mulla ainakin toinen ranneteippaus falskasi hieman, ja paljas iho oli helppo huomata ja tuntea).
Tehtävänä oli hyökätä alueelle johon oli ammuttu taktisella ydinaseella(kaasu jotenkin kuvasi tätä), ajaa siitä läpi, tuhota alueella mahdollisesti toimiva vihollinen sekä läpäisyn jälkeen tunkeutua vielä vihollisen läpi, pyrkiä tämän selustaan ja tuhota siellä oleva huolto. Joukon ei oletettu selviävän hengissä tehtävästä, tavoite oli pelastaa ne muut. Joukolle oli laskettu jokin säteilyannos minkä ympärillä olleesta raudasta huolimatta saisimme ja siihen liittyvä elinajanodote joka ei ollut kaksinen.

Meille oli alusta alkaen teroitettu mieliin että YYA-ystävämme oli erittäin kiinnostunut kaikista PsPr:n harjoituksista. Tässä harjoituksessa vielä korostettiin, että on syytä muistaa että neukut tietää meistä, vähintäänkin kuuntelee radioliikennettä ja pyrkii saamaan tietoa mitä hemmettiä harjoittelemme ja miten. Että näillä pelikorteilla lähdetään näyttämään ja omalta osaltamme pelaamaan puolustuspolitiikkaa. Näin sen asian tuolloin ymmärsimme.

* Nämähän olivat T-55:ssä varsinainen vitsi, kaikki luukkujen kumit vuosivat muutaman kuukauden käytön jälkeen ja sentrifugi, jonka piti suodattaa mikrometrikokoluokan partikkelit, pöllytti metsässä ajaessa sisään havuja ja kävynkappaleita.. hyvä ettei tullut koko orava. Tämä valitettavasti on luonut minulle pysyvän traumaattisen mielikuvan venäläisestä huipputekniikasta, erityisesti panssareissa.
 
JR49 kirjoitti:
Miten suhtauduitte käskyyn sen saatuanne?
Klikkaa laajentaaksesi...
Taisi lähinnä ottaa päähän se, että piti sitten valita ihan hemmetin lämmin heinäkuinen Pohjankangas semmoiseen harjoitukseen, jossa suljetaan itsemme kumiasuihin. Ryssien kuuntelun osalta kapiaiset olivat kuulemma löytäneet parikin neukkurekkaa Kankaanpää - Honkajoki tienoilta.. tiedä sitten oliko vai motivoivatko vain. Tosin kyllähän niitä liikenteessä näkyi.

Mutta ei minulle kyllä tule mieleen, että kukaan olisi ihmetellyt saati suhtautunut tunteellisesti käskyyn. Se kuulosti jokseenkin hyvin perustellulta, ja jos pv:n piti ymmärrettävistä syistä mitata kuinka toimimme ja olemmeko valmiit siihen, niin sitten mitataan. Harjoitus mikä harjoitus Mutta tämän takiahan sinne laitetaankin pääosin parikymppisiä miehiä.

Nyt kun mietin asiaa, taisin ensimmäisen kerran törmätä asiaaan liittyvään ihmettelyyn vasta loppusodan jälkeisellä lomalla, kun selitin isälle mitä kaikkea siellä tapahtui. Toki se, että olimme menettäneet loppusodassa yhden panssarimiehen, luonnollisesti toi oman dramatiikkansa. Faijan minuun luoma katse oli ehkä voimakkain tähän harjoitukseen liittyvä tunne-elämys.
 
Old Boy kirjoitti:
600 röntgeniä vanhoilla yksiköillä jotka mulle on opetettu. Sen jälkeen on huoleton olo kuin Tsernobylin palomiehillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
No, meille ei kerrottu röngteneistä kun varusteena oli sadeviitta joka siis suojasi myös ydinsaasteilta, naama monttuu ja viitta päälle, hetken päästä ravistelet saastepölyn viitalta ja jatkat taistelua.

Vieläkö ydinsotaan varaudutaan sotatilassa miehistön varustuksessa ja onko siihen ohjeistusta tai sadeviittaa parempia varusteita?
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Faijan minuun luoma katse oli ehkä voimakkain tähän harjoitukseen liittyvä tunne-elämys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinpä. Ymmärsit heti mitä tarkoitin.
Ei minua tietenkään yllätä, että nuoret hyvähenkiset tekee mitä käsketään, eivätkä ihmettele vaan mars mars. Mutta on se ainakin omalta ajalta kokematonta, että annetaan taistelutehtävä, jossa tulee varmasti kuolemaan. Ei näitä käskyjä kaikille voi antaa. Valiomiehiä olette olleet.
Sinänsä realistista. Mutta pystyn samaistumaan erittäin voimakkaasti isääsi. Eli johtaja käski nuoria miehiä, ja miehen pitää tehdä mitä miehen pitää tehdä.
Minua vanhempana, tiedäthän sinä.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Tämä oli asia joka mielestäni ainakin meille oli annettu ymmärtää PsPr:ssa; että kemiallisten ja ainakin taktisten ydinaseiden käyttöä meitä vastaan voidaan NL:n puolelta odottaa. Meillä oli myös Niinisalossa taisteluammuntaharjoitus, joissa hyökkäsimme kaikkien ABC härpättimien kanssa aika laajan kaasupilven läpi. Mainitut ABC varusteet käsittivät siis kaasunaamarit, sadeasut teipattuina niin että paljasta pintaa ei pitäisi olla lainkaan ja vaunun kaikki ylipaineet ja sentrifugisuodattimet* päällä. Olo oli erittäin tukala heinäkuisessa helteessä, eikä tunnelmaa voi suositella suljetun-paikan-kammoisille.
Kaasu oli myös jännittävää, sillä vaikka sen sanottiin olevan kyynelkaasu..nkaltaista, se aiheutti paljaalla iholla punerrusta, kutinaa ja lievää kirvelyä (mulla ainakin toinen ranneteippaus falskasi hieman, ja paljas iho oli helppo huomata ja tuntea).
Tehtävänä oli hyökätä alueelle johon oli ammuttu taktisella ydinaseella(kaasu jotenkin kuvasi tätä), ajaa siitä läpi, tuhota alueella mahdollisesti toimiva vihollinen sekä läpäisyn jälkeen tunkeutua vielä vihollisen läpi, pyrkiä tämän selustaan ja tuhota siellä oleva huolto. Joukon ei oletettu selviävän hengissä tehtävästä, tavoite oli pelastaa ne muut. Joukolle oli laskettu jokin säteilyannos minkä ympärillä olleesta raudasta huolimatta saisimme ja siihen liittyvä elinajanodote joka ei ollut kaksinen.

Meille oli alusta alkaen teroitettu mieliin että YYA-ystävämme oli erittäin kiinnostunut kaikista PsPr:n harjoituksista. Tässä harjoituksessa vielä korostettiin, että on syytä muistaa että neukut tietää meistä, vähintäänkin kuuntelee radioliikennettä ja pyrkii saamaan tietoa mitä hemmettiä harjoittelemme ja miten. Että näillä pelikorteilla lähdetään näyttämään ja omalta osaltamme pelaamaan puolustuspolitiikkaa. Näin sen asian tuolloin ymmärsimme.

* Nämähän olivat T-55:ssä varsinainen vitsi, kaikki luukkujen kumit vuosivat muutaman kuukauden käytön jälkeen ja sentrifugi, jonka piti suodattaa mikrometrikokoluokan partikkelit, pöllytti metsässä ajaessa sisään havuja ja kävynkappaleita.. hyvä ettei tullut koko orava. Tämä valitettavasti on luonut minulle pysyvän traumaattisen mielikuvan venäläisestä huipputekniikasta, erityisesti panssareissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ykkösbemari kehitettiin aikanaan nimenomaan ydinsotaa varten. Niillä oli neukkien tarkoitus ajaa ydinpommeilla möyhennetyn Keski-Euroopan läpi Kanaalin rantaan.

Me tykkäsimme nuljusta, kun se oli pehmeä. Bemarin telat vetelivät sivusuuntaliikkeitä ja porukka inhosi sitä. Siinä tuli melkein merikipeäksi.
 
Aihepiiriin liittyen, Elävästä Muistista löytyi tämä. Löytyy myös muutamia muita PV:n koulutusfilmejä 1920-luvulta lähtien:

https://www.elavamuisti.fi/

https://www.elavamuisti.fi/aikajana/ydinrajahteet-ja-omakohtainen-suojautuminen-niiden-vaikutuksilta (9 min, 1962)

"Puolustusvoimien opetuselokuva ydinräjähteistä ja niiden vaikutuksista. Miten suomalaisessa maisemassa suojaudutaan, kun taivaalla näkyy sienen muotoinen pilvi? Omakohtaisia suojelutoimenpiteitä, elintarvikkeiden suojaamista, joukkokohtaista ydinsuojelua. "
 
Viimeksi muokattu:
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Ryssien kuuntelun osalta kapiaiset olivat kuulemma löytäneet parikin neukkurekkaa Kankaanpää - Honkajoki tienoilta.. tiedä sitten oliko vai motivoivatko vain. Tosin kyllähän niitä liikenteessä näkyi.
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Meillä oli yksi hullu alikersantti, joka lauloi suomalaisia ja saksalaisia marsseja vaunumikrofoniin aina kun sieltä kuului vähänkin tilitiisselikiisseliä. Mutta emme me tienneet, mistä se juttelu toisinaan tuli. Musiikkiin oli jo totuttu.

Neuvostoliittolaisia kenraalejakin ja korkeita upseereita kävi kerran. Tapasin tuon joukon kasarmialueella. Tervehdin ja he tervehtivät koko porukka.

Oli se outoa aikaa.

Panssaritiedustelukoulutuksessa kannettavalla radiolla lähetettiin selkokielinen viesti tangentti painettuna vain muutaman sekunnin kerrallaan eli pätkissä ja siinäkin saatettiin muistaakseni etukäteen sopia taajuuden vaihto jollain avainsanalla. En muista kunnolla. Varmaan noita juttuja olisi jossain senaikaisessa tiedusteluohjesäännössä. Siinä oli joku idea, ettei ehdi suuntia.

Silloinhan piti aina vaihtaa paikkaa ihan hiessä. Seurasin kerran viestimiehiä, jotka purkivat linkkinsä aina jotain pientä lähetettyään ja juoksivat kauas paikalta harjoitusmielessä. Tuskin sen ajan neukki olisi ollut niin nopea mutta varmaan siinä oli joku taka-ajatus, että voisi tulla kranaattia tai rakettia siihen. Mutta en tiedä heidän touhuistaan ja välineistään.

Prikaatissa pidin siitä, että siellä oli jääkäripataljoonan ja panssarivaunupataljoonan lisäksi pioneeri- viesti- ja huoltokomppaniat eli vähän eri väkeä. Ja tietysti Linnan kasarmilla Jääkäripatteristo ja Poltinaholla autokomppania, mutta Jpsto:n kanssa ei ainakaan minulla ollut käytännön yhteistyötä varusmiesaikana. Kerran Tampereen junassa oli tykkimiesten ja mustalaattaisten tappelu ja asemalla odotti monta Ford Transitia. Sotilaspoliisikoulu oli tuolloin Parolassa ja siinähän nyt oli sitten oikein hommia. Olivat muuten ketjussa oikein koko laiturin mitalta. Karkasin toiselta puolelta junaa ratapihan kautta, vaikka en ollut ollut osallisena. Mutta ei sitä kukaan olisi katsonut ainakaan ennen kuin päävartiossa. Myöhemmin kuulin, että oikeassa olin.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Tämä oli asia joka mielestäni ainakin meille oli annettu ymmärtää PsPr:ssa; että kemiallisten ja ainakin taktisten ydinaseiden käyttöä meitä vastaan voidaan NL:n puolelta odottaa. Meillä oli myös Niinisalossa taisteluammuntaharjoitus, joissa hyökkäsimme kaikkien ABC härpättimien kanssa aika laajan kaasupilven läpi. Mainitut ABC varusteet käsittivät siis kaasunaamarit, sadeasut teipattuina niin että paljasta pintaa ei pitäisi olla lainkaan ja vaunun kaikki ylipaineet ja sentrifugisuodattimet* päällä. Olo oli erittäin tukala heinäkuisessa helteessä, eikä tunnelmaa voi suositella suljetun-paikan-kammoisille.
Kaasu oli myös jännittävää, sillä vaikka sen sanottiin olevan kyynelkaasu..nkaltaista, se aiheutti paljaalla iholla punerrusta, kutinaa ja lievää kirvelyä (mulla ainakin toinen ranneteippaus falskasi hieman, ja paljas iho oli helppo huomata ja tuntea).
Tehtävänä oli hyökätä alueelle johon oli ammuttu taktisella ydinaseella(kaasu jotenkin kuvasi tätä), ajaa siitä läpi, tuhota alueella mahdollisesti toimiva vihollinen sekä läpäisyn jälkeen tunkeutua vielä vihollisen läpi, pyrkiä tämän selustaan ja tuhota siellä oleva huolto. Joukon ei oletettu selviävän hengissä tehtävästä, tavoite oli pelastaa ne muut. Joukolle oli laskettu jokin säteilyannos minkä ympärillä olleesta raudasta huolimatta saisimme ja siihen liittyvä elinajanodote joka ei ollut kaksinen.

Meille oli alusta alkaen teroitettu mieliin että YYA-ystävämme oli erittäin kiinnostunut kaikista PsPr:n harjoituksista. Tässä harjoituksessa vielä korostettiin, että on syytä muistaa että neukut tietää meistä, vähintäänkin kuuntelee radioliikennettä ja pyrkii saamaan tietoa mitä hemmettiä harjoittelemme ja miten. Että näillä pelikorteilla lähdetään näyttämään ja omalta osaltamme pelaamaan puolustuspolitiikkaa. Näin sen asian tuolloin ymmärsimme.

* Nämähän olivat T-55:ssä varsinainen vitsi, kaikki luukkujen kumit vuosivat muutaman kuukauden käytön jälkeen ja sentrifugi, jonka piti suodattaa mikrometrikokoluokan partikkelit, pöllytti metsässä ajaessa sisääan n havuja ja kävynkappaleita.. hyvä ettei tullut koko orava. Tämä valitettavasti on luonut minulle pysyvän traumaattisen mielikuvan venäläisestä huipputekniikasta, erityisesti panssareissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistan tunteen, kun kaasutiiviiksi sanottu T-55:n luukku vuosi sadevettä sisään.
-92 emme enää harjoitelleet tuollaisia harjoituksia. Taisimme ampua maskit naamalla Hätilässä, mutta ei mitään suurisuuntaista.
 
JR49 kirjoitti:
Niinpä. Ymmärsit heti mitä tarkoitin.
Ei minua tietenkään yllätä, että nuoret hyvähenkiset tekee mitä käsketään, eivätkä ihmettele vaan mars mars. Mutta on se ainakin omalta ajalta kokematonta, että annetaan taistelutehtävä, jossa tulee varmasti kuolemaan. Ei näitä käskyjä kaikille voi antaa. Valiomiehiä olette olleet.
Sinänsä realistista. Mutta pystyn samaistumaan erittäin voimakkaasti isääsi. Eli johtaja käski nuoria miehiä, ja miehen pitää tehdä mitä miehen pitää tehdä.
Minua vanhempana, tiedäthän sinä.
Klikkaa laajentaaksesi...

PsPr:ssä oltiin hyvin "hyökkäyshenkisiä", ainakin kun itse olin siellä. Aivopesu alkoi päivästä 1. Komppanian oven viereen oli maalattu ote Yrjö Jylhän runosta "Meillä ei säikytä, meillä ei surra - iske ja murra"
Taisteluvaunu on tehty hyökkäämään ja se on myös paras puolustus. En pidä yhtään erikoisena, ettei kyseinen käsky herättänyt mitään pullikointia, tai epäilyjä. Mekin naureskelimme vaunumme heikkoa tiiveyttä ja panssarointia, mutta silti ajettiin mutkaan, tietäen että toisella puolella odottaa T-72. Ihan tuon runon hengessä.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
* Nämähän olivat T-55:ssä varsinainen vitsi, kaikki luukkujen kumit vuosivat muutaman kuukauden käytön jälkeen ja sentrifugi, jonka piti suodattaa mikrometrikokoluokan partikkelit, pöllytti metsässä ajaessa sisään havuja ja kävynkappaleita.. hyvä ettei tullut koko orava.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä oli kyllä hyvä :ROFLMAO:
 
Kyllä se iso askel oli, kun siitä neuvostokalustosta päästiin. Niiden vaunupakettien kylkiäisenä tuli aina radioita, ZIL ja heikkomoottorinen UAZ. Sitä Ziliä kuskit kirosivat myös ja väittivät, että saisipa siihen edes kääntyvät pyörät. Ehkä se oli liioittelua, en tiedä. Ei se ainakaan mikään ympäristöteko ollut, V8 siinä oli ja melkoinen kaikkien nesteiden syöppökin taisi olla.
 
Hallinkorva kirjoitti:
Kyllä se iso askel oli, kun siitä neuvostokalustosta päästiin. Niiden vaunupakettien kylkiäisenä tuli aina radioita, ZIL ja heikkomoottorinen UAZ. Sitä Ziliä kuskit kirosivat myös ja väittivät, että saisipa siihen edes kääntyvät pyörät. Ehkä se oli liioittelua, en tiedä. Ei se ainakaan mikään ympäristöteko ollut, V8 siinä oli ja melkoinen kaikkien nesteiden syöppökin taisi olla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ollut liioittelua :D
 
Museo kirjoitti:
Toinen avoin kysymys on Suomen poliittisen johdon toimet. Vapisevan Kekkosen loppuvuosien ulkopoliittisiin kykyihin ei oikein kukaan vähänkään asioita seurannut voinut enää luottaa ottaen huomioon että Neuvostojoukot olivat Virossa ja Natonkin ydinaseita oltaisiin voitu käyttää Suomessa olevia joukkoja vastaan. Koivisto nyt ei ainakaan ollut seniili ja oli itsekin sodan käynyt mies, joten paha sanoa miten olisi toiminut. Ja sitten tulee kysymys aluepuolustuksen toimivuudesta käytännössä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koivistoa ja hänen politiikkaansa leimasi toisaalta vahvasti Venäjän pelko, joka varmaankin perua omista kokemuksista.
 
intternetsoturi kirjoitti:
Koivistoa ja hänen politiikkaansa leimasi toisaalta vahvasti Venäjän pelko, joka varmaankin perua omista kokemuksista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tiettävästi kuitenkin Koiviston kaudella ja Jaakko Valtasen PV:n komentajakaudella alettiin panostaa mm. pääkaupunkiseudun puolustukseen yllätyshyökkäystä vastaan. Ainakin ulospäin haluttiin antaa se kuva, että tasavallan ylin johto pysyisi paikoillaan. Vaikeampi sitten sanoa, että mitenkä näkyi materiaalipuolella ja koulutuksessa.
 
Hallinkorva kirjoitti:
Sitä Ziliä kuskit kirosivat myös ja väittivät, että saisipa siihen edes kääntyvät pyörät. Ehkä se oli liioittelua, en tiedä. Ei se ainakaan mikään ympäristöteko ollut, V8 siinä oli ja melkoinen kaikkien nesteiden syöppökin taisi olla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen aikanaan ajanut sotakoulussa C-kortin käytännössä Zilillä. Hitonmoinen maastomenijä se kyllä oli ja joskus kun TJ-ryhmä liikkui Zilillä tankkien mukana niin ainahan sitä ihmeteltiin että tyypit tulee kuorma-autolla samoja reittejä kuin me tankeilla.
Ja mahdottoman komeat äänet siinä Zilissä oli, iso bensakasi murisee miehekkäästi.
Tiellä ajettuna kyllä sitten ihan karmea vankkuri - joskus jouduin ajamaan yhden Zilin Pohjankankaalta Nummelle kun varusmieskuski sairastui tai jotakin. Ei varsinaisesti ollut mikään ajonautintoreissu :)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top